Muut kuusi miljardia, minä heissä ja he minussa

"Omaa tyhmyyttään sitä ilman rahaa kutjottaa. Osta raha-arpoja." Sen oli kuullut mökin ukko syrjäseudulla ja levitti ilosanomaa muille köyhyydessä painiskeleville. Nopeat syövät hitaat olen kuullut joka tuutista. Omaisten on pitänyt puuttua vanhusten ahdisteluun. Mutta mistään ei tule apua. Itse en olisi voinut varmistaa millään rahallisilla järjestelyillä tätä päivää enkä huomista. 

Mitä vanhemmat ovat saaneet aikaan helpottaakseen elämäänsä, on sen ylläpitäminen palvelun järjestäjälle liian kallista. Maksuja korottamalla odottaa vapaaehtoista luopumista, jonka jälkeen kaapelit kerälle ja yhteys suljetaan niin kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Muualla maailmalla toitotetaan nopeista ja kaiken kattavista uutuuksista. On sellaiset pelisäännöt ja jos ei vielä ole, niin kiireesti töihin niitä laatimaan. 

Marimekko pitää kiinni unikoistaan immateriaalisena oikeutena. Minusta on tullut immaterialinen maksaja. Laskuttajan mielestä se on ok, vaikka ilmoittaa yhtiön olevan myynnissä. Materiaaliset omistajat hakevat omistukselleen lisäarvoa, ja siinä menee lapsi pesuveden mukana. Joku sen sallii. Ummikkoa hieroessani tulkin välityksellä, etsittiin syyllistä, mikä niskan oli niin jäykistänyt, ettei uskaltanut silmiä liikauttaa. Kysytäänkö joulupukilta vai presidentiltä. Kysymys kohdistui asiakkaaseen. Peukalon heilautus ylös merkiksi, saa nousta. Vai tuliko sinusta kotipitsa, että pitsataksi tulee noutamaan ja kuljettaa kotiovelle. Kuuluu joukkoon "Muut kuusi miljardia".  

Asiakas maksaa hieronnasta. Yllätyn, kun tulkkikin haluaa maksaa. Samaistun tulkin kohtaloon "hän muuan poika vain on lailla poikain toisten". 11-vuotiaana hänet valitaan Turkin vankilasta kiintiöpakolaiseksi Suomeen. Hän kertoo äidistään, kuinka hän tuli poikansa luokse. Mutta vaikenee tavasta, mitenkä se järjestyi. Rastatukka on ollut täällä jo vuosia. Hän kertoi, kuinka kolme vartiomiestä otti hänet kiinni ja hakkasi henkihieveriin. Kun ei ollut silminnäkijöitä, ei pahoinpitelyä voinut todistaa tapahtuneeksi. 

Siinä muiden kuuden miljardin kohtalo on minussa omakohtaisena kokemuksena. Mitä joukkohaudoissa teloitettujen hampaat eivät kerro tutkijoille, sen kertovat sodankauhut kokeneet ihmiset ruotsalaiselle lääkärille sotatoimialueella. Saman kauhun hän kohtasi äitinsä kasvoilla. Hän oli raiskaajaisän tytär. Vasta tänä päivänä julistetaan seksuaalirikokset ja kidutukset sotarikoksiksi. Tämän sallii laki rauhan aikana hyvinvointivaltion kaatopaikalla. Siitä pitää minun kertoa elävänä selvinneenä, kun arvonimellä "varhennettu vanhus" on minut saatu eläkeläiseksi. 

Ranskalainen nunna 75-vuotiaana joutui eläkkeelle. Hän rukoili, että Jumala lähettäisi maailman pahimpaan paikkaan. Hän löysi itsensä Kairon kaatopaikalta. Kymmenmiljoonainen kaatopaikkakansa eli kaatopaikan varassa. Nunna jatkoi työtänsä opettajana. Opetti lapsia lukemaan ja samalla antoi miehille perheneuvontaa. Se olisi ainoa tapa parantaa omaa elämäänsä. Kauppojen roskiksilla käy kuhina. Ihmiset hakevat ruokaa City-keskuksien roskalaatikoista. Meille syötetään projektikokeilumalleja, jotka eivät jää elämään. Kielletään puhumasta, kuinka joku on selvinnyt omaishoitajana. 

Se on omaa hömppää, joka olisi vaiennettava lääkityksellä tai pakkohoidolla. Vanha kettu ei syö myrkkyä, mutta kiittää veritulpasta. Se opetti, ettei tarvitse oppia uusia menetelmiä hoitaa ihmisiä, vaan lääkintöhallituksen rekisteröity ammattinimike "laillistettu hieroja" laillistettujen lääkärien ja fysioterapeuttien kanssa on kilpailuetu ihmisten hoitajana ja ymmärtäjänä. Minusta tuli sosiaalinen hieroja, mutta lääkäreistä ja fysioterapeuteista on tullut laillistettuja rahastajia. Rahat on kupattu kuiviin kaatopaikalla, kutsutaan hoidettavat uusrikkaista naapureista. Tähän on tultu, minua ei saa uudeksi varaosilla. Olen ihmeparantunut.