torstai 11. maaliskuuta 2010

Piispanvalinta arkeen vai arkkiin

Kaikki oli yksinkertaisempaa silloin kun lehmät kulkivat neljällä jalalla. Uskonnonopettajastani tuli piispa ja ihailuni kohde. Piispa kävi vihkimässä uuden palvelutalon käyttöön ja silloinen johtaja vastavierailulla tuli passatuksi kuin piispa pappilassa. Ei piispa tiennyt, millaista vierasta heillä oli kestitty. Ihmisen kehityksestä esitetty arvoitus kuului. Aamun neljällä, päivän kahdella ja illan kolmella jalalla. Alku kontaten, aikuisuus seisten ja ilta keppiin nojaten. 

Eläimiä on inhimillistetty, läski on pystyynnostettu possu, lehmä voi olla laborantti tai viuhahtava tohtori Kiminkinen. Hän tarvitsee kolme rohkeata kaveria todistaakseen yllytyshulluutensa. Kuule, tohtori, ihan tuota en osaisi odottaa omalta lääkäriltäni. Asiakkaat ovat minut kyllä yllättäneet ja sanoneet, että minä olen hullu. Asiakkaan pitää miettiä viikko saadakseen itselleen diagnoosin käyttäytymisestään. Hän paljastuu paljastelijaksi, joka nauttisi saadessaan olla alastomana katselun kohde. Seksististä paljastelun tarvetta on joka puolella, ettei tiedä, mihin katsoisi. 

Olen aina inhonnut vaahtoavaa hammastahnaa. Tuo mieleen epilepsiakohtauksen vaahdon pursutessa suusta. Tohtorin perheessä pussataan kesken hampaanpesun. Lehmästä tulee miehenkuvatus pystyyn nostettuna. Sekö on suomalaista työllistämistä? Käsien läpi, mitä korvien läpi on kulkenut seksuaalirikoksissa. Keskustelua käydään teeveessä aina uudelleen ja uudelleen eikä asia saa unohtua. Itse kuuntelen tarkkaan nakkisormen ärrävikaa, vaikka tiedän kaiken olevan juuri niin kuin pitääkin. Palataan päiväjärjestykseen, onhan muitakin puheenaiheita tai annetaan hiljaisuuden hoitaa. 
Poliitikko saa seksuaalisuudenkin kuulumaan rikolliselta politiikalta. Annetaan lehmien olla tuotantoeläimiä ja ihmisten ihmisiä. Minipossuja ja katulapsia käytetään jo onnekkaiden ihmisten varaosiksi. Aikoihin on eletty siitä kun pieni aasi sai ainutkertaisen tehtävän ja Johannes Kastajan pää joutui lautaselle.

Ei kommentteja: