Äiti Teresa Kalkutan kadulla

Omaishoitaja hyvinvointivaltion kaatopaikalla
Katsoin pääsiäisenä TV:stä Äiti Teresasta kertovan elokuvan. Hämmästyin yhtymäkohdista kuolevienhoidon ja omaishoidon välillä. Kalkutalta menee maine sivistys- ja kulttuurikaupunkina, kun Äiti Teresan työ sai huomiota maailmalla. Samoin Suomen maine on mennyttä, kun omaishoitamisesta tuli politiikan peliä. Äiti Teresa ei tehnyt politiikkaa käyttääkseen budjetoituja rahoja työssään. En minäkään tiennyt etukäteen, millä rahalla olin 10 vuotta omaishoitajana, mutta rahat aina järjestyivät yllättävältä taholta samoin kuin yksittäiset tukijatkin ympäri maapalloa. 

Olen miljonääri-isän perijä, kun pesä jaettiin. Tuskin jakaja tunsi intiaanipäällikkö Seattlen vastausta (Chief Seattle's 1854 oration) Yhdysvaltain presidentille vuonna 1854, kun hän "Washingtonin Suuri Valkoinen Päällikkö" teki tarjouksen intiaaneille ostaakseen heidän maansa ja lupasi antaa heille reservaatin sen sijaan. "Äiti maa; veljemme virta" - vastauspuhe on minulle tuttu. Jakaja sai aikaan "Tiekartan Länsirannalla", mistä käydään taistelua Lähi-Idässä. Kaikki on globaalia, varsinkin ongelmat ovat yhteisiä koko maapallolla. 

Meidän vaalitulos ei muuttanut mitään vastuunottamisesta ja - kantamisesta. Nyt on Juudaksen evankeliumin toteutumisen vuoro, sopimus etukäteen pettämisestä. Omaishoidossa se olisi tarkoittanut. "Hoidan vanhempani ilman kunnallista kotihoidontukea. Kunta ja kaikki halukkaat saavat ottaa isäni jälkeen jättämän omaisuuden minun sitä vastustamatta." Järjestäytyneessä yhteiskunnassa toimin kuitenkin lakien mukaan ja nyt on minulla omistajanoikeus antaa perintömaa muukalaisille hautausmaaksi tai muslimeille moskeijan paikaksi. 
Turvapaikka on Verkkokirjoittajan talossa kaukana kavalasta maailmasta. Tästä tulee draama, johon aikalaiseni ovat osallisia. Olenhan punaisen geenin saanut verenperintönä, josta tämän päivän puhujat ovat kuin medusan geenin saanut lehmä, jonka turpa säteilee vihreänä. Ovatko puhujat tietämättäni muuntogeenisiä poliitikkoja?
Lebraan sairastunut tunsi kärsivänsä karmanlain seurauksista. Minä en tunne olevani My Lord'in koston kohde, joka siirtyy isien pahojen tekojen seurauksena lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen. Ihmisen teot puhuvat puolestaan jälkipolville asti.