Neiet niemien nenissä

Musiikki on sanojen jatke. Tänään käytän musiikkia vaalikeskustelun tulkkina apinatasavallassa. Aamusoitossa kuulen musiikkiesityksen "Neiet niemien nenissä". Se tuo mieleen koko eletyn elämän, mikä liittyy tiettömän taipaleen takana asumiseen.

Ikkunasta näkymä kaksi lumenpudottajaa katolla. Järjestetyistä kuulemistilaisuuksista en tule hullua hurskaammaksi. Lapset ja lastemme lapset, teidän nyt vuoronne on tehdä nuorennusleikkaus Suomi-neidolle. Se on veretön vallankaappaus ja ihan luvallisesti järjestetty ehdokasasettelussa presidentinvaaliin 2012. 

Olin 7-kymppisten syntymäpäivillä. Päivänsankari itse oli vielä voimissaan. Työkaverit toinen halvaantunut istui pyörätuolissa. Toinen dementoitunut vaimon autettava kaikissa toimissa. Minkä he muistivat, siitä tuli keskustelun sisältö. Vaimot pyysivät anteeksi miestensä navanalusjuttuja. Onko tämä meidän vaalikeskustelun taustalla tonkia menneitä enemmän kuin puhua tästä päivästä. Kuinka luodaan pohja kestävälle kehitykselle syömättä lasten leipää huomenna? 

Tanskan kuningatar juhlii 40 vuotta hallitsijana. Seuraaja on perillä tehtävästään. Meillä nousee Musta hevonen pystymetsästä ja sanelee, mitä pitää seuraajien tehdä. Kunnissa pitää vaihtaa kuntalaiset sijoittajiin. Samaa lobbarit tekevät meidän rahoille siirtäessään ne kriisimaiden velkojenhoitoon. Joku ei täsmää tässä ajassa. Piäsnuatikat ovat neljännen ukkaasin selitysosan varassa. Se antaa äänestäjälle oikeuden pistää kivet kuppiin ja ääneen ihmetellä heidän tekojaan. 
Siinä on yhden ilmaisen äänen käyttöoikeus maksamatta seminaarilippuja. Jäljet pelottavat, mitään ei ole opittu edellisistä vaalirahoituksista. Rahoituslähteillä on oman edun nimissä ehdokkaansa. Pitäisikö meillä olla useamman kuin yhden presidentin vaali? Se ratkeaisi ilman vaalejakin ja kansan ääniä. Raha se on mikä ratkaisee.