maanantai 27. huhtikuuta 2020

Ja pesäpuu itki, nyt Pesäpuu palaa


Ja pesäpuu itki
Pulkkinen, Matti

Matti Pulkkinen – Wikipedia


Eilen etsin Katri Valan runoa Pesäpuu palaa, kuulin sen päivän mietelauseena ja ajattelin kopioida sen näkyviin. Säästyin vaivalta, kun löysin runon tekstiversiona. 

Tänään olen kuin kynsille lyöty edunvalvojan soiton jälkeen. Miksi et hoitanut veljesi asioita aikanaan, kun maksoit hänen vastikkeitaan, ettei nyt hänen tarvitsisi niistä huolehtia?
Omaishoitaja 1991 - 1.3.2000, omaisena edelleen 2000 - 3.3.2020 asti. Asiat on hoidettu veljen antamilla valtakirjoilla ilman oman edun tavoittelua. Nyt on haastettu tilille asioiden hoidosta, kun perilliset (sisarukset) niin vaativat. Maistraatti kyselee, tuleeko perillisten etu otetuksi huomioon. Sanoisin sitä perukirjoitukseksi, vaikka veli on vielä elossa. Muistaa oleelliset asiat, kuka teki mitäkin. Mutta hänen muistamista ei kukaan kysy, vaan puhuu puolesta. Näinhän on maan tapa. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

Kaikki tämä selvitys on yhden perillisen (siskon) ja Palvelukeskuksen aikaansaama sekoilu veljen saatua muistamattomuuskohtauksen kaksi vuotta sitten. Toinen mitätöi veljen antamat valtakirjat ja valtaa käyttävä taho otti talousasiat hoitaakseen. Näin helposti se käy holhoustoimen uudistuksen jälkeen.
Levottomina kiertävät ajatukset maata 
kuin linnut palavaa pesäpuuta.
Hävityksen, nälän, paon tiet
johtavat koteihin kautta maan. 

Ja pesäpuu itki oli silloin ajankohtainen, kun Vihtaniemen tien kustannuksella kunta näki tilaisuutensa tulleen sijoittajien kautta ottaa koko lapsuuskoti maineen ja rantoineen omaan käyttöönsä. Heillä on muukalaisten hautausmaavaraus uimarannassa. Tiekartta Länsirannalla on vaiheessa.

OCH DEN GRANEN GRÄT toisella kotimaisella covid-19 pitäessä työn perässä Ruotsiin muuttanutta sairaanhoitajaa otteessaan. Odottavan aika käy pitkäksi, milloin käänne parempaan tapahtuu. Kaikella on tarkoituksensa opettaa meitä kilteimmistä kilteimpiä suomalaisia tottelemaan lakeja ja asetuksia, mihin väistämättä törmää jokapäiväisessä elämässä. Tulkitsijoiden mukaan kirjoittaminen niistä on rikosluontoista, että uhataan seurauksilla tehdä poliisiasia, jos kirjoitan.

Olen kirjoittanut unohtaakseni. Mutta mitä enemmän kirjoitan sitä enemmän muistan.
Onneksi on kirjoittajia, jotka näkevät tosiasiat kaiken hämäyksen takaa ja uusintoina verestävät yhteistä muistiamme. Vain muutaman huijarin tähden | TV | Areena | yle.fi
seikkaillaan Kuusniemen kunnassa. Vaihtamalla kunnan nimen alkukirjainta jokainen löytää oman kuntansa, jossa valitaan loppuvaiheen elämä ja kuolema pyytämättä mitään yhteiskunnalta. Veljekset löytyivät kotoaan kuolleina, ehkä omaishoitaja kuoli ensiksi ja hoidettava hänen jälkeensä. Eikä tästäkään tapauksesta mitään opittu.

  Päivän mietelause
Katri Valan runo Pesäpuu palaa

Pesäpuu palaaKatri Valan runo Pesäpuu palaa, teoksesta Katri Vala Kootut runot. WSOY 1958. Lukijana Timo Teräsvuori. 

Pesäpuu palaa
Levottomina kiertävät ajatukset maata
kuin linnut palavaa pesäpuuta.
Hävityksen, nälän, paon tiet
johtavat koteihin kautta maan.

Siellä olisi ihmisen
ollut hyvä elää
kasvin lailla hiljaa
suonissa tuleentuvien peltojen rauha.
Sukeltaa aamujen kastemaljaan,
kuohua väkevästi kesän auringon alla,
liukua syyspäiväin hopeasineen.
Laulaa laulu rakkaudesta,
lasten ilosta ja ihmetyksestä.

Tuskan mustissa liekeissä,
valitusten meressä
karaistuvat kärsivälliset sydämet,
terästyvät viljelijäin siunaavat kädet
kumeaan uhkaan,
puhdistavaan hävitykseen.

Ajatukset kiertävät maata
kuin linnut palavaa pesäpuuta
tähyten pesien tuhoojia,
huutaen taistelun kovan laulun.

Lähde: Vala, Katri 1942: Pesäpuu palaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 

Ei kommentteja: