Lisäkaiuttimet

 

Odottavan aika on pitkä. Hiljaisuus ympäröi joka puolelta. Vitas huutaa kuiskaten. Miltä tuntuu olla satavuotias? Satavuotias pyytää aivan tosissaan.

- Ammu minut! Se ei voi olla vihapuhetta, kun pyytää itselleen viimeistä palvelusta. Näin uskon monen 100 -vuotiaan ilmaisevan viimeisen tahtonsa. Nuoret päättävät päivänsä omaehtoisesti. Syynä tähän on vastausten puute kysymykseen.

- Miksi?

Ruotsinkielisessä vanhainkodissa järjestettiin 100 -vuotiaalle syntymäpäiviä. Päivänsankari itse osallistui valmisteluihin leipomisessa. Kävi kampaajalla, valitsi juhlapuvun ja kertoili ruotsiksi elämästään. Juhla-aamuna sai hoitajilta helmikorvakorut. Suomeksi hän huokasi syvään.

- Saatana, kun 100 -vuotiaana pitää olla kaunis.

Näin minäkin loppuun asti nautin, mikä maailmassa kaunista on ja ihanaa. Siksi tarvitsisin lisäkaiuttimet kuullakseni korkealta ja kovaa Latvian satakieltä. Muuhun meteliin olen kyllästynyt, ulosotolla uhkailuihin ja sanojen, puheiden kaksoismerkityksiin. Se tekee minut hulluksi. Hulluksi ovat tulleet sanojatkin, kun vaativat valittamalla asioiden oikaisemista. Näinhän se pitää olla, sillä voima tulee täyteen heikkoudessa.