Uutta yhtiöpolitiikkaamme! Pinnistelemme nyt hieman ollaksemme miellyttäviä! Heti kun bisnes alkaa kukoistaa, tämä loppuu.
Varauduin sen päivän varalle Mäntsälän torpparihulinoilla. Mukaan tarttui sukkahousujen uusiokäyttönä kortti. Se puhutteli minua kuiskaten. "Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä?" Korkeantason kouluttaja kysyi samaa projektin esittelytilaisuudessa pieni pila ja väheksyntä äänensävyssä. "Sitä juuri, en ole vielä vanhainkotipaikkaa lakanoiden välistä varannut." Selviämistarinani omaishoitoajasta elämänikäisellä oppimisella oli alkanut.
Kortti sisältää kaikki elementit, joista olen unelmoinut, kun on levon aika. Satiinilakanassa muistot mansikkapaikasta, josta vielä voimaeläimeni, karhun, kanssa sydämellä unta nään. Torpparihulinoista se alkoi ja torpparihulinoihin se päättyi.
Kirjailija-luennoitsija valitteli yhteiskunnallisuuden puutetta teksteissä. Onpahan vain ollut korkeantason päänsärkyjä, joita on tuotu kirjoittamisen malliksi. Pitäkööt palaniuhkit omat särkynsä, minä lääkitsen omani. Yhteiskunnallisuutta elämästäni ei puutu. Sen voin todeta Koivuharjun pienessä kamarissa otetusta luokkakuvasta. Olen pelästynyt saparopäinen tyttö nurkassa. "Sinä olit pentuna kova suuttumaan." Sanoja oli vierelläistuja, kotiseudulle jäänyt työvoimatoimiston johtaja, kun palasin vanhempieni hoitajaksi 5-kymppisenä. Katson kuvaa tarkasti. Se alkaa elää. Miksi sanojan ja minun välillä on hajurako. Hän saa pitää sitä yllä loppuelämän ajan minun muistissani ja elämäntarinassani siirrettynä lapsenlapsille. Heidän tämän päivän koulunkäyntiä varjostaa koulukiusaaminen. Se on geeneissä, joista kertoo luonteenpiirteet sanomisina ja tekoina.
Miksi minä olin kova suuttumaan. Minähän pidin kiinni oikeudestani oppia lukemaan kansakoulussa. Alakoulu ja yläkoulu on tullut takaisin peruskoulun ala- ja yläasteen tilalle. Verkkokirjoitustaidon olen oppinut tietokonekörttinä eläkeiässä varmistaakseni, että kirjurit ja tulkit eivät pääse subjektiivisia kokemuksiani muuttamalla mitätöimään. Niin mä kerran opintieni aloin ja niin sen myös päätän, en ainoastaan paljain jaloin. Vielä enemmän tai vähemmän, alastomana hierojana, kuultuani eroottisen aamuhartauden muutama vuosi sitten juhannuksen edellä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti