sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Yhteinen historia

 Hemánuksen isä oli kansakoulunopettaja, mutta elämä oli hyvin niukkaa. Silti poika pääsi oppikouluun. Se merkitsi yhdeksänvuotiaalle koulukortteeria. Kotiin pääsi käymään vain sunnuntaisin. "Sen hinta oli, että vieraannuin kodista ja perheestä."
Samaa vieraantumista on pohdiskellut myös professori Antti Eskola. Hänkin asui koulukortteerissa vähän vanhempana, mutta yhtä lailla se irrotti oman perheen arjesta.
Niinpä ei ole yllätys, kuinka Hemánus kiittää peruskoulua parhaana uudistuksena, koska se takaa saman opin kaikille vähän helpommalla.
"Ei me [silloiset oppikoululaiset] sen lahjakkaampia oltu", professori tuhahtaa. "Me oltiin niitä, joilla oli kova motivaatio."


"Me oltiin niitä, joilla oli kova motivaatio." Pertti Hemánuksen ja Antti Eskolan pohdiskelu koulukortteerissa asumisesta oppikouluaikana vieraannutti heidät kodista ja perheestä.
Olen miettinyt mikä sai minut lähtemään oppikouluun kauaksi kotoa. Nyt se selvisi motivaatioksi käydä koulua enemmän kuin Koivuharjun kamarissa ja Korpelan tuvassa epäpätevien opettajien puuhaillessa omiaan tunneilla. Se ei paljoa lisännyt motivaatiota kirjoittaa "hauki on kala" sata kertaa koulupäivän jälkeen kotona öljytuikun valossa. Isäkin siitä suuttui ja kysyi, miksi? 
Kerroin opettajalle lähteväni oppikoulun pääsykokeisiin. Hän ei nähnyt mitään mieltä punaisen pennun oppikouluun lähdöstä. 
- Kelpaa sitä piiaksi köyhä tyttö koulua käymättä. Perheeseen oli syntynyt kahdeksas lapsista 1952 ja seuraavana syksynä aloitin oppikoulun kaukana kotoa. Lomille pääsin vain jouluna, pääsiäisenä ja kesällä. 

Pidin yhteyttä kotiin kirjoittamalla kuin isä rintamaolosuhteissa kirjoitti ahkerasti kotiin. Aasialaisen sairastaminen oli syynä kahden viikon poissaoloon. Kun siitä tervehdyin, vein kotiin osoitetun kirjeen aseman postilaatikkoon. Rehtori oli iltakierroksella, otti minut puhutteluun.
Nuhteli poissaolosta ja illalla asemalla nähtynä, olinko lintsannut koulusta. Minusta tuli silmätikku rehtorin silmissä. Myöhemmin luokassa puolustaessani tukastavetäjiä vastaa minusta tuli tappelija. Rehtori talutti korvasta kansliaan ja kannoin leimaa vuoteen 1961 yo-kevääseen asti.

Koulukiusaaminen jatkui, enkä enää olisi halunnut lähteä  kouluun syksyllä. Isä odotti kuitenkin aitan ovella, oli hankkinut toisen kortteerin leskirouvan luona tyttötalossa.
Lukion pojat kävivät ikkunan alla häiriköimässä iltaisin. Törmäsin sellaiseen saatuani  toiseksi vuodeksi määräyskirjan opettaa lapsia lukemaan. Keväällä johtajaopettaja, saman koulun kasvatti, ja suutari-Jussin poika ottivat minut kiinni ja raahasivat lammelle. Humalaisten voimin heittivät minut lampeen. Omin voimin kömmin sieltä ylös. Loma oli alkanut ja palasin kotiin. Oli paha paikka kertoa äidille, mistä mustelmat olivat tulleet.

Tästä syystä en ole palannut rikospaikoille, Saunaniemen kansakoulun koulutapaamiseen enkä riemuylioppilaiden hautausmaakäynnille 50 vuoden jälkeen. Niin syvälle on muistot painuneet mieleen ja samasta syystä saan sätkyn tämän päivän hyväksikäyttöyrityksistä. Nyt osaan puolustautua, vaikka minusta on tullut vaikea omaishoitaja, vaikea omainen, vaikea hoidettava ja vaikea ihminen joka alalla.

Nettipajan kuva on osuva tähän päivään. Kuninkuus on kova juttu. Biologian opettajan neuvo kuningassukujen tervehdyttämiseksi heittäytyminen satamajätkä seikkailluun. Kun akka on puhemiehenä, on piru perämiehenä. Tätä olen yrittänyt parannella lisääntymisen suhteen. Tytär kysyi.
- Sinäkö olit se kuninkaallinen?
Tyttäret saivat hyvät perintötekijät, ovathan he selvinneet omassa elämässään kouluttautumalla ja työtä tekemällä. Liian aikaisin jätin kotiin yksin  selviämään päivästä, kun itse olin työssä. Avaimenvahdiksi jäi 5 -vuotias, että vuotta vanhempi isosisko pääsi kotiin koulun jälkeen. 
Talonmies oli odottamassa ovenpielessä työstä palaavaa kertoakseen, mitä pahaa tytöt olivat tehneet päivän aikana.
- Pitää viedä pennut putkaan päiväksi, että saat juopotella rauhassa isännän kanssa meillä kotona.
Yhteiskunnan muutos vei miehen mukanaan. Ei löytänyt paikkaansa siellä eikä täällä. (X) rastina ruudussa ei voi elää avioliitossa. On haettava avioeroa ja tulinkin tuomituksi avioeroon.

Erosta on haluttu keskustella kanssani, mutta siinä ei ole mitään muistelemista. Oman nimen takaisin ottaminen on rauhoittanut tilanteen. Mies ei voi tehdä sitoumuksia nimiini väärentämällä allekirjoituksia.

Sairastaminen on aina syyllistänyt sairastuneen. Omakohtaisesti mielenterveydestä on hyvä aloittaa. Punkin puremasta johtuva niveltulehdus lääkärin diagnoosilla - kulunut vanha akka 5 -kymppisenä. Nyt 73 -vuotiaana määrätty loppuikäiselle lääkitykselle. Noudatan lääkärin määräystä selvitäkseni syntymäpäivän lemmenjuomasta rotanmyrkyllä. Kysyin lääkäriltä kalanmaksaöljyn käytöstä rotanmyrkyn kanssa. Tuli kielto jatkokaneetin kanssa. 
- Ihmiset syövät luontaistuotteita, kun pitäisi syödä ruokaa. Tätä en olisi tarvinnut kuulla. Kaikki ruoka maidosta lähtien on muutettu rasvattomaksi ja sitten siihen on lisätty D -vitamiinia. Pidän sitä maidon manipuloimisena ja siitä on tullut luontaistuote.

Maanantaina olisin mieluusti mennyt kysymään poppamieheltä, mikä minulle on tullut.
Tiistaiaamuna ei ollut yhtään lääkäriä ilmoittanut tulevansa työhön ja minulla oli lääkäriaika 8.20. Tulee vuoroni, en osaa keskustella lääkärin kanssa, istun mykkänä aikani. Sitten lääkäri sanoo.
- Nyt on mentävä sairaalaan, ymmärrätkö, nyt on mentävä sairaalaan. Ei minun ymmärryksessä ollut mitään vikaa. Hän katsoi kohonneesta laboratorioarvosta, että on lähdettävä erikoissairaanhoitoon.

Tiistaina menin torstaina tulin takaisin. Kävin lauantaina lähikaupassa. Ravintolan ikkunalaudalla istui tangokuninkaan näköinen mies. Puhuttelin häntä kuninkaallisena, katsastin ponnarinkin, mutta en pyytänyt nimikirjoitusta. Illalla katsoin kuninkuusraveja. Kuninkaallisena kuninkaallisten seurassa on puolensa valittava. Päivän politiikka on oma juttunsa ylintä valtionjohtoa myöten. Itse tunnen kuuluvani meihin, enkä tiedä näytön paikasta niille. Ehkä se selviää ajan kanssa, olemmeko yhtenäinen kansa vai jo 97 vuotta sitten kahtia jaettu voittajiin ja hävinneisiin. 

Nettipajasta löysin kuvan patsaasta, jonka Lanu vei Venetsian biennaaliin ja sijoitti Lanun puistoon vihertymään.

1906: Vahvistettiin Suomen uusi vaalilaki, joka takasi maassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ensimmäisenä maailmassa. Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa.

1906 syntyi isäni Vihtaniemellä. 12-vuotiaana hän sai kokea veljensä vangitsemisen. Ollaan edelläkävijöitä toteuttamassa, kenellä on, se saa elää. Kenellä ei ole joutaa kuolla ja isänikin tykin ruokana syntymäni aikoihin.

1944: Adolf Hitler selvisi hengissä Claus von Stauffenbergin tekemästä salamurhayrityksestä.

Hitlerillä oli kannattajansa, mutta kaikki eivät olleet Hitlerin hankkeiden takana ja yrittivät salamurhaa. Tänään siviilien tappaminen on itsetarkoitus. Eikö tämä koskaan lopu.  

Ei kommentteja: