Niin kuin pinta veen, joskus ystävyyskin väreilee. Se oli tarkoitukseni siirtää väreilevä kuva blogiini, mutta mitään vipatusta eikä liplatusta näy kuvassa. Katson googlesta, mikä minussa on kiitoksen arvoista ADD:tä. Se on tyhmyyttä, hulluutta ja laiskuutta lapsissa, kun eivät pysty keskittymään. Mutta minussa sitä ei ole, olenhan vienyt kaikki projektini loppuun asti lain uhallakin. Onko laki ADD-läisten laatima, jos en täytä lainkirjainta. Silloin ADD-oireyhtymä on Kehittyvien maakuntien Suomessa politiikaa riivaava epidemia. Yksi sen näkyvin piirre on ahneus. Olisinpa tehnyt niin tai näin, kaikki olisi kuitenkin minun tekemänä väärinpäin. Minussako ADD? 150-vuotisjuhlissa tuttavuutta teki kanssani pieni tyttönen. Ei vielä kävellyt omin jaloin, oli vasta 1-vuotias. Hänellä oli paljon asiaa, oltiinhan samoilla syntymäpäivillä. Hänellä oli napissa saksalaisen kirkon kuvalla varustettu ilmapallo. Otin tytön syliin kaksi kertaa ja körötettiin kirkkoon suomeksi. Minulla on tyttösen osoite muistamista varten.
On alkamassa uusi aika, Eino Leino toivotti hyvää juhlaa runollaan. Vuosia sitten pienet pojat toivat kukkia tutustumistarkoituksessa, mutta nyt hän oli keiju. Luonto tarjosi parastaan rannalla, valkoisilla kukkasilla ja kasvusta kertovalla vihreydellä. Tänään vielä kuningattaren paraatissa 2 tuntia BBC:n välittämänä saa minut hiljentymään perinteiden edessä. Kukaan kiekukaula ei huutanut ylitse muiden: Mahtavaa, mahtavaa. Niillä mennään Brysseliin Kehittyvien maakuntien Suomesta. Tyhmät, hullut ja laiskat kuuntelevat "kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu Saimaan rannalla ruikuttaa. Ei ole ruuhta rannalla, joka minun kultani kannattaa. Ikävä on aika ja päivät on pitkät, surutonta hetkee en muistakaan. Voi mikä lienee tullutkaan, kun ei jo kultaani kuulukaan." Merimiehen muija ja kalamiehen koira ne yksin rannalla ruikuttaa. Norjassa on uusi aalto palata tyhjentyneisiin kyliin tiettömien taipaleiden taakse.
Kuningaskunnan prinsessasatu jatkuu, joten laulut ovat perinteiset. Kehittyvien maakuntien Suomessa on tapahtunut Topin ja Köpin vallanvaltaus ostamalla poliitikot muistamattomiksi ja presidentiltä leikataan siivet. Lyhytsiipiset pysyvät varmasti kotona muistaen virreksi valitun Satumaan. "Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa. Missä onnen kaukorantaan laine liplattaa. Siivetönnä en voi lentää, vanki olen maa. Vain aatoksin mi kauas entää, sinne käydä saan." Näin voi nähdä jäljet, missä miehet ovat ratsastaneet otettujen ja jätettyjen naistensa kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti