sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Porvoon valtiopäivät

Meille erotettiin oma maa-alue. Kansan kieli oli suomi. Politiikan osuus maan asioiden hoidossa oli kuitenkin tärkeintä. Mannerheimristinritari Iisalo jätti viimeiset sanat. "Meillä ei ole sivistystä ilman isänmaata." "Eikä ilman äidinkieltä" on minun ajatukseni. Apinaenglanti ei paljasta äidinkieltä eikä isänmaata, sitä kieltä kuulee vain Apinoidenplaneetalla. 
WTC:n jälkeen amerikkalaiset häipyivät saudien rakentamilta lomarannoilta ja paikallinen poika tunnisti minut äidikseen Amerikasta. Hyvällä kielitaidolla suomalainenkin voi olla vaikka Namibiasta. Mitä hän vie meiltä mennessään ja tuo heiltä tullessaan palattuaan Oslon kautta kotimaahansa kuin muinoin Itämaan viisaat miehet. 
Minulle koulunkäynti on ollut olosuhteiden pakosta vaikeaa. Naapurin sorakieli-isäntä yritti selvitä haudalla tekstatun muistovärssyn lukemisesta. Yritti aikansa ja tokaisi: 
- Perlkele, ovat sekoittaneet kirljaimet. Tule Liekko lukemaan.
Kuinka selviää 1800-luvulla "Ne Kymenen Käskyt" Mikael Agricola: ABCKIRIA.
Ensimeinen kesky.

Ele cumardha weraita Jumaloita.
Toinen
Ele turhan mainitze sinun Jumalas Nime.
Colmas
Pyhite Lepopeive.
Nelies
Cunnioita sinun ises/ ia sinun eites/ ettes cauuaneläisit.
Wides
Ele tapa.
Cudes
Ele hooritee.
Seitzemes
Ele warghasta.
Cadhexes
Ele ole wäre todhistaija/ sinun lehemeises wastan.
Ydhexes
Elä pydhe sinun lehemeises honetta.
Kymenes
Sinun lehemeises Emende/ Paluelia/ Pica/ caria/ iucta/ ia mite sinun lehemeiselles onopi/ ele himoitze.
 

Isoisäni oli syntynyt 1800-luvulla ABCKIRIA aapisena. Hän vastasi talolliselle oman poikansa menetyksen tähden: 
- Eivätkö kaikki rikolliset tulleetkaan tapetuksi 1918 kapina-aikana. Siihen talollinen käänsi puheet: 
- Olisikin pitänyt tappaa ukko eikä poika. Isoisän vierihoidossa sodan aikana sain perimänsiirron kapaloituna, kun isä oli sodassa. Isäni muisteli, kuinka Ukko-Kusti opetti meitä lapsia lukemaan Agricolan kielellä. Siksi käskyjen sisältö on minulle tuttu omalla murteella savonkielellä. Olen saanut säteilyvamman lainlaatijien unohtaessa käskyt kauppojen aukiolosta ia monesta muusta antaessaan vääriä todistuksia himoitessaan milloin mitäkin. Itse siitä vastaavat aikanaan. 
Tärkeimmäksi on tullut laintulkinta itselle sallivaksi ja meitä rankaisevaksi. Meitä luku- ja kirjoitustaitoisia Liekkoja tarvitaan ei vain lukijoina vaan myös kirjoittajina. Siitä tuli projektini potentiaalisten mahdollisuuksien ja ongelmien analyysi. Kestää tarkastelun kesäajan päivänvalossa. Analyysi pätee verkossa eikä vaikene laajakaistayhteyksien ulkopuolelle rajattuna kuin keskitysleirillä vailla mitään oikeuksia. Löytyy linkista  >Kertomukset kirjaksi - verkkokirjoituskurssi. Viestintä<

Ei kommentteja: