lauantai 22. joulukuuta 2012

22. luukku auringottomaan päivään Sodankylän eteläpuolella

Arkihuolista on aina vapauduttu jouluksi. Mieli on noussut nuorena lapsuuden jouluista lähtien. Eduskunta lähti pitkälle lomalle aina helmikuulle asti. Omassa elämässä joulusta jouluun ja helmikuuhun syntyi toinen tytär perheeseen. Asemamiehen mökissä olin tarkkailtavana. Muita synnyttäjiä ei ollut. Kätilön lisäksi paikalla oli puhelinvastaava. Kuulin hänen ihmettelevän pilasoittoja, joita älykääpiömiehet soittivat synnytyslaitokselle. 

Sama toistuu Englannissa, yötoimittajat tekeytyvät kuninkaallisiksi ja kyselevät herttuattaren vointia. Hoitaja uskoo heitä ja antaa tietoja. Huomattuaan tulleensa huijatuksi tekee itsemurhan. 

Minut jätetään yksin, olisin voinut synnyttää vaikka vessanpyttyyn. Kätilö muistaa minut ja tulee katsomaan. Oli tosi kysymyksessä eikä vain tarkkailutilanne. Synnyttämisen aika oli tullut etuajassa. Helmikuussa oli aika ylitetty kaksi viikkoa. Kätilön epäystävällinen vastaanotto oli tehokas tapa keskeyttää jo tunteja kestänyt synnytys. En jäänyt suutariksi, vaan iltapäivällä 25 minuutissa lapsi syntyi. 
Syntymä on maailmaa muuttava tapahtuma. Meillä se on ollut oma asia. Saunasynnytyksenä luonnollinen, lempeä kuin Perussa, jossa nainen kyykistyy ja lapsi on maailmassa. 

Kävin uudelleen syntymässä 5 -kymppisenä, kun syntymäpäiväkseni oli ennustettu kuolemani. Siltä osin se on totta, vanha minä sai uuden muodon ja tehtävän. Omaishoitajana 10 vuotta lisäsi työvuosia 54 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuotta.  Ne ovat ihan omia ikä/vuosilisiä. Meidän asioista päättävät ja lailla hallitsevat ovat sylilapsesta lähtien ukkoina syntyneitä. 
Katsopa omaa napaa, mitä sen ympärillä tehdyt naparetket ovat opettaneet. Puhuvat päät eivät tunne vanhaa eivätkä näe tulevaa, mikä meitä odottaa. Viestintävirasto kärsii rahanpuutetta. Lähettää rikos- ja väkivaltasarjoja, joita syytetään mielettömän väkivallan lisääntymisestä. Joulurauhan julistuksen jälkeen alkoi SINUN JOULUSI ja sama jatkuu edelleen, kuka joulun sitten omiikin omiin nimiinsä.

Ehdottoman yli-ikäinen 61/64 vuotiaana ja ilman työhistoriaa on työuran jatkaminen mahdotonta. On olemassa toinen tie Rudolf Steinerin sosiaalisen peruslain mukaan. Tästä olen saanut myönteistä palautetta seurakunnastani, yhdistystoiminnasta erikoisesti, onhan annettu lupaus uuden lastensairaalan rakentamisesta. Telakkateollisuuden uskotaan kutistuvan kuin muuan Nokia sukelsi. Nämä ovat Suomi-neidon hyvät asiat, eikä ihmisten työttömyys ihan tavallinen poisheitettävä arkihuoli ole. Poliitikot ovat meidän osaamisen siirtäneet halvemman työvoiman maihin. Näitä mietin huuhdellessani puhtaalla vedellä oikeaan jätekeräyslaatikoon kelpaavia pakkauksia.

Pankin velkavaalirahatositteet runoroskapankin lehtikeräyksessä ja Tuhkimon lasikenkä kaatopaikkajätelaatikossa mahtuvat tämän päivän puhutteleviin arkihuoliin. Kaatopaikkakansalla on ainoa tie nousta ylöspäin, kun joulu on.
Onhan meille keksitty työtä laatia valituksia meitä koskeviin rahankeräyspäätöksiin. Sirkka Hämäläisen veskaan ei koskettu. Minulle annettiin valitusosoite sosiaalijohtajan omaishoitotuesta tekemään päätökseen. Minulle maksettiin 1070 mummonmarkaa, josta vähennettiin verot. Loppu perittiin isältä takaisin palvelumaksuna minun tekemästä työstä. Tämä on pohjanoteeraus kuntien sote- palvelujen järjestämisestä, kuntauudistuksesta ja vanhuspalvelulaista. Kriisimaiden pankit ovat hätää kärsimässä.
En osannut enkä jaksanut laatia valitusta silloin, nyt tiedän kokemuksesta, etteivät bisnesenkelit pelasta pankkimaailmaa.

Ei kommentteja: