MOT Mäntsälän isännän kapina
Yhä suurempi osa maanviljelijän työstä on paperisotaa. Ylenmääräinen
byrokratia uuvuttaa viljelijöitä, ja he ihmettelevät virkakoneiston
tiukkoja linjauksia. MOT kertoo viljelijöistä, jotka ovat ottaneet
Euroopan unionin avukseen kamppailussa suomalaisia viranomaisia vastaan.
Professori: Suomalaiset pitäisi velvoittaa elättämään omat vanhempansa
Suomessa vanhemmat on velvoitettu pitämään huolta alaikäisistä lapsista ja avioliitossakin on pidettävä huolta puolisosta. Oikeustieteen professorin mukaan myös velvollisuus auttaa köyhiä vanhempia voitaisiin kirjata lakiin.
tiistai 25. helmikuuta 2020
maanantai 24. helmikuuta 2020
Jokainen omasta puolestaan
Aamun Ajatus
Opi luottamaan itseesi ja nostamaan
omaa arvoasi. Älä ihmeessä kuvittele,
että joku tekisi sen sinun puolestasi.
torstai 20. helmikuuta 2020
A-studio
Vanhusten kotihoito omaisten harteilla?
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminta al-Hol-jupakassa etenee perustuslakivaliokunnasta esitutkintaan. Mitä päätös tarkoittaa? Vieraana perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.). Kotihoidon piirissä on entistä enemmän ja entistä huonokuntoisempia vanhuksia. Miten estetään kodin muuttuminen vanhukselle vankilaksi? Vieraina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), gerontologian professori Marja Jylhä ja Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo. Juontajana Annika Damström. #yleastudio
tiistai 18. helmikuuta 2020
Uutisesta uudistukseen
Lukion oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi – uudistus ...
Lukion oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi – uudistus näkyy kirjakaupoissa murheellisella tavalla: "On pelko, että etenkin pienten paikkakuntien kirjakauppoja kuolee"
50 -luvulla kouluolosuhteet olivat alkutekijöissään. Oppikirjat piti kustantaa itse. Inssillä oli sisäistä yrittäjyyttä oppikirjahankinnoissa, olihan rouvalla kioski kirjamyyntiä varten. Geometriantunnilla hän otti kirjatilaukset vastaan. Minulla oli tili kirjakaupassa, joten minusta ei tullut kioskiasiakasta.
Tähän muistoon palautti todistukseen päättynyt geometrian numero. Se oli suoraan verrannollinen puuttuvaan kirjatilaukseen. Minulla ei ollut vaikeuksia käydä talulla esittämässä mot. Numero todistuksessa yllätti kuutosellaan (6). Sen ajan perusteet annetuille numeroille vedettiin hatusta, kun provikka kirjasta jäi saamatta.
Saman sain kokea kemian kokeen palautuksesta.
- Tyttö ei voi saada kemiasta 10. Sen sai Jukka, jolle oli enemmän hyötyä jatko-opintoja ajatellen.
Sain loistaa tunnilla, kun rehtori istui seuraamassa opetusta. Opettaja tiesi, että olin tehnyt aina kotiläksyt ja oli varma oikeasta vastauksesta kysyessään minulta. Rehtorin ainoaksi tehtäväksi jäi keskeyttää hässäkkä tunnin alussa, kun yritin puolustaa koskemattomuuttani poikien hyökätessä kimppuuni. Määrätietoisesti rehtori tulee kohti, ottaa korvasta kiinni ja taluttaa kansliaan tappelijana.
Tämän päivän naiset tulevat ulos kaapista "me too" kokemuksillaan.
Sitten kun tuli tämä me too, todettiin, että tämä ei riitä” – Image
Pitää palata alkutekijöihin hävityn sodan jälkeen. Valkoisten itselleen ottama voitto pitää jakaa tasapuolisesti kaikkien kesken. Sodan aikana syntyneet syyllistetään tämän päivän ongelmiin. Haaveilin lähteväni oppikouluun. Sen tulkitsi epäpätevä opettaja sanoilla.
- Kelpaa sitä piiaksi koulua käymättäkin.
Loppu onkin me too -puhetta ja -tekoja koko elämä.
Lukion oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi – uudistus näkyy kirjakaupoissa murheellisella tavalla: "On pelko, että etenkin pienten paikkakuntien kirjakauppoja kuolee"
50 -luvulla kouluolosuhteet olivat alkutekijöissään. Oppikirjat piti kustantaa itse. Inssillä oli sisäistä yrittäjyyttä oppikirjahankinnoissa, olihan rouvalla kioski kirjamyyntiä varten. Geometriantunnilla hän otti kirjatilaukset vastaan. Minulla oli tili kirjakaupassa, joten minusta ei tullut kioskiasiakasta.
Tähän muistoon palautti todistukseen päättynyt geometrian numero. Se oli suoraan verrannollinen puuttuvaan kirjatilaukseen. Minulla ei ollut vaikeuksia käydä talulla esittämässä mot. Numero todistuksessa yllätti kuutosellaan (6). Sen ajan perusteet annetuille numeroille vedettiin hatusta, kun provikka kirjasta jäi saamatta.
Saman sain kokea kemian kokeen palautuksesta.
- Tyttö ei voi saada kemiasta 10. Sen sai Jukka, jolle oli enemmän hyötyä jatko-opintoja ajatellen.
Sain loistaa tunnilla, kun rehtori istui seuraamassa opetusta. Opettaja tiesi, että olin tehnyt aina kotiläksyt ja oli varma oikeasta vastauksesta kysyessään minulta. Rehtorin ainoaksi tehtäväksi jäi keskeyttää hässäkkä tunnin alussa, kun yritin puolustaa koskemattomuuttani poikien hyökätessä kimppuuni. Määrätietoisesti rehtori tulee kohti, ottaa korvasta kiinni ja taluttaa kansliaan tappelijana.
Tämän päivän naiset tulevat ulos kaapista "me too" kokemuksillaan.
Sitten kun tuli tämä me too, todettiin, että tämä ei riitä” – Image
Pitää palata alkutekijöihin hävityn sodan jälkeen. Valkoisten itselleen ottama voitto pitää jakaa tasapuolisesti kaikkien kesken. Sodan aikana syntyneet syyllistetään tämän päivän ongelmiin. Haaveilin lähteväni oppikouluun. Sen tulkitsi epäpätevä opettaja sanoilla.
- Kelpaa sitä piiaksi koulua käymättäkin.
Loppu onkin me too -puhetta ja -tekoja koko elämä.
sunnuntai 16. helmikuuta 2020
Arvo Pärt
Arvo Pärtin keskus Laulasmaalla
Aikamme kuuluisimpiin ja esitetyimpiin säveltäjiin kuuluva virolainen Arvo Pärt (s. 1935) sai elämäntyölleen ansaitsemansa tunnustuksen, kun hänen nimeään kantava keskus avattiin syksyllä 2018. Keskellä kaunista havumetsää, 35 kilometrin päässä Tallinnasta sijaitseva, arkkitehtonisesti upea kulttuurikeskus on jo muodostunut suosituksi matkailukohteeksi.
Johdanto Pärtin 3. sinfoniaan
Aikamme kuuluisimpiin ja esitetyimpiin säveltäjiin kuuluva virolainen Arvo Pärt (s. 1935) sai elämäntyölleen ansaitsemansa tunnustuksen, kun hänen nimeään kantava keskus avattiin syksyllä 2018. Keskellä kaunista havumetsää, 35 kilometrin päässä Tallinnasta sijaitseva, arkkitehtonisesti upea kulttuurikeskus on jo muodostunut suosituksi matkailukohteeksi.
Johdanto Pärtin 3. sinfoniaan
Kapellimestari Paavo Järvi johdattaa meidät säveltäjä Arvo Pärtin ja hänen merkittävän kolmannen sinfoniansa maailmaan.
Arvo Pärtin kolmas sinfonia
Arvo Pärtin kolmas sinfonia
Viron
festivaaliorkesteri esittää Arvo Pärtin 3. sinfonian, joka sävellettiin
vuonna 1971. Orkesteria johtaa Paavo Järvi. Konsertti taltioitiin Pärnun
musiikkifestivaaleilla v. 2018. T: ERR, Viro.
RSO Musiikkitalossa Kapellimestarina Sakari Oramo
RSO Musiikkitalossa Kapellimestarina Sakari Oramo
Radion sinfoniaorkesteri esittää Rued Langgaardin sinfonian nro 6 "Det
Himmelrivende" sekä Richard Straussin Vier letzte Lieder. Orkesteria
johtaa Sakari Oramo ja solistina laulaa sopraano Anu Komsi. Osa
Helsingin Musiikkitalossa 22.1.2020 taltioidusta konsertista.
keskiviikko 12. helmikuuta 2020
Opposition huoli: Mistä rahat?
Aamuhartaus 12.2.2020 Emerituspiispa Jorma Laulaja, Kurikka
Keskiviikon aamuhartauksissa muistellaan omaa elämää kristittynä. Emerituspiispa Jorma Laulaja, Kurikka. Hartauden musiikkina virsi 113:3-4, säv. koraalitoisinto Pohjanmaalta, san. Martti Luther. Virsi alkaa sanoin "Oi Pyhä Henki vahvista". Oulaisten nuorisokuoro, joht. Tapani Tirilä. Sari Kauranen kantele.
Aamuhartaus
12.02.2020
Jorma Laulaja
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Seurakunnassa
onnistutaan ja epäonnistutaan. Työn tuloksia ei useinkaan näy, niitä ei
ainakaan voi pitää omana ansiona. Tärkein tapahtuu itsestään, kuten
Jeesus kuvaili Jumalan valtakuntaa Markuksen evankeliumin 4. luvussa:
"Mies kylvää siemenen maahan. Siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä,
miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään." (Mark. 4:27-28)
Joku muisti vuosien takaisen yksinkertaisen sanan, joka oli auttanut; joku toinen kertoi kauan sitten tapahtuneesta asiasta, jota pappi ei enää itse muistanut. Toisaalta joskus yritettiin kovasti, mutta sitten tekemisen hedelmät kuivuivat. Nykyäänkin asetetaan tavoitteita ja rakennetaan strategioita. Hyvä niin, mutta siemenen kylväjän pitää ottaa huomioon Pyhän Hengen työ: Siemen orastaa ja kasvaa itsestään. Edesmenneen arkkipiispan Martti Simojoen mielestä papin ei pidä naulata työtään etukäteen kiinni niin lujasti, että hän kulkee odottamattoman tapaamisen ohi. Pitää olla tilaa improvisaatiolle.
Sana kylvetään, mutta Pyhä Henki toimii, niin kuin tahtoo. Ehtoollisella Herra itse on läsnä leivässä ja viinissä. Ehtoollisen toimittajat ovat sivuosassa. Syvimmän liikkeen, uskon, saa aikaan yksin Jumala. "Maa tuottaa sadon aivan itsestään."
Joskus työt ja toimet menivät aivan eri tavoin, kuin oli aikomus. Miksi Aaro-suntio lähti keräämään kolehtia väärän virren aikana, eikä kukaan enää kuullut, mitä saarnasin? - Niin todella, Aaro lähti erehdyksessä keräämään kolehtia samaan aikaan, kun minä menin toisesta ovesta saarnatuoliin. Kuultuaan apostolisen tervehdyksen Aaro jäykistyi haavinsa kanssa kirkon käytävällä, mutta päätti sitten tehdä työnsä loppuun. Minä saarnasin, ja Aaro keräsi kolehtia. Ja Laihian kirkossa oli paljon iloisia antajia.
Saarnan päätyttyä sanoin kuin selkäytimestä: "Kolehti, joka seuraavan virren aikana kootaan, tulee sille ja sille." Aaro oli taas sakastin ovella ja tolaltaan kuin kysyen, joko taas. Nyt seurakunta nauroi ääneen. Kyrönmaa-lehti osallistui viikolla ilonpitoon ja uutisoi, että jumalanpalvelusta uudistetaan Laihian kirkossa siten, että kolehti kerätään kahteen kertaan. En osaa vastata, miten Pyhä Henki teki työtään tuona sunnuntaina, mutta jotakin riisuvaa ja vapauttavaa tuossa messussa oli. Tuottiko maa sittenkin satoa jonkun seurakuntalaisen kohdalla aivan itsestään?
Ensimmäiset seurakuntapapin vuodet olivat tärkeää opiskeluvuosien jatkokurssia. Olin opiskellut nopeasti, nyt pitäisi myös jotakin ymmärtää. Vasemmistoradikalismi yhteiskunnassa, ja niin sanottu viides herätysliike kirkossa olivat nousevia liikkeitä. Kannat olivat joskus teräviä. Piti ottaa selko asioista Raamatun ja kirjojen kanssa, jotta pysyi pappina mukana.
Myös seuroissa oppi. Laihian ajan esimieheni Eino Tuomisto sanoi kerran, että hänellä ei ole varaa jättää yhdestäkään puheestaan pois Kristusta. Hän sanoi asian värittömästi, mutta sanat jäivät mieleen. Ne muistuttivat Martti Lutherin opetuksesta, että koko Raamattu "ajaa Kristusta", tähtää häneen. Ne sanat resonoivat myös äitini veisaaman virren kanssa: "Ainoa tie armohon, Jeesuksen risti yksin on."
Istuttiin körttiseuroissa. Puhevuorossa oli Tapani Pukkila Lapualta. Hänen mielestään koulutettu koira ei juossut ympäriinsä eikä ryntäillyt jokaisen yllykkeen perään. Sen paikka oli isäntänsä jäljessä tai vieressä. Meidät Jeesus on kutsunut seuraajikseen. Hän kulkee edellämme tai me hänen vierellään.
Olen muistanut koiravertauksen viime aikoina, kun on puhuttu seurakuntien laskevista jäsenmääristä. Meillä ei ole tähän asti ollut sellaista kristittyjen ahdinkoa, kuin on monin paikoin maailmassa. Mutta meiltä kysytään nyt uskollisuutta; suostumista siihen, että Kristus kulkee edellämme ja me perässä tai vierellä.
Siunatkoon sinua Kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki.
Virsi 113: 3-4
Virsi alkaa sanoin “Oi Pyhä Henki vahvista”
Joku muisti vuosien takaisen yksinkertaisen sanan, joka oli auttanut; joku toinen kertoi kauan sitten tapahtuneesta asiasta, jota pappi ei enää itse muistanut. Toisaalta joskus yritettiin kovasti, mutta sitten tekemisen hedelmät kuivuivat. Nykyäänkin asetetaan tavoitteita ja rakennetaan strategioita. Hyvä niin, mutta siemenen kylväjän pitää ottaa huomioon Pyhän Hengen työ: Siemen orastaa ja kasvaa itsestään. Edesmenneen arkkipiispan Martti Simojoen mielestä papin ei pidä naulata työtään etukäteen kiinni niin lujasti, että hän kulkee odottamattoman tapaamisen ohi. Pitää olla tilaa improvisaatiolle.
Sana kylvetään, mutta Pyhä Henki toimii, niin kuin tahtoo. Ehtoollisella Herra itse on läsnä leivässä ja viinissä. Ehtoollisen toimittajat ovat sivuosassa. Syvimmän liikkeen, uskon, saa aikaan yksin Jumala. "Maa tuottaa sadon aivan itsestään."
Joskus työt ja toimet menivät aivan eri tavoin, kuin oli aikomus. Miksi Aaro-suntio lähti keräämään kolehtia väärän virren aikana, eikä kukaan enää kuullut, mitä saarnasin? - Niin todella, Aaro lähti erehdyksessä keräämään kolehtia samaan aikaan, kun minä menin toisesta ovesta saarnatuoliin. Kuultuaan apostolisen tervehdyksen Aaro jäykistyi haavinsa kanssa kirkon käytävällä, mutta päätti sitten tehdä työnsä loppuun. Minä saarnasin, ja Aaro keräsi kolehtia. Ja Laihian kirkossa oli paljon iloisia antajia.
Saarnan päätyttyä sanoin kuin selkäytimestä: "Kolehti, joka seuraavan virren aikana kootaan, tulee sille ja sille." Aaro oli taas sakastin ovella ja tolaltaan kuin kysyen, joko taas. Nyt seurakunta nauroi ääneen. Kyrönmaa-lehti osallistui viikolla ilonpitoon ja uutisoi, että jumalanpalvelusta uudistetaan Laihian kirkossa siten, että kolehti kerätään kahteen kertaan. En osaa vastata, miten Pyhä Henki teki työtään tuona sunnuntaina, mutta jotakin riisuvaa ja vapauttavaa tuossa messussa oli. Tuottiko maa sittenkin satoa jonkun seurakuntalaisen kohdalla aivan itsestään?
Ensimmäiset seurakuntapapin vuodet olivat tärkeää opiskeluvuosien jatkokurssia. Olin opiskellut nopeasti, nyt pitäisi myös jotakin ymmärtää. Vasemmistoradikalismi yhteiskunnassa, ja niin sanottu viides herätysliike kirkossa olivat nousevia liikkeitä. Kannat olivat joskus teräviä. Piti ottaa selko asioista Raamatun ja kirjojen kanssa, jotta pysyi pappina mukana.
Myös seuroissa oppi. Laihian ajan esimieheni Eino Tuomisto sanoi kerran, että hänellä ei ole varaa jättää yhdestäkään puheestaan pois Kristusta. Hän sanoi asian värittömästi, mutta sanat jäivät mieleen. Ne muistuttivat Martti Lutherin opetuksesta, että koko Raamattu "ajaa Kristusta", tähtää häneen. Ne sanat resonoivat myös äitini veisaaman virren kanssa: "Ainoa tie armohon, Jeesuksen risti yksin on."
Istuttiin körttiseuroissa. Puhevuorossa oli Tapani Pukkila Lapualta. Hänen mielestään koulutettu koira ei juossut ympäriinsä eikä ryntäillyt jokaisen yllykkeen perään. Sen paikka oli isäntänsä jäljessä tai vieressä. Meidät Jeesus on kutsunut seuraajikseen. Hän kulkee edellämme tai me hänen vierellään.
Olen muistanut koiravertauksen viime aikoina, kun on puhuttu seurakuntien laskevista jäsenmääristä. Meillä ei ole tähän asti ollut sellaista kristittyjen ahdinkoa, kuin on monin paikoin maailmassa. Mutta meiltä kysytään nyt uskollisuutta; suostumista siihen, että Kristus kulkee edellämme ja me perässä tai vierellä.
Siunatkoon sinua Kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki.
Virsi 113: 3-4
Virsi alkaa sanoin “Oi Pyhä Henki vahvista”
perjantai 7. helmikuuta 2020
Opi oppimaan
ON OPITTAVA UUDESTAAN
On opittava uudestaan
painamaan korva maata vasten,
kuuntelemaan tämän maakunnan kalliopohjaa,
sen suurten soiden hengitystä,
herättävä huomaamaan, että ne ovat hengissä.
hongikkojen pihka, koivujen mahla,
niittyvillan hohto ja kaiken sen,
mikä kasvaa matalalla.
On kiivettävä takaisin vaarojen laelle
ja katsottava kauas, nähtävä miten vihreä vaihtuu
siniseksi, ja sininen harmaaksi,
seurattava pohjoisesta etelään liukuvien saarien liikettä,
mentävä mukaan,
luotettava liikkeen suuntaan
pohjoisesta etelään, ja etelästä pohjoiseen.
Aukaise ovi isäsi aittaan, laaritko tyhjät?
Kierrä karjapihan kautta, onko yhtään elävää?
Mene veljesi ruispellolle, missä kuhilaat?
Aukaise ovi äitisi äidin aittaan, orret notkuvat
veripunaisia tähtiä valkeilla pellavaliinoilla!
Mene uudestaan vanhalle kotimäelle, tartu ovenkahvaan,
sivele hitaasti hopeaksi muuttunutta hirttä, kuuntele,
se helähtää.
Valmista tilaa sen soitolle,
luo laaja kaikupohja, sinun on se tehtävä,
valmista sydämesi sali avaraksi
pohjoisen Karjalan paluujuhlalle!
Vaienna sydämesi kuuntelemaan. Mitään muuta ei tarvita.
Kaikki on valmiina nousemaan liikkeelle
pitkästä parantavasta unesta.
Ja se kaikki on sinun. Mikään ei ole kuollut.
Ruohonkorret helisevät tyhjissä kylissä,
lahdenpoukamat kimaltavat.
Tämä ihmeellinen maakunta on nukkunut
yli raiskaajien, teloittajien vuosikymmenten.
Ja kaikki sen kalleudet ovat tallella.
Sen kainous huomaamatta. Sen pyhyys koskematta.
Äitiemme veripunaiset kukat sykkivät mustaa vasten,
heidän rukouslaulujensa tähtikirjailut valkoista vasten.
Ja meidän on ne herätettävä.
-Anna-Maija Raittila
Parattiisini Puut Runoja
Joensuun Yhteiskoulun 90-vuotisjuhlaan 4.10.1997
On opittava uudestaan
painamaan korva maata vasten,
kuuntelemaan tämän maakunnan kalliopohjaa,
sen suurten soiden hengitystä,
herättävä huomaamaan, että ne ovat hengissä.
hongikkojen pihka, koivujen mahla,
niittyvillan hohto ja kaiken sen,
mikä kasvaa matalalla.
On kiivettävä takaisin vaarojen laelle
ja katsottava kauas, nähtävä miten vihreä vaihtuu
siniseksi, ja sininen harmaaksi,
seurattava pohjoisesta etelään liukuvien saarien liikettä,
mentävä mukaan,
luotettava liikkeen suuntaan
pohjoisesta etelään, ja etelästä pohjoiseen.
Aukaise ovi isäsi aittaan, laaritko tyhjät?
Kierrä karjapihan kautta, onko yhtään elävää?
Mene veljesi ruispellolle, missä kuhilaat?
Aukaise ovi äitisi äidin aittaan, orret notkuvat
veripunaisia tähtiä valkeilla pellavaliinoilla!
Mene uudestaan vanhalle kotimäelle, tartu ovenkahvaan,
sivele hitaasti hopeaksi muuttunutta hirttä, kuuntele,
se helähtää.
Valmista tilaa sen soitolle,
luo laaja kaikupohja, sinun on se tehtävä,
valmista sydämesi sali avaraksi
pohjoisen Karjalan paluujuhlalle!
Vaienna sydämesi kuuntelemaan. Mitään muuta ei tarvita.
Kaikki on valmiina nousemaan liikkeelle
pitkästä parantavasta unesta.
Ja se kaikki on sinun. Mikään ei ole kuollut.
Ruohonkorret helisevät tyhjissä kylissä,
lahdenpoukamat kimaltavat.
Tämä ihmeellinen maakunta on nukkunut
yli raiskaajien, teloittajien vuosikymmenten.
Ja kaikki sen kalleudet ovat tallella.
Sen kainous huomaamatta. Sen pyhyys koskematta.
Äitiemme veripunaiset kukat sykkivät mustaa vasten,
heidän rukouslaulujensa tähtikirjailut valkoista vasten.
Ja meidän on ne herätettävä.
-Anna-Maija Raittila
Parattiisini Puut Runoja
Joensuun Yhteiskoulun 90-vuotisjuhlaan 4.10.1997
Opi oppimaan
Opiskelijan huoneentaulu
- Aseta itsellesi tavoitteet ja aikataulut kuukausi- ja viikkotasolla sinulle sopivan opiskelurytmin ja ajankohtien mukaan. Tee itsellesi viikkolukujärjestys ja noudata sitä.
- Keskity opiskeltavaan aiheeseen, äläkä yritä tehdä useita asioita yhtäaikaa.
- Tee merkintöjä, muistiinpanoja ja kysymyksiä lukemastasi aineistosta. Käyrät ja taulukot ovat oleellinen osa oppiaineistoa.
- Kertaa lukemiasi asioita ja varmista näin oppiminen.
- Tee harjoitus- ja kotitehtävät huolellisesti noudattaen annettuja aikatauluja. Älä katso harjoitustehtävien ratkaisuja, ennen kuin itse olet ratkaissut tehtävän.
- Varaa, mikäli mahdollista, opiskelua varten häiriötön opiskelutila, jossa on hyvä valaistus ja hyvä ilmanvaihto.
- Pidä sopivin väliajoin taukoja, etenkin silloin kun jonkun asian omaksuminen tuntuu vaikealta. Tee vaikka pieni ulkoilulenkki opiskelun lomassa.
- Sovi perheesi kanssa opiskeluun liittyvistä "pelisäännöistä".
- Keskustele opiskelusta ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja tehtävistä työtovereittesi ja työpaikalla olevien asiantuntijoiden kanssa.
- Jos samalla työpaikalla tai paikkakunnalla on useampia opiskelijoita, muodostakaa "tiimi", jonka jäsenet auttavat toinen toisiaan.
- Tukekaa toisianne pysymään tavoiteaikatauluissa.
- Kysy neuvoja RastorCollegesta ja etäopettajilta.
- Kiitokset RastorCollege - Yritysakatemia, sain tehdä oikeita asioita hakiessani yrittäjäosaamista sukupolvenvaihdokseen.
keskiviikko 5. helmikuuta 2020
100 vuotta taloyhtiössä
Tiistain aamuhartauksissa tutustutaan kirkkohistorian erilaisiin vaikuttajiin. Tutkija Päivi Salmesvuori, Helsinki. Hartauden musiikkina "Miksi pelkäisin", säv. ja san. Piia Viitanen, sov. ja ohjelmointi Oona Kapari. Piia Viitanen laulu, Mikko Malmivaara sähkökitarat, Matias Tyni piano, Mila Laine sello.
Jumalanpalvelukset radiossa: Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta
Saarnaajana Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma. Liturgeina pastori Riina Storhammar ja kappalainen Fred Lindström. Avustavat pastorit: metropoliitta Elia (ort.), yleisvikaari Raimo Goyarrola (kat.), toiminnanjohtaja Esko Matikainen (hellunt.). Kanttorina Inka Kinnunen. Urkurina dir. mus. Harri Viitanen. Tekstinlukijana eduskunnan puhemies. Lauluyhtye Lumen valo. Virret: 105, 336:2 (vuorovirtenä, kuoro säk 1 ja 3, urut säk 5), 532: 1, 4-7, 462:1,3. Laulyhtyeen laulut: Psalmi 66 (säv. Valter Maasalo). Suur’ olet, Herra (säv. Jean Sibelius, san. Simo Korpela). Ei mitään multa puutu (säv. Leevi Madetoja, san. Heikki Klemetti). Sancti qui sperant in Domino, Antiphonarium Aboense (sov. Harri Viitanen). Alkusoitto: Preludium (säv. Jean Sibelius). Päätössoitto: Fantasia teemasta Benedicamus (säv. Harri Viitanen).
Kovin on salaperäistä etsiä Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelusta. Mistään tuutista en kuullut sanallakaan sen radioimisesta mainittavan. Sitten oivalsin, sehä tulee areenasta. Kerrankin piditte sen omana tietonanne.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 5.2.2020
Särähti korvassa.
"Viime viikkoina ympäri maailmaa on muistettu 75 vuoden takaista Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamista. Itse osallistuin monien muiden valtiojohtajien tavoin holokausti-muistotilaisuuksiin niin Puolassa kuin Israelissa. Mittasuhteissaan käsittämättömän joukkotuhon uhrien – ja siitä selvinneiden – muiston kunnioittaminen on itsessään tärkeää.
Mutta historiallisen tragedian edessä hiljentyminen antaa ajattelemisen aihetta myös nykyajassa. Ei ihmisluonto muutamassa sukupolvessa ole muuttunut vihalle immuuniksi. Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä. Niiden torjunnassa on oltava päättäväinen. Ne eivät ansaitse mitään jalansijaa yhteiskunnassamme.
Rasismissa on pohjimmiltaan kyse toisen tekemisestä arvottomaksi hänen syntyperänsä vuoksi. Kohteessa se nostattaa tunteiden skaalan, häpeästä vihaan.
Puhumme myös vihapuheesta. Mistä se sitten syntyy? Tausta on kovin samankaltainen; toisen arvottomaksi tekeminen, hänen mielipiteidensä tai toimintansa vuoksi. Myös se synnyttää kohteessaan tunteiden kirjoa, häpeästä vihaan.
Raskaita leimoja, suunnasta tai toisesta, ei pidä lyödä löysin perustein. Yksilöinä meidän kaikkien on nautittava samaa suojaa, myös leimaamista vastaan. Olemmepa sitten jonkin enemmistön tai jonkin vähemmistön edustajia. Jos aiheettomat nimittelyt arkipäiväistyvät, niiden vaikutus laimenee. Torjunnan kohteena oleva ilmiökin saattaa arkipäiväistyä, tuntua tavanomaiselta.
On tarpeen pohtia, millainen kehityskulku saa ihmisen myötäilemään tai ainakin sulkemaan silmänsä toiminnalta, jota hän vain vähän aiemmin ei olisi osannut kuvitellakaan tapahtuvan. Ketju näyttää lähtevän vastakkainasettelusta asteittain nousevaan vihaan ja lopuksi inhimillisyyden katoamiseen. Näin aivan tavallisena pidetystä ihmisestä voi sukeutua ensin sanan ja sitten tekojen julmuri. Puhuimme kanssanne, arvoisa puhemies, tällaisen pohdiskelun tarpeesta, ehkä eduskunnan toimesta ja ainakin Kultaranta-keskusteluissa ensi kesänä."
Iltahartaus 5.2.2020 Kirkkoherra Tuomo Norvasuo, Turku
Kirkkoherra Tuomo Norvasuo, Turku. Hartauden musiikkina virsi 509, "Herra, elämääni valvo". Psallamus-kuoro, joht. Ilmo Riihimäki. Jukka Helin kitara.
Yhteensattumien summa kirkkohistoriasta kansojen historiaan ja valtiopäivien avajaispuheeseen vie ainakin minut tämän päivän koti, uskonto ja isänmaa -teemoihin ja esteellisyyksiin. Kohdallani se alkaa syntyperästä, josta tapetut torpparit eivät voineet luopua torpparin poikina. Setäni Juho Taavetti käytiin hakemassa pyssyjen kanssa isovanhempien silmien edestä ja vietiin vankilaan. Kysyin isältä.
- Miksi hänet vangittiin?
- Hän oli torpparin poika, hankkinut vaatturin opin ja kävi nuorten riennoissa työväentalolla.
Olihan siinä syitä kerrakseen ja itse jouduin puhumattomuuden ja häpeän keskelle tullessani vanhempieni hoitajaksi syntymäkuntaani jouluna 1990. Tästä alkoi esteellinen elämäni, jonka loppuhuipennus käsitellään käräjäoikeudessa, kun siellä ehditään etsiä edunvalvoja, joka punnitsee väärinkäytökset ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Media kertoo aikanaan lopputuleman.
sunnuntai 2. helmikuuta 2020
Vanhemmuudesta
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi sunnuntaina vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen.
Swot -analyysin nelikentässä esitin Vahvuuteni Isoisä ja Pikkunalle -kirjan kuvalla. Kuva on lapsellinen sisarusten mielestä. Heidän vahvuutensa perustuvat johonkin muuhun, josta ovat esittäneet eriävät mielipiteensä maailman tappiin asti.
Isoisäni oli syntynyt 1800-luvulla ABCKIRIA aapisena. Hän vastasi talolliselle oman poikansa menetyksen tähden.
- Eivätkö kaikki rikolliset tulleetkaan tapetuksi 1918 kapina-aikana?
Siihen talollinen käänsi puheet.
- Olisikin pitänyt tappaa ukko eikä poika.
Isoisän vierihoidossa sodan aikana sain perimänsiirron kapaloituna, kun isä oli sodassa. Isäni muisteli, kuinka Ukko-Kusti opetti meitä lapsia lukemaan Agricolan kielellä. Siksi käskyjen sisältö on minulle tuttu omalla murteella savonkielellä. Olen saanut säteilyvamman lainlaatijien unohtaessa käskyt kauppojen aukiolosta ja monesta muusta antaessaan vääriä todistuksia himoitessaan milloin mitäkin. Itse siitä vastaavat aikanaan.
Kuinka selviää 1800-luvulla "Ne Kymenen Käskyt" Mikael Agricola: ABCKIRIA.
Ensimeinen kesky.
Ele cumardha weraita Jumaloita.
Toinen
Ele turhan mainitze sinun Jumalas Nime.
Colmas
Pyhite Lepopeive.
Nelies
Cunnioita sinun ises/ ia sinun eites/ ettes cauuaneläisit.
Wides
Ele tapa.
Cudes
Ele hooritee.
Seitzemes
Ele warghasta.
Cadhexes
Ele ole wäre todhistaija/ sinun lehemeises wastan.
Ydhexes
Elä pydhe sinun lehemeises honetta.
Kymenes
Sinun lehemeises Emende/ Paluelia/ Pica/ caria/ iucta/ ia mite sinun lehemeiselles onopi/ ele himoitze.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
