Odotin kuulevani tutun titityyn, mutta ensiksi ehti sinitiainen. Kommandopipoinen talitintti joulukortissa oli piipahtant Kuubassa ja siitä tämä marssijärjestyksen muutos. Selaan netissä kansallismaisemia. Kaikki Itä-Suomen kohteet muistuttavat Juojärven maisemia.
Talvinen kuva Kolilta kertoo kaamoksen olevan ohitse. Vietin sen Utsjoella pisimmän kaavan mukaan. Annoin mielen levätä kaikesta koettelemuksesta, millä ihmiset keksivät Suomi-neitoa koplotella ja keplotella.
Ken tietä käy on tiensä vanki, vapaa on vain umpihanki. Kevään edetessä hanget ovat huvenneet ja Juojärven jäällä luminen lakeus on sulanut. Talvitie 7km kirkolta kotiin on muisto vain. Sihisevä ja lämmin saarien suojassa. Punkaharjun männikköranta löytyi Vihtaniemen rannalta ennen sijoittajien tuloa. Nyt rannat ovat yksityiskäytössä. Meidän lapsuuskodin uimarannasta mökkiläisten on vietävä huviveneensä Juojärvelle. Sieltä he ajavat omaan rantaansa ja ankkuroivat huvijahtinsa laituriin merkiksi varallisuudestaan.
Nämä kansallispuistomaisemat kaikki muistan lapsuudesta Vihtaniemellä viettämieni 12 vuoden ajalta, tiettömän taipaleen takana.
Vesireitit olivat helpompia liikkua venellä kuin jalkapatikassa maitse kinttupolkuja pitkin. Saari Kermanjärvellä voisi olla retkikohde Lakusaaressa. Minulla ei ollut enää oikeutta käydä Vihtaniemellä tuntematta mielipahaa, mitä ovat minun maisemalleni tehneet. Siellä on uudet isännät ja edunsaajat. Kunta naapurina on vielä sama, Tuusniemen kunta. Monta johtajaa on ollut kauttakulkumatkalla ja sanonut painavan sanansa meille, jotka olemme siellä olleet ensiksi. Isovanhempani saivat mäkituvan asuttavakseen 1900-luvun alkaessa. Aika on toinen ja toiset ovat tavatkin. Onhan Berlusconi vierailulla kassavahdin luona kirittämässä kokoomusta vaalivoittoon. Kreikan, Irlannin ja Portugalin ylivelkaantumisen hoidosta vastaa omalta osaltaan kaino Suomi-neito, ikuisesti kiltti tyttö, kun ei ole lupa puolustaa itseään eikä oikeuttaan. Nöyristelyltä tämä kuulostaa herranpelossa eläessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti