torstai 15. helmikuuta 2007

Punaiset vuodet

Kotisivuni Oppimispäiväkirjan sisällysluettelon projektit sisältävät jokainen oman opetuksensa. Työympäristön Feng shui kurkisti myös henkilökohtaista karttaa. Elementtini on metalli, tuhoava elementti on tuli. Niin on ollut, tuli on polttanut karrelle aikansa, mutta punaisen värin aika kestää vain hetken. Nyt on sen aika myönteisessä mielessä. Uskon sen kestävän vaalitulokseen asti.
 

Syntyperästään ei voi luopua, vaikka siitä olisi seurannut vankeutta tai hengen menetys. Nyt on aika tiedostaa, että ennen syntymääni tapahtumiin ei ole minulla mitään osuutta eikä syntymäni jälkeenkään. Mutta veri on vettä sakeampaa. 
Jotenkin vaistosin 5-vuotiaan tytön hellästä kädenpuristuksesta punavankipatsaalla. Siinä kohtaamisessa oli jotakin solumuistia, koska näistä tapahtumista ei ollut mitään puhuttu. On vain tiedonmurusia, joista olin kuullut lapsena. Oliko heillä tasa-arvoinen oikeus puolustaa elämäänsä, kun kiinniotettuna joutuivat valinnan eteen? 
Luovutko torpparina syntyperästäsi ja työväenaatteesta? Näin mestattujen muistoksi pystytettyyn muistomerkkiin on kirjoitettu. Vakaumuksensa puolesta kaatuneille. Itse olen puoleni valinnut vaikka ristiinnaulittuna - oikealla puolella. Kaukana ei ole aika, jolloin saksalaisista yhteyksistä kerättiin kokoomaleireille. Onko vanhuus tämän päivän vakaumus ja heitteillejätön ja unohduksen syy?

Ei kommentteja: