Vahuspalvelulaki

Vanhuspalvelut

Perjantai missä asut huomenna? 

Esa A. Luukkainen Jokainen tapaus on omansa, olen huomannut. Eikä laki tavoita yksilökohtaisia tilanteita. Taannoin kohdille osuneessa konsultaatiossa ohjasin omaisia myymään vanhuksen asunnon pois, ettei pakkokotiutus olisi enää mahdollinen. Tuossa tapauksessa puolikuollut, kuuro 90-vuotias, kolmea lopun ajan kroonista sairautta poteva liikuntakyvytön olisi roudattu hissittömään taloon. Variaatioita on lukuisia! Käytännön pääsääntöhän on se että virkamiehen päätös tuo organisaatiolle myös vastuun. Toisin sanoen omaisten on syytä kirjallisesti ilmoittaa kyvyttömyytensä epäviralliseenkin omaishoitoon. Tällöin viranomainen tietää heitteillepanon rajan, ja ottaa pakkovastuun. Paperi on merkityksellinen siinä tapauksessa että käy huonosti.

Pitkäaikainen laitoshoito

1.1.2015 voimaan tullut vanhuspalvelulain muutos
täsmentää laitoshoidon kriteereitä siten, että se
entistä paremmin toteuttaa lain tavoitetta kotiin
annettavien palveluiden ensisijaisuudesta.

Toimenpiteellä parannetaan palveluiden
asiakaslähtöisyyttä.

Rakennemuutos vähentää kustannusten kasvua.

Laitoshoidon (terveyskeskuksen vuodeosasto,
vanhainkoti) kriteerit:
–
lääketieteelliset perusteet
–
asiakas- ja potilasturvallisuus
–
ennen laitoshoitopäätöksen tekemistä on selvitettävä muut
palveluiden järjestämismahdollisuudet
–
laitoshoitoa koskeva ratkaisu tulee perustella