torstai 30. huhtikuuta 2020

Oppirahat maksettavaksi

Perherauhan julistus

Naapurin kanssa oli solmittu rauha ja isät palasivat elävinä kotiin sodan kauhut silmissään. Sopeutumisvaiheen jälkeen jännitteet hävisivät ja perherauha jatkui ilman erillistä rauhanjulistusta. Vanhempia opittiin kunnioittamaan ja tottelemaan. Ajan kanssa perherauha rikkoutui jokaisen kohdalla omista lähtökohdista johtuvista syistä. Siksi tämä maailma on niin rikki.


Pentuna kova suuttumaan mielikuva oli jäänyt sukulaistytön hampaankoloon niin voimallisesti, että sitä piti toistaa 50 vuoden kuluttua nähdessämme uudelleen lapsuusmaisemissa. Tarkistin kuulemani ainoasta alakoulun valokuvasta, kumpi oli suuttunut ja miksi. Koko ajan hän käytti valtaa työvoimatoimiston hoitajana työllistäessään minua vammaisten toimintakeskukseen matonkutojaksi tai pesulatyöntekijäksi.

Omaishoitajan arvostus laitospaikkaa tarvitsevien vanhempien kotona hoitajana ei näy työhistoriassa. Olen ollut vertaisteni joukossa, johon kuuluvat yrittäjät, maatalousyrittäjät ja perhehoitajat. Tarvitaan järeämmät opetukset  ja 30 vuotta aikaa näyttämään, että on tosi kysymyksessä. 

Välillä on kuulunut joukkoon riemuylioppilaat ja kutsu niiden kunniakäynnille hautausmaalla, jotka laskivat ansiokseen oppikoulun käymisen. Kevyet oli eväät, millä meitä kasvatettiin. Pojille sallittiin kiusaaminen vetää tyttöjä tukasta ja tökkiä oikein porukalla tyttölapsia. Rehtori talutti tytön korvasta kansliaan tappelijana. 
Onni onnettomuudessa että saman koulun kasvatti ei onnistunut hukuttamaan kevätlukukauden päätteeksi järjestäessään yhteistä tekemistä juoppojuhliensa kunniaksi.  Kaikki nämä teemat on tunnustettu poiskitkettäviksi ilmiöiksi; koulukiusaaminen, metoo, perheväkivalta, maalittaminen, vihapuheet. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa on pakko ottaa fyysistä etäisyyttä oman turvallisuutensa vuoksi. Se on nyt virus, hyvä ettei käres, oli vuoropuhelu vanhan pariskunnan välillä sanomalehtisilmäyksen jälkeen.

maanantai 27. huhtikuuta 2020

Ja pesäpuu itki, nyt Pesäpuu palaa


Ja pesäpuu itki
Pulkkinen, Matti

Matti Pulkkinen – Wikipedia


Eilen etsin Katri Valan runoa Pesäpuu palaa, kuulin sen päivän mietelauseena ja ajattelin kopioida sen näkyviin. Säästyin vaivalta, kun löysin runon tekstiversiona. 

Tänään olen kuin kynsille lyöty edunvalvojan soiton jälkeen. Miksi et hoitanut veljesi asioita aikanaan, kun maksoit hänen vastikkeitaan, ettei nyt hänen tarvitsisi niistä huolehtia?
Omaishoitaja 1991 - 1.3.2000, omaisena edelleen 2000 - 3.3.2020 asti. Asiat on hoidettu veljen antamilla valtakirjoilla ilman oman edun tavoittelua. Nyt on haastettu tilille asioiden hoidosta, kun perilliset (sisarukset) niin vaativat. Maistraatti kyselee, tuleeko perillisten etu otetuksi huomioon. Sanoisin sitä perukirjoitukseksi, vaikka veli on vielä elossa. Muistaa oleelliset asiat, kuka teki mitäkin. Mutta hänen muistamista ei kukaan kysy, vaan puhuu puolesta. Näinhän on maan tapa. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

Kaikki tämä selvitys on yhden perillisen (siskon) ja Palvelukeskuksen aikaansaama sekoilu veljen saatua muistamattomuuskohtauksen kaksi vuotta sitten. Toinen mitätöi veljen antamat valtakirjat ja valtaa käyttävä taho otti talousasiat hoitaakseen. Näin helposti se käy holhoustoimen uudistuksen jälkeen.
Levottomina kiertävät ajatukset maata 
kuin linnut palavaa pesäpuuta.
Hävityksen, nälän, paon tiet
johtavat koteihin kautta maan. 

Ja pesäpuu itki oli silloin ajankohtainen, kun Vihtaniemen tien kustannuksella kunta näki tilaisuutensa tulleen sijoittajien kautta ottaa koko lapsuuskoti maineen ja rantoineen omaan käyttöönsä. Heillä on muukalaisten hautausmaavaraus uimarannassa. Tiekartta Länsirannalla on vaiheessa.

OCH DEN GRANEN GRÄT toisella kotimaisella covid-19 pitäessä työn perässä Ruotsiin muuttanutta sairaanhoitajaa otteessaan. Odottavan aika käy pitkäksi, milloin käänne parempaan tapahtuu. Kaikella on tarkoituksensa opettaa meitä kilteimmistä kilteimpiä suomalaisia tottelemaan lakeja ja asetuksia, mihin väistämättä törmää jokapäiväisessä elämässä. Tulkitsijoiden mukaan kirjoittaminen niistä on rikosluontoista, että uhataan seurauksilla tehdä poliisiasia, jos kirjoitan.

Olen kirjoittanut unohtaakseni. Mutta mitä enemmän kirjoitan sitä enemmän muistan.
Onneksi on kirjoittajia, jotka näkevät tosiasiat kaiken hämäyksen takaa ja uusintoina verestävät yhteistä muistiamme. Vain muutaman huijarin tähden | TV | Areena | yle.fi
seikkaillaan Kuusniemen kunnassa. Vaihtamalla kunnan nimen alkukirjainta jokainen löytää oman kuntansa, jossa valitaan loppuvaiheen elämä ja kuolema pyytämättä mitään yhteiskunnalta. Veljekset löytyivät kotoaan kuolleina, ehkä omaishoitaja kuoli ensiksi ja hoidettava hänen jälkeensä. Eikä tästäkään tapauksesta mitään opittu.

  Päivän mietelause
Katri Valan runo Pesäpuu palaa

Pesäpuu palaaKatri Valan runo Pesäpuu palaa, teoksesta Katri Vala Kootut runot. WSOY 1958. Lukijana Timo Teräsvuori. 

Pesäpuu palaa
Levottomina kiertävät ajatukset maata
kuin linnut palavaa pesäpuuta.
Hävityksen, nälän, paon tiet
johtavat koteihin kautta maan.

Siellä olisi ihmisen
ollut hyvä elää
kasvin lailla hiljaa
suonissa tuleentuvien peltojen rauha.
Sukeltaa aamujen kastemaljaan,
kuohua väkevästi kesän auringon alla,
liukua syyspäiväin hopeasineen.
Laulaa laulu rakkaudesta,
lasten ilosta ja ihmetyksestä.

Tuskan mustissa liekeissä,
valitusten meressä
karaistuvat kärsivälliset sydämet,
terästyvät viljelijäin siunaavat kädet
kumeaan uhkaan,
puhdistavaan hävitykseen.

Ajatukset kiertävät maata
kuin linnut palavaa pesäpuuta
tähyten pesien tuhoojia,
huutaen taistelun kovan laulun.

Lähde: Vala, Katri 1942: Pesäpuu palaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 

Koronasta moneksi

Roman Schatzin Maamme-kirja

Tuliko nyt taiteen murroskausi?
Koronavirus on lamauttanut lähes koko yhteiskuntamme. Myös suurin osa kulttuurielämästä on tauolla tai se yrittää tavoittaa yleisöjä verkkoyhteyksien kautta. Miten Suomi pärjää ilman konsertteja, teatteria, oopperaa tai taideperformansseja?

sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Koronakoulussa

2 kk 8 pv

Kausi 3, 1/5. Paineissa.
 Kauden aloitusjaksossa 25 rohkeaa kokelasta hyppää liikkuvasta helikopterista valtavaan järveen Marokon Atlas-vuorten juurelle. Siitä alkaa kova fyysinen ja henkinen pudotuspeli, jota johtavat entiset armeijan erikoisjoukkojen sotilaat.

Koronakoulu on alkanut. Kaikki tähänastiset opinnot on mitätöity. Covid-19 määrää tahdin. Riskiryhmään olen kuulunut koko ikäni, onhan kaikki yläpuolelleni asettuneet johtajat käyttäneet valtaa. Enkä ole ainoa syntyperän mukaan luokiteltu sodan aikana syntynyt tyttölapsi.
Covid-19 tuli elämäämme Pitkänäperjantaina.
Työstä väsynyt hoitaja sairastui pääsiäislomaksi, niin kuin tunnolliset työntekijät yleensä sairastavat viikonloppuina ja menevät töihin puolikuntoisina. Viikko kotona kovassa kuumeessa, sitten oli lähdettävä sairaalaan saamaan hoitoa. Viikko sairaalassa ei tuonut helpotusta, siirto tehohoitoon oli edessä. Ruotsi on valinnut toisen tien epidemian taltuttamisessa. Mutta tehohoitopaikkoja on kuitenkin riittävästi. Työpaikoilla suojavarusteista on pulaa. 

Riskiryhmään kuuluvana olen kotikaranteenissa. Tämä eristys on tuttua, onhan minut syrjäytetty kaikissa tilanteissa, kun uskallan sanoa mielipiteeni. Tämä on tullut vastaan elämänkoulussa jatkuvana opiskeluna. Elinikäinen oppiminen sanana on korvattu jatkuvalla oppimisella. Koronakoulussa aloitan puhtaalta pöydältä.

Jakso 2: Voimat koetuksella 
Kausi 3, 2/5. Voimat koetuksella. Tässä jaksossa jäljellä olevat kokelaat laskeutuvat alas mahtavan El Mansour Damin huipulta. Seuraavan 48 tunnin aikana he joutuvat kokemaan paahtavan kuumuuden ja käymään läpi testejä, jotka paljastavat pelot ja
heikkoudet armotta.

 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa
Jakso 3: Veljeyttä etsimässä
Kausi 3, 3/5. Veljeyttä etsimässä. Jäljellä olevat miehet jaetaan kahteen ryhmään, jotta saataisiin selville kuinka he toimivat yhdessä erilaisissa tiukoissa tilanteissa. Kokelaat viedään Saharan autiomaahan, missä heitä odottaa todellinen pudotuspeli läkähdyttävässä kuumuudessa ja säkkipimeässä yössä. 

SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 
Jakso 4: Petoksen hinta 
Kausi 3, 4/5. Petoksen hinta. Kauden toiseksi viimeisessä jaksossa jäljellä ovat vain kaikkein kovimmat kilpailijat. Nyt he joutuvat armottomiin kuulusteluihin, joiden kuluessa lojaalius joutuu testiin: pettäisitkö kaverisi päästäksesi itse eteenpäin? 

SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 
Jakso 5: Lopullinen pudotuspeli 
Kausi 3, 5/5. Lopullinen pudotuspeli. Kauden päätösjaksossa 25 kilpailijasta on jäljellä enää seitsemän. Kilpailun kaiken nähneillä vetäjillä on vuorokausi aikaa koulia heistä esiin voittaja. Edessä on piinallisia tehtäviä, jotka pistävät kovankin miehen polvilleen.


22. heinäkuuta 
Jakso 1: Maailman paras maa
Osa 1/6. Norjalainen draamasarja ihmisistä, jotka joutuivat työnsä takia tekemisiin Utöyan terrori-iskun seurausten kanssa. He auttoivat loukkaantuneita, lohduttivat eloonjääneitä ja yrittivät ymmärtää. Bloggaaja Mads lähettää kiistanalaisen kirjoituksen Aftenpostiin. Nukutuslääkäri Cathrine joutuu napit vastakkain esimiestensä kanssa. 

22. heinäkuuta 
Jakso 2: Oslo
Osa 2/6. Oslon keskusta on kaaoksen vallassa. Traumaryhmä työskentelee kuumeisesti, ja yksin partioiva poliisi vastaa hätäpuheluun. Norjalainen draamasarja ihmisistä, jotka joutuivat työnsä takia tekemisiin Utöyan terrori-iskun seurausten kanssa. He auttoivat loukkaantuneita, lohduttivat eloonjääneitä ja yrittivät ymmärtää. 

22. heinäkuuta
Jakso 3: Joku ampuu

Osa 3/6. Toimittajat Anine ja Harald alkavat aavistella tapahtumien mittakaavaa. Poliisi Eivind saa ikävän tehtävän. Norjalainen draamasarja ihmisistä, jotka joutuivat työnsä takia tekemisiin Utöyan terrori-iskun seurausten kanssa. He auttoivat loukkaantuneita, lohduttivat eloonjääneitä ja yrittivät ymmärtää. 
  
22. heinäkuuta
Jakso 4: 30 minuuttia

Osa 4/6. Sairaalapappi Knut valmistelee arvokasta tilaisuutta. Anina huomaa virheen aikajanassa. Norjalainen draamasarja ihmisistä, jotka joutuivat työnsä takia tekemisiin Utöyan terrori-iskun seurausten kanssa. He auttoivat loukkaantuneita, lohduttivat eloonjääneitä ja yrittivät ymmärtää.

22. heinäkuuta
Jakso 5: Norsunkärsä

Osa 5/6. Alakoulun opettaja Helga kohtaa surun lähietäisyydeltä. Anine etsii tietoa terroristin lapsuudesta. Norjalainen draamasarja ihmisistä, jotka joutuivat työnsä takia tekemisiin Utöyan terrori-iskun seurausten kanssa. He auttoivat loukkaantuneita, lohduttivat eloonjääneitä ja yrittivät ymmärtää. 

22. heinäkuuta
Jakso 6: Vapaa tahto

Osa 6/6. Siivooja Liibanille tapahtuu jotakin kohtalokasta. Terroristin oikeudenkäynti lähenee loppuaan. Norjalainen draamasarja ihmisistä, jotka joutuivat työnsä takia tekemisiin Utöyan terrori-iskun seurausten kanssa. He auttoivat loukkaantuneita, lohduttivat eloonjääneitä ja yrittivät ymmärtää.

torstai 23. huhtikuuta 2020

Vastuuntuntoinen

      Aamun Ajatus 
Vastuuntuntoinen ei koskaan kohota itseään muiden yläpuolelle muulloin kuin ottaessaan vastuun kantaakseen.

Vastuun kantaminen koitui kohtalokseni, kun isä soitti minulle pyytäessään hoitamaan asioita, joita lähellä olijat vatvoivat omalla tavallaan. Äiti huolehti lapsuuskodin kohtalosta ja lahjakirjalla siirrosta meille lapsille 1/8 jokaiselle. Äiti kysyi, onko vanhin veli mukana? Toinen isän huolen aihe oli äidin päätös jäädä lopullisesti laitokseen, kun ei enää jaksanut laittaa ruokaa perheelleen. 
- Minä tulen. 
Jouluksi 1990 muutin vanhempieni luokse. Siitä alkoi sisarusten rooli aputilintarkastajina vaikeuttaa työtä vanhempieni omaishoitajana. Kunnan kanssa tehty omaishoitosopimus turvasi olemiseni, kun en saanut työttömyyspäivärahaa. 

Äiti kuoli kesäk/1992. Jatkoin vanhan isän omaishoitajana noudattaen hänen suullista toivetta.
- Minun eläessä ei mitään jaeta. 
Kolme sisaruksista varasi osuutensa rantatonttina rakentaen kesämökkinsä sopivaksi katsomalleen paikalle. Isän kuoltua helmik/2000 yksi meistä kiirehti halkomistoimitusta. Jakomies olisi myynyt koko maan ystävälleen halvasta hinnasta, mutta en suostunut. Oli pakko jakaa maa kahdeksaan samanarvoiseen osaan. Lahjakirjassa vanhemmat sulkivat aviopuolisot ulkopuolelle. Yksi sisko oli kuollut ja leski joutui vastentahtoisesti luopumaan kuolinpesäosuudesta lapsuuskotiin. Kaikesta muusta peritystä hän piti kynsin hampain kiinni. Tarvittiin käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä jakamaan lesken kuolinpesä. 

Vanhimmalla veljellä on asumisoikeustestamentti vanhempien hankkimaan osakkeeseen hallita kuolemaansa asti osaketta. Veli jäi asumaan yksin pitäen yhteyttä lähellä oleviin sisaruksiin. Hain hänelle asumistuke Kelalta. Hän pyysi nuorinta siskoa täyttämään hakemukset. Sisko lähetti ne minulle saatesanoilla "kun ei mitään ymmärtänyt hakemuksesta". Kela vaati valtakirjan ja minusta tuli hänen Kela-asioiden hoitaja.  

Toinen sisko muutti Tuusniemelle ja hänestä tuli veljeni pankkiasioiden hoitaja valtakirjalla. Veljeni sai muistamattomuuskohtauksen helmik/2018. Joutui vuodeosastolle hyvin sairaana odottamaan käyntiä neuropolilla. Nyt astuu kuvioihin mukaan nuorin sisko syyttäen meitä valtakirjoilla laskujen maksajia. 
Hänen käytöksensä muuttui meitä kohtaan syyttäen veljen heitteillejätöstä ja rahojen käytöstä omiin tarkoituksiin. Veli sai paikan palvelukeskuksesta. Sisko syrjäytti meidät ja mitätöi valtakirjat. Palvelukeskus ryhtyi hoitamaan veljen asioita. Yritin palautta siskon tekemään yhteistyötä kanssamme, mutta hän kieltäytyi, kun palvelukeskus oli hänen taustatukensa. 

Syytökset lisäsivät sairaan siskon stressitasoa ja vuoden kuluttua hän kuoli. Jos elämä oli ollut yhtä helvettiä ennen kuolemaa, nuorin sisko sai sen näyttämään siltä kuoleman jälkeenkin. Hän järjesti hautajaiset, perunkirjoitukset ja pesänjakamisen perusteilla "kun hän tietää kaikki ja hänellä on halpa pesänjakaja". Jakotilaisuudessa hän antoi tietoja pesänjakajan tentatessa minua "missä on äidin ja isän perukirjoituksessa ilmoitetut rahat". Samalla hän esitti pesänjakajalle, että vanhimmalle veljelle on haettava yleinen edunvalvoja. Sanoin hänelle, että raha-asiat hoidan minä valtakirjalla. 

Tiesin jo silloin, että tarvitsen maistraatin apua purkamaan veljeni asumisoikeustestamentin. Minulla ei ollut valtuuksia tehdä mitään, maksoin vain osakkeen vuokrat taloyhtiölle, ettei osake joudu taloyhtiön haltuun maksamattomista vuokrista. 

Veljelleni oli tärkeää, että hänen laskunsa maksetaan hänen omalta tililtä. Esitin maistraatille edunvalvontavaltakirjan hyväksymistä. Hyväksymistä ei tule, kun siinä perilliset (sisarukset) oli jätetty ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Hämmästys oli suuri, kun sain käräjäoikeudelta kirjeen veljen yleisen edunvalvojan ehdottomasta määräämisestä. Hakijana kaksi sisaruksista ja palvelukeskus. 
Hyväksyin edunvalvojan määräämisen, mutta syytöksiä en; rahojen käyttämisestä omaksi ja läheisteni hyväksi ja ettei veljeni ollut saanut käyttää rahojaan omiin tarpeisiinsa. Riitelykin oli mukamas vaikeuttanut veljeni hoitoa palvelukeskuksessa.

Minä en riidellyt, mutta oikaisin vain johtajaltakin puhelimessa kuulemia syytöksiä. 
- Sinä estit kotipalvelun järjestämisen veljellesi. (Heillä ei ollut resursseja sitä järjestää.) 
Asumisoikeustestamentista mainitsin, hän vastasi. 
- Mitä lie vanhemmat höpisseet. 
Hän puolestaan kysyi mielipidettäni veljeni asumisesta omassa asunnossa vs vuokra-asunnossa. Vastasin kunnanlääkärin sanoilla aikanaan juhlapuuheessa kirkonkylään muuttaneista asukkaista: 
- Tänne ne tulevat kuin lakovarikset istumaan vanhustentalojen pihamaille. Pysyisivät siellä entisillä elomaillaan. 
Puhelu loppui siihen, mutta sähköpostit on tallella. Puolustin niillä veljeni oikeutta jäädä palvelukeskukseen, kun häntä oltiin siirtämässä vuokra-asuntoon miesten yömajaa muistuttaviin olosuhteisiin selviämään omillaan.  

Yleinen edunvalvoja on määrätty ja valvonta alkoi ja jatkuu siskon antamilla tiedoilla, vaikka hänellä ei ole ollut ainuttakaan valtakirjaa hoitaa veljeni asioita. Edunvalvoja oli sanonut irti kaikki suoraveloitussopimukset, oli myymässä osaketta, jossa on äidin jakamaton kuolinpesä ja puolet minun isältä ostamista osakkeista. Veljellä 1/4 metsäyhtymästä ja eläketili. Siskot vaativat veljen perunkirjoitusta hänen eläessä, eivät jaksa odottaa kuoleman jälkeen lakisääteisiä toimenpiteitä. 

Edunvalvoja kysyy ikääni (78) ja toteaa, pitäisikö jo antaa asioiden hoito nuoremmille, että se siitä ikärasismista holhoustoimessa.  Jotakin on tehtävä niiden, jotka ovat ottaneet asiat hoitaakseen. Sosiaaliasiamies ei vastannut yhteydenottoon ennen tätä siskon järjestämää hässäkkää. Edunvalvoja on saanut pyytämänsä asiakirjat aikaa sitten, eikä mitään yhteydenottoa ole kuulunut.  

Kävin ennen koronaa omaishoitajien tapaamisissa. Huomasin että omaishoitajat hoitavat muistisairaita läheisiään. Minustakin oli tullut muistisairaan veljeni asioidenhoitaja valtakirjoilla. Tapaamisissa puhuttiin ongelmista, mitä muistisairaus tuo tullessaan.  
Se on testattava, onko sisko sairastunut muistisairauteen, kun hänen käytöksensä on muuttunut. Puheyhteys on katkennut, kun hän ei osaa muuta kuin huutaa. On tullut huoli-ilmoituksen aika, palataan päiväjärjestykseen. 

On tässä koronakaranteenissa aikaa kirjoittaa, millasta on ollut omaishoito 1990 lähtien. Omaishoidon tulevaisuutta tutkittiin vuoteen 2020 asti. Sen keskeytti vastaväittäjän syöpäkuolema. Kukaan ei osannut kuvitella, mitä vuosi 2020 tuo tullessaan. Hoivakodeissa kuolleitten vanhusten kuoleman tutkimiset on jätetty omaisten tehtäväksi tehdä tutkimuspyyntö poliisille. Jokin ulospääsytie on oltava, vaikka koko maailma on kriisissä. Muistisairaan hoitajaksi ilmoittautunut muistisairas ei voi asiaa ratkaista, vaikka hän saisi puolelleen koko koronaa sairastavan yhteiskunnan.

Yksi

Herra olet luvannut - YouTube

Herra olet luvannut

Kynän jäljet - käsin kirjoittamisen historiaa

Jakso 1: Mihin käsinkirjoittamista vielä tarvitaan?
Sumerilaiset keksivät kirjoitustaidon viisituhatta vuotta sitten. Siitä alkoi historia ja ihmiset eri kulttuureissa ovat tuottaneet tekstiä monenlaisilla välineillä. Nyt käytössämme on näppäimistöt ja seuraavaksi ehkä pelkkä puhe. Mihin käsinkirjoittamista enää tarvitaan digitaalisessa ajassa? Haastateltavina ovat kirjoittamisen tutkija Outi Kallionpää, suomen kielen dosentti Lari Kotilainen ja aivotutkija Minna Huotilainen. Sarjan on toimittanut Niina Mäkeläinen.

Kynän jäljet - käsin kirjoittamisen historiaa
Kaunokirjoituksen opetus loppui Suomen kouluissa vuonna 2016. Kaunokirjoitus katoaa viimeisten kirjoittajiensa myötä. Minkälaiselle perinnölle heitämme hyvästit? Suomen Kansallissarkiston ylitarkastaja Maria Kallio on koulutukseltaan paleografi ja tuntee vanhat käsialat. Käsialojen lukemista opetetaan parhaillaan tekoälylle. Sarjan on toimittanut Niina Mäkeläinen.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Omaishoidosta puhutaan vielä

Liikuntakyvytöntä anoppiaan hoitava Riitta ei ole pitänyt kuukausiin päivääkään vapaata – korona räjäytti kulut ja sulki hoitolaitokset

Uutiset
Omaishoitajan karu tarina: "Oma elämäni on tauolla"10.04.2015 klo 14:43

"Morning gymnastics" Vladimir Vysotsky

Aamuvoimistelu on ollut tauolla 5 vuotta. Koronan kotikaranteeni on elvyttänyt Tv:n kautta jumppatuokiot kaksi kertaa päivässä.

Vanhoja muistellen tämän päivän tilanteessa, kun holhoustoimi on kampeamassa valtakirjoilla asioidenhoitajaa sivuun. Olen kiitollinen haasteistani.
Jos ne olisivat helpompia hoitaa, joku minua kyvyttömämpi saattaisi ottaa minun paikkani. Huomenna teen huoli-ilmoituksen seonneesta sukulaisesta ja kaikista niistä, jotka hän on saanut puhuttua puolelleen.

torstai 4. kesäkuuta 2015 
Katujätkä -projektin piirteitä
13 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Oho, 2002 Mozillasta julkistettiin ensimmäinen 'virallinen' versio (1.0). Käsky kuului 1990 -luvulla mennä www-sivuille. Kukaan ei osannut sinne mennä, kun ei ollut välinettä, millä mennä. Älyvapaa toiminta tulee jälkijunassa ja meiltä vaaditaan enemmän kuin mitä meille on annettu.
Puolustusvoimien lippujuhlaa vietettiin syntymäkunnassani voittajien juhlana, eikä juhlaan olleet tervetulleita järjestöön kuulumattomat. Tästä johtuu, että olen punaisen pentu ollut syntymästä lähtien ja olen valkoisten mielestä sitä aina.  Kestän sen paremmin kuin eräs, joka ei uskaltanut paljastaa valkoisessa kaupungissa syntyperäänsä mielipidevangin tyttärenä. 

Aamun ajatus

Jos olet sitä mieltä, että tulet
vielä joskus nauramaan koko asialle,
niin mikset tekisi sitä nyt heti?
Ole kiitollinen haasteistasi.
Jos ne olisivat helpompia hoitaa,
joku sinua kyvyttömämpi
saattaisi ottaa sinun paikkasi. 
Positiivisesti eilen ei muistettu Mannerheimin syntymäpäivää.

tiistai 14. huhtikuuta 2020

Kohtaamisia

Hauska ja vakava näyttelijä Aimo "Ami" Räsänen

Lapsuuden tragedia teki pikku-Aimosta perheen hauskuuttajan. Anne Flinkkilän vieraana rakastettu näyttelijä Aimo "Ami" Räsänen. Mukavan miehen maine ei ole taakka, mutta nykyään hän uskaltaa olla myös vakava. 

Älä elämää pelkää

Runotarhassa kuullaan lempeää musiikkia ja suomalaista runoutta. Lukijoina toimivat Maaria Holma ja Juha Salomaa. Toimittajana Salla Matusiak. Työryhmässä mukana myös Anna Simojoki ja Teemu Sipilä. 

Ohjelmassa käytetty runous: 1. Saima Harmaja: Ensimmäinen kevätpäivä 2. Jaakko Juteini: Laulu elämän nautinnosta 3. Eino Leino: Hymni tulelle 4. Saima Harmaja: Laulu pienestä enkelistä 5. Juhani Siljo: Kalkki 6. Uuno Kailas: Ihmisen määrä 7. Kaarlo Sarkia Älä elämää pelkää 8. Uuno Kailas: Karavaani 9. Alpo Noponen: Minä aikana ihminen kaunein on?

 Ohjelmassa käytetty musiikki: 1. O. Merikanto: Valse lente (Tapani Valsta, piano). 2. Schumann: Märchenbilder (Satukuvia) alttoviululle ja pianolle (Paul Neubauer ja Juho Pohjonen). 3. Melartin: Hiljainen metsä (Risto Kyrö, piano). 4. Kuula: Satu illasta (Jäniksen sävellys) (Eriikka Nylund, alttoviulu, ja Niina Uggeldahl, piano). 5. Madetoja: Konserttialkusoitto (RSO/John Storgårds). 

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Pääsiäisyön aamupalvelus

Jumalanpalvelus la 11.4.2020 
Pääsiäisyön aamupalvelus ja liturgia Uspenskin katedraalissa Helsingissä. Palveluksen toimittaa arkkipiispa Leo yhdessä papiston ja kuoron kanssa. (U) 

Toisen pääsiäispäivän koulukirkko Kuokkalan kirkosta Jyväskylästä
Saarnaajana kappalainen Riku Bucht yhdessä koululaisten kanssa. Liturgina Riku Bucht. Jumalanpalveluksessa avustaa nuorisotyönohjaaja Henna Luomala. Tekstinlukijoina koululaisia. Kanttorina Sirpa Lampinen. Kuokkalan yhtenäiskoulun orkesteri, joht. Juha Venäläinen. Virret: 88, 104, 942. Yhteislauluina: Kuinka sydän kiittäisi, säv. Tommi Kalenius, san. Anna-Mari Kaskinen, Ylistäkäämme Luojaamme, namibialainen säv., san. Sakari Löytty, Halleluja, tunnet sydämeni, säv. ja san. Matti Kankaanniemi ja Anu Kankaanniemi, Jeesus voitti kuoleman vallan, namibialainen säv., san. Pekka Simojoki, Pääsiäinen jatkua saa, säv. Pekka Simojoki, san. Anna-Mari Kaskinen. Jumalanpalvelus on uusintalähetys Jyväskylän seurakunnan ja Kuokkalan yhtenäiskoulun alaluokkien pääsiäiskirkosta vuodelta 2018. 

Carmen

Georges Bizet: Carmen

Carmen on yksi suosituimmista oopperoista. Siinä on kaikki viihdyttävän oopperan ainekset: rakkaus, intohimo, kuolema ja tarttuvat aariat. Tampere filharmonia, joht. Alberto Hold-Garrido. Taltiointi Tampere-talo 19.2.20.

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Perheelle rauha 2020

Perherauhan julistus

Suuressa lapsilaumassa äänenpainot kovenivat. Huudon kuultuaan Isä puuttui asiaan ja korotti äänensä.
- Mikä perinnönjako siellä on?

Isän väliintulo rauhoitti kummasti tilanteen lapsena. Perinnönjaosta ei ollut kysymys, vaan joku meistä halusi olla enemmän kuin toinen.

Iltahartaus 13.4.2020 Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, Helsinki 
Hartauden musiikkina "XII Quando Corpus", säv. Giovanni Pergolesi, es. Barbara Bonney, Andreas Scholl, Christophe Rousset & Les Talens Lyriques




 

Itse asiassa kuultuna

Pentti Linkola
56616 katselua
Pentti Linkola - elämänsuojelijan testamentti. (U)

Isä Ambrosius

Isä Ambrosius
Miten Risto Jääskeläisestä tuli isä Ambrosius? Helsingin ortodoksisen hiippakunnan emerituspiispa, metropoliitta Ambrosius on tunnettu ekumenian edistäjä ja mestarillinen verkostoituja. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala. (U)

perjantai 10. huhtikuuta 2020

Johannes-passio

Johannes-passio Kallion kirkosta
61958 katselua
Johann Sebastian Bach: Johannes-passio BWV 245.
Tuomas Katajala, tenori - evankelista, aaria,
Aarne Pelkonen, baritoni - Jeesus, aariat,
Helena Juntunen, sopraano - aariat,
Monica Groop, altto - aariat,
Elja Puukko, basso - Pilatus, Pietari, kuoro,
Tommi Niskala, tenori - aaria, palvelija, kuoro,
Tuuli Lindeberg, sopraano - palvelijatar, kuoro,
Eira Karlson, altto - kuoro.
Markus Malmgren, urut, soitinnus,
Antti Tikkanen, viulu, alttoviulu,
Kaisa Kortelainen, huilu,
Seidi Palonen, oboe

torstai 9. huhtikuuta 2020

Matteus-passio

Johann Sebastian Bachin Matteus-passio
Le Concert des Nations, La Capella Reial de Catalunya -kuoro ja Cor Infantil Amics de la Unió -lapsikuoro, joht. Jordi Savall, sol. Florian Sievers, tenori - Evankelista, Matthias Winckhler, baritoni - Jeesus, Marco Scavazza, basso - Pietari, Markus Volpert, basso - Pilatus, Rachel Redmond, sopraano, Kristin Mulders, mezzosopraano, ja Emiliano González, tenori. - Barcelonan L'Auditori-konserttitalossa 16.4.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo.

tiistai 7. huhtikuuta 2020

Tarpeellinen kansalaistaito

Ylen aamu
Muistisairaan ymmärtäminen kansalaistaidoksi

Muistisairaiden määrä kasvaa, kun väestö vanhenee. Miten kohdata muistisairas? Onko muistisairaan ja muistisairauksien ymmärtäminen jo kaikille tarpeellinen kansalaistaito? Haastattelussa suunnittelija Päivikki Paakkanen Muistiliitosta ja vapaaehtoistytötä tekevä muistikummien kouluttaja Leena Kesti-Valonen.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Hoitotahdon toteutuminen Alzheimerin kanssa.

Olen jossain/Elämää muistisairauden kanssa
Miltä absurdiksi muuttunut, tragikoomisia piirteitä sisältävä arki tuntuu, kun lähimuistia ei enää ole? Olen jossain -radiodokumentti avaa oven muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä maailmaan.
Toimittaja Tuula Rajavaara on taltioinut elämää muistisairaan äitinsä, Aili Rajavaaran, kanssa ajanjaksolta, jolloin äiti asuu vuoroin kotona ja vuoroin intervalliosastolla. Yhdessä he yrittävät keksiä ratkaisuja yhä oudommaksi muuttuvan arjen hallitsemiseksi.

Tämän radiodokumentin takaa löydän kaiken tiedon siitä, mitä tarvitsen, kun läheinen saa muistamattomuus kohtauksen eikä osaa palata kotiin diabeteshoitajalla käynnin jälkeen. Tänä päivänä on minut valtakirjoilla asioiden hoitajana syyllistetty sairastumiseen, rahojen väärinkäyttöön ja riiteleväksi omaiseksi Palvelukeskuksessa.
Olen tarkkaan lukenut linkkien takaa   muistisairaat edunvalvonta ja Edunvalvonnan pettämät: käsikirjoitus.

Vuosi 2018 alkoi tavanomaisella kirjeellä.
2.1.2018
Hyvää Uutta Vuotta!

Pitää hoitaa nämä pakolliset maksut. Maksan Tuuspellon vuokran ja Wiljami maksaa minulle. Liekö tullut oikein täytettyä lappu?
Vuokra 354,65 e
tammikuu 15.7. -
kesäkuu 15.7.2018
sitten tulee uudet tiedot. Tositteeksi lähetä yhden maksulapun, jonka maksan 5.1.2018. Autopaikat 2. 6. 8. 9. menevät arvontaan. Siitä ei tarvitse huolehtia.

Voikaa hyvin!
Terveisin 

Omaisena edelleen ja kaukohoitajana jää omaa aikaa blogin kirjoittamiseen.

maanantai 1. tammikuuta 2018
Neujahrsbrief
Brake, 31. 12. 2017

Liebe Freunde,
Ganz herzlich grüßen Euch
Eure Katja, Martin, Tom und Karoline

Matkapastoripariskunta muistaa meitä  Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland saksankieliseen jumalanpalvelukseen osallistuneita neljä kertaa vuodessa vielä palattuaa Saksaan.

Tammikuussa olen kirjoittanut Munkkiklubilla 11 blogitekstiä sekalaisista aiheista. Helmikuu etenee puoleen väliin. Wiljamilla on  vuosia jatkunut sovittu aika diabeteshoitajalle. Vakituinen saattaja ei lähde mukaan kohtalokkain seurauksin. Wiljami ei osaa tulla kotiin kysymättä tietä. Pitihän tämän tapahtua ja onneksi kuivalla maalla, ettei vesillä matkalla lapsuuskotiin.

Wiljami joutuu vuodeosastolle odottamaan käyntiä neuropolilla. Sairaudet vähitellen parantuvat, mutta kotikuntoiseksi hän ei enää toivu. Aikanaan polikäynti toteutuu ja C-lausunto on siitä annettu. Alzheimer on tullut jäädäkseen.

Olen jossain: radiodokumentti avaa oven muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä maailmaan. 
Meidän tapauksessa se on otsikoitu sisko ja sen veli. Meitä oli vielä 2 siskoa ja veli, mutta vuosi veljen sairastumisen jälkeen siskon sydän pysähtyi. Hänelle muut sisaret asettivat liian suuren paineen veljen sairastumisesta. Hän sai tarpeekseen sisarusten vältellessä häntä. Kukaan ei puhunut hänelle eikä kukaan käynyt hänen luonaan. Eristäminen on tappava toimenpide. Samaa olen itsekin kokenut, kun aputilintarkastajat halusivat veljelle edunvalvojan pelätessään, että veli ehtii käyttää kaiken omistuksessaan olevan ja pienen eläkkeensä loppuun jättämättä mitään perittävää. Onko korona annettu vitsaukseksi meille kaikille, oppiaksemme huolehtimaan läheisistämme?

Aili Raevaara kirjoitti runon muistitutkimuslääkärille.

No muistikoe
No niin en muista missähän oikein olin,
mutta mukavan ihmisen tapasin
ja hänen kanssaan keskustelin.
En muistanut edes nimeään kysellä
hän oli kyllä kaikesta perillä.

Muistelimme kesäisiä lapsuuden maita
ja välillä poimimme mansikoita
kuuntelimme monia satutarinoita
ja hetken kuluttua vielä muistelimme niitä.

Vielä kokeiltiin kertolaskua
sekä ynnäystä ja jakoa
siinä yritin olla taitava.
Liekö ystävälläni ollut muistissa vikaa
kun hänen piti koko ajan kaikkea ylös kirjoittaa.

Ja minulta hän yritti monasti udella
mikä meillä oli aiheena äsken yhdessä jutella.
Yhdessä olomme oli mukava ja lämmin
Siitä olen iloinen ja kiitollinen.
Olin tavannut ystävän ja kuuntelijan
hänelle kaikkea hyvää toivotan.

Muistellen Aili Rajavaara 

 

Ailin tervehdys meillekin

Ailin tervehdys kansainväliselle Input 2018 yleisölle Brooklynissä

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Olen jossain: radiodokumentti

Olen jossain: radiodokumentti

Miltä absurdiksi muuttunut, tragikoomisia piirteitä sisältävä arki tuntuu, kun lähimuistia ei enää ole? Olen jossain -radiodokumentti avaa oven muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä maailmaan. 

Toimittaja Tuula Rajavaara on taltioinut elämää muistisairaan äitinsä, Aili Rajavaaran, kanssa ajanjaksolta, jolloin äiti asuu vuoroin kotona ja vuoroin intervalliosastolla. Yhdessä he yrittävät keksiä ratkaisuja yhä oudommaksi muuttuvan arjen hallitsemiseksi.