Elä ota paineita

Pakolaisten suurin ihmetys Suomessa: "Miksi naapurit eivät tervehdi?"

Viime vuosituhannen loppukymmenellä alkoi Bosnian sota. Kansa, jonka maailma petti.
Pari vuotta olin kuunnellut uutisia  maailmalta Tuuspellossa. Ne kertoivat Jugoslavian tilanteesta. Heitä sanottiin Bosnian pakolaisiksi, jotka ilmestyivät kirkonkylän raitille. Nuori nainen pääsi kauppa-apulaiseksi. Siitäkin tuli sanomista, kun kylällä oli työttömiä.
Tämän naisen appivanhemmat opin tuntemaan kadulla. Tervehdin aina, kun he tulivat vastaan. Samalla ajattelin itseäni vieraassa ympäristössä kaukana kotimaasta, kuinka orvoksi tuntisin itseni, jos kukaan ei tervehtisi.

Tämä pakolaisperhe ei jäänyt tuusniemeläisten silmätikuksi. Oli toisten vuoro tuntea nahoissaan olevansa ei-toivottuja henkilöitä paikkakunnalla. Nuoriso ryhtyi sabotoimaan italialais-suomalaista pariskuntaa, joka oli saanut työtilaisuuksia kylällä. Auton kaataminen riitti näille ihmisille. He tekivät äkkilähdön kotoutumishaaveista huolimatta.

Kunta valitsi tarkasti, kuka oli tervetullut ja kenellä ei ollut elämisen mahdollisuutta Tuusniemellä. Rannat piti muuttaa rahaksi ja siinä sivussa oli alkuperäisten asukkaidenkin omistukset valloituksen kohteena. 
- Älä tule meitä opettamaan! Otin yhteyttä lakimieheen kysyäkseni, kuinka pitkälle on kuunneltava suunsoittoa. Halventaminen on kielletty, sain vastauksen kirjeessä. Isän omaishoitajana pidin meidän puolta ja vastasin haasteisiin. Isän kuoleman jälkeen muutin kiireesti pois, mutta kaikista osakkeeseen ja asumiseen liittyvistä asioista vastasin.

Viisas hallitus lähetti kaikki kirjeet kirjattuna tilisiirtoineen. Jopa ruohonleikkuuvuorolista tuli kirjattuna. Sen jätin noutamatta ja alkoi puhdistus-toimenpiteet. Lakimiehen kirjeestä "halventaminen kielletty" saatesanoiksi ja tilisiirron summa rahana kirjeisiin lähestyin kolmea pahinta suunsoittajaa. Pyysin heitä viemään rahat as oy:n tilille omin pikku kätösin. Yksi palautti kirjeen rahoineen, joten käytin tilintarkastajaa seuraavana välikätenä.

Rahastus loppui, yhtiökokousten pitopaikka vaihtui varastotalon lautakuntien kokoushuoneeseen. Siitä lähtien olen saanut kokouskutsut kirjeenä, kun isännöinti vaihtui ammattilaisille. Nuoriso aikuistui ja oli palveluammateissa harjoittelijoina. Annoin työllistäjälle palautteen.
- Jos pihapiirissä saa kuulla haistattelua vanhempien toiveesta, en käytä yritysten palveluja. Sekin tehosi. Juurille ei palattu metsäinsinöörinä vaan vanha manu sai autokyydin omille juurilleen vaimonsa ja poikansa kanssa.
Laskeskelin kuinka paljon uhrasin rahaa omassa osakkeessa asumisen rauhoittamiseen. Laskuista kertyi n. 15 000 mummonmarkka + työ ja harmi lisäksi.

Viime kevään ilmoitus nimettömälle tiekunnan puheenjohtajalle, jonka tunnistin osoitteen perusteella yleisönpalvelijaksi, sai hepulin. Myi osakkeensa, varastoi irtaimiston ja muutti mökille Vihtaniemeen. Tervemenoa! Ehkä tiekunnan hoitokuntaan saadaan nimeltä tunnettuja henkilöitä.

Sodan kokenut sukupolvi maksoi sotakorvaukset naapurille. Kuuntelen raikkaita ääniä eduskunnasta, kuinka velkaantuneiden sukupolvien edustajat varoittelevat, ettei velkaantuminen voi enää jatkua. Se olisi perintö tuleville sukupolville. Olen nähnyt, kuinka työtä on ruvettu säännöstelemään pätkätöillä. Kenellä on ollut koulutus, ei ole tarvinnut ihmetellä ja odottaa parempia aikoja. Ruotsi on tarjonnut koulutusta vastaavaa työtä ja työstä elämiseen riittävää palkkaa. Näin yksinkertaista se on. 

Jos odottelee valtaapitävän sukupolven velanmaksukykyä ja -halua, ihmeitä pitää  tapahtua. Ainakin tapautua tuntoonsa, kuinka tähän tilanteeseen on jouduttu. Tämä eniten paasaava sukupolvi maksaa velkansa eikä siirrä niitä syntymättömien maksettavaksi. Syitä on sysissä ja sepissä, siksi juuri seppä käyttää pihtejä.

Nuori nainen kehui tilannetta Lahden torilla vuosituhannen alkupuolella.
- Kun me pidämme huolta lapsista ja vanhuksista, ei meillä työssä käyvillä ole mitään hätää. Otin ruusukarkin ja samalla kysyin.
- Olen kasvattanut lapset yksinhuoltajana ja hoitanut vanhempani hautaan omaishoitajana. Aloittanut vielä työt 6-kymppisenä. Mitä minun pitäisi vielä tehdä?
Pieniä varpaita alkoi palelemaan ja hän pujahti asuntoauton lämpimään. Jatkoin matkaa mietteissäni saamatta vastausta kysymykseeni. Puolue käyttää parviälyä vallassa ollessaan ja puhuu vastoin parempaa tietoa, kun kannatus on hiipunut eikä mikään riitä.

PS 
Aamun ajatus 1.10.2015 
Oletpa kuinka oikeassa tahansa
ja olivatpa toiset kuinka väärässä tahansa,
et koskaan saa heitä puolellesi
väittämällä heidän olevan väärässä.

Tähänkin keksin ulospääsyn. Vaihdoin kadun toiselle puolelle, kun Musta Ukkonen tuli vastaan. En tervehtinyt enkä ollut näkevinäni. Palautteen sain tädin kautta niin kuin kaikki panettelupuheet.
- Nyt se ei enää tervehdi, kun tulee vastaan.
- Minulla on muuta tekemistä ja ajattelemista. Se pätee tänä päivänäkin keisarin purjehtiessa ohi uusissa vaatteissa. Aleksis Salusjärvi: Kun sivistys lakkaa, lopputuloksena on kaaos
Se kaaos on alkanut ruohonjuuritasolta ja nousee ylöspäin kuin maannousemasieni tuhoten puun käyttökelvottomaksi. Annetut asetukset eivät tule eduskunnasta. Kun ongelmia tulee siirrytään eduskuntakäsittelyyn. Omaishoitoakin on säädelty asetuksella vuodesta 1993. Valtio rahoittaa kuntia ja pitää asetuksella  huolen, mihin omaishoitoon tarkoitetut rahat käytetään. Tuusniemellä on maamerkkejä lukematon määrä; kevyenliikenteen väylistä satamaan ankuroituun laivaan asti juoda kaljansa järvinäköalaa ihaillen.
Katujätkä-projekti jatkuu niin kauan kuin rahaa riittää omaan käyttöön.