Teabreak

Blogger on !

Olkoon!

- Ehtiihän tuon sittenkin, sai isäni vaivoin sanotuksi, kun ilmoitin hänelle valkoisen veteraanijärjestön lupaamasta havuseppeleestä kuoltua haudalle.
- Pitäisikö se minun vielä pyytää, kysyin. Siihen ei isäni katsonut tarpeelliseksi antaa ohjetta, mitä pitää tehdä kunnianosoitusten kanssa hänen kuolemansa jälkeen. Elämässään hän oli tehnyt parhaansa yhdessä äidin kanssa. He varmistelivat lakimiehen avustuksella, että lapsuuskoti siirtyy lahjakirjalla meille perillisille. Isästäni tuli kuoltuansa miljonääri ja minusta miljonääri-isän perijä. 


Olin kuin Euroopan omistaja saadessani 1/8 lahjakirjaosuuden lahjanantamispäivänä. Siitä on aikaa yli 20 vuotta enkä vieläkään ole selvillä omistus- ja käyttöoikeudesta. Sen tiedän, että olen osaltani EU:n kriisimaille annettujen velkojen takaajana takaisinmaksaja, kun pankkimaailmassa rytisee. Toisaalta kunnan uusrikkaiden sijoittajien tulo naapuriin Moskovasta johtaa meidän Stubbin antamaan nootin Venäjälle. Miksi Venäjä kieltää ulkolaisten maanomistuksen omalla maalla raja-alueella? En kysele venäläisten enkä muualta tulleiden naapureiden oikeutta ostaa kunnalta kesämökkiplänttinsä Vihtaniemestä. Mutta kyseenalaistan vallankäytön "kunta naapurina, tiekunta isäntänä ja kunnan uusrikkaat mökkiläiset edunsaajana" meidän alkuperäisten asukkaiden kustannuksella. Sadan vuoden sykli toistuu äärettömyydessä. Olen varannut lapsuuskodin uimarannan muukalaisten hautausmaaksi.


Olen odottanut verolomakkeita täytettäväksi. Nyt en enää jaksanut odottaa. Soitan verotoimistoon. Saan kuulla, ettei niitä ole vielä lähetetty. Sitten kysyn odottamismääräyksestä. 
- Ehtiihän tuon sittenkin palauttaa, kun odotusaika on mennyt umpeen.


Amazing Race jatkuu, mutta oman voittopotin saaminen on hämärän peitossa. Siitä kilpailevat muutkin medborgaret nyt suomalaisten lisäksi venäläiset ja unelma-amerikkalaiset. Maailmalla kaksi suurvaltaa ovat valmiustilassa tukiessaan sotaa käyviä maita.

Jos olisi määrä meidän suomalaisten loppua sukupuuttoon tai sulautua maahanmuuttajiin, tapahtuisi se vähitellen, mutta jo seuraavassa sukupolvessa. Tästä muistuttaa minua PC joka kerta käynnistäessäni tietokoneen. "Palomuuri ei ole käytössä" on tietoturva-aukko. Otan sen käyttöön, korjaan murtumat ja nostan pystyyn. Sen ylittäminen ja alittaminen ei ole mahdollista. 

Pidän teetauon kaupungin katolla kuin Virossa 60-vuotismatkallani. Meitä palveltiin tarjoamalla parasta. Invalidien pesusetti lahjaksi minulle omaishoitajayhdistyksen puh.johtajalta ajatteluttaa arvostustani niissä piireissä. Minut erotetaan, mutta kutsutaan kuitenkin 10-vuotisjuhlaan. Liiton puh.johtaja kääntää minulle selkänsä, ei halua edes tervehtiä. Jaetaan pinssejä omaishoitajien hyväksi tehdystä työstä. 
- Olisit pysynyt yhdistyksessä maksavana jäsenenä, olisit saanut sinäkin pinssin. 
Palkitseminen, kiittäminen  ja huomioiminen ei ole minun motiivini tehdä työtä. Toiset ovat vieneet aina työni tuloksen. Katsotaan valokuvia yhdistyksen toiminnan ajalta. Minulla olisi kuva Talvipuutarhasta Liiton 10-vuotisjuhlasta. Kuvat olisivat haluttuja, olihan presidenttipari kunniavieraana. Kuvasin adjutantin hivelemässä leukaansa kuin veljeni Wiljami niin monessa kuvassa. 

Vastuu painaa. Wiljamilla on kotona ikänsä olleena vanhimpana veljenä oma roolinsa. Kotiin palanneella tuhlaajatytöllä omansa tuhkauurnassa kätkettynä äidin arkun päälle. Leski on äidin kuolinpesän 1/8 kuolinpesän omistaja. Hän vie sen varmaan mukanansa hautaan. Kuinka silloin käy Tuuspellon osakkeen omistuksen. Veljelläni asumisoikeustestamentti, minulla isältä ostettu 1/2 osakkeista, 1/2 äidin kuolinpesää jakamattomana 8/8 omistuksella. Voisiko perinnönjakoa lailla yksinkertaisesti toimittaa? 
Katsoin eilen Talvisodan sotasaaliita Raatteen tiellä. Minun tieni tarkastelu syntymävuodesta 1941 on roinaa täynnä kuin voittoisa jälki 105 päivän taistelusta. Oli tyyntä myrskyn edellä, alkaa uusi sota ja päättyy uusjakoon maista ja mannuista meillä ja muualla. Berliinin muuri kohosi, kun  Lumoprinssi  kuvasi minua Jännevirran sillalla. Jäimme muurin tälle puolelle. 


Parempia aikoja odotellessa on aika avata arkistot. Siihen antoi aiheen kiitoskirje saksaksi 2003. En osannut tavata saksaksi sähköpostiosoitetta. Tulihan kirje postissa niin kuin 45 vuotta sitä ennen, onneksi. Sähköpostista se olisi joutunut maatakiertävälle radalle naamakirjaan, twitteriin tai wikileaks -sivustolle. Kuulusteltaisiko minua vakoojana, maanpetturina tai vanhempieni tappajana? Siitä en selviäisi edes tunnussanalla tai selälleen kääntyneenä koppakuoriaisena, jota papintappajaksi kutsutaan. Nimi on enne; käki, loispistiäinen, lehmäturpiaali. Siinä sitä luonnon opetusta selvitä omaishoitajuudesta hengissä. Ihminen ei elämästä selviä hengissä, kun strategiat on kehitelty vain omaa menestymistä ajatellen.