Päivän keskusteluaihe elatusmaksuista palauttaa mieleen viimeiset ajat isäni eläessä. Kunta ja "seitsämät veljekset" ryhtyivät jakamaan isälleni kertynyttä maallista hyvää. Kyse ei ollut siitä, etteikö vanhempani olisi huolehtineet perillisistään, vaan siitä, missä vanhempani viettävät viimeiset vuodet, kun tarvitsevat apua.
Yritin parhaani heidän auttamisessaan ja yhteisten asioiden hoidossa. Mutta allekirjoitetuista sopimuksista huolimatta virkamiehet käyttivät valtaansa virka-asemansa perusteella. Ja kuka oli maksaja? Minulla oli valtakirja ja kunnan kanssa tehty omaishoitosopimus, mutta minulle kiertyikin maksajan rooli miljonääri-isän pesänhoitajana. Kotikuntani anti minulle 5-kymppiselle naiselle siihen asti oli 5 lukuvuotta kansakoulua maalaistalon kamarissa epäpätevien opettajien valistaessa meitä kilteimmistä kilteimpiä samoista lähtökohdista olevia lapsia.
Kunta peri viime kädessä 93 v kuolleen isäni jäämistöstä kuin elatusmaksuja, mihinkä katsoi oikeutensa olevan. Tunnen itseni näiden temppujen jälkeen olevani kunnanisien äpärä, lehtolapsi ja mitä nimeä nyt koko elämäni aikana lapset ovat saaneet kantaa syntyperänsä mukaan. Synnissä siinnyt, syntisestä sukukunnasta on ollut julistusta suvunjatkamiselle. Vai tunsivatko isättömät kunnanisät olevansa isäni lapsia meidän kahdeksan (8) vanhempiemme lapsiksi tiedetyn lisäksi.
Toinen tapa tulla äidiksi. WTC-tornien sortumisen jälkeen amerikkalaiset turistit hävisivät matkakohteista. Tyttäreni vei minut Tunisiaan. Siellä paikallinen nuori mies tarttui käteeni, ohjasi baariin ja ilmoitti suureen ääneen:
- Äitini ja sisareni Amerikasta. Kuiske kuului pöydistä, onpa rohkea nainen. Vastasin siihen vähän supinaa hillitäkseni:
- Olen Suomesta. Tämä välikohtaus teki minuun vaikutuksen. Olen lisääntynyt suvuttomasti. Minusta on tullut kaikkien Mamujen äiti. Sitä olen omassa ympäristössäni, mutta Mamujen leirissä. Heiltä olen oppinut, mitä on yhteisöllisyys.
Kiintiöpakolaisena tänne tuotu mies onnistui tuomaan äitinsä luokseen. Sanoi lähettävänsä rahaa sukulaisilleen sinne, minne hänellä ei ole paluuta eikä siellä olevilla pois pääsyä. On vain oltava paikallaan ja käytävä läpi kaikki kivitykset, mitä hyvinvoinnin nimissä puhuvat päät kivet kourassa järjestävät.
Onko meidän planeettamme litistymässä pannukakuksi, jossa laidoilla asuva valkoinen lilliputti-herrakansa hallitsee pelolla ja kaukaa tullut DNA ihmisyydellä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti