Valittiin presidentti 6.2.2000 isän viimeisenä elon päivänä. Isäkin vielä äänesti ja yhdessä odotettiin huone 10:ssä tuloksen julistamista. Riitta pyysi jäämään yöksi. Olin kuitenkin puutunut pehmeässä tuolissa istumisesta. Halusin oikaista selkäni Tuuspellossa. Pyysin soittamaan, jos on aihetta. Aamulla klo 5.05 ystävällinen ääni ilmoitti puhelimella isän kuolemasta. Sama päivä on Isoisän kuolinpäivä 7. helmikuuta.
106 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1907: Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin Suomessa.
Tänään seuraan kuninkaallisia hautajaisia. Prinsessan Lilian (1915 - 2013) hautajaiskäsiohjelma sisältää hautaustilaisuuden tiedot. Omaishoitajaystäväni mies kuoli. Kysyin millä voisin ilmaista osanottoni suruun. Ehdotin, että hankkisin hautajaiskäsiohjelman tilaisuutta varten. Kuolinilmoitusta ei ollut lehdessä ja sukulaisille ilmoitettiin kuolemasta hautajaiskäsiohjelmalla. Se sai ihastuneen vastaanoton, kuin kuninkaallisilla.
Sen jälkeen olen muistanut suvun jäseniä hautajais"käsiohjelmalla" tietoineen ja muistovärssyineen. Huomaan Placidon ja meidän Maken välillä yhteneväisyyden. Placido Domingo sen itse lauloi juhlagaalassa. Meidän Makelle se lankesi 17.2. syntymäpäivän mukaan.
Tässä seison enkä taida
muuta: tällaiseksi loi mun
aika, ijäisyys ja luonto
suuri, joka elää soi mun.
Omasta vinkkelistä kunnanlääkäri määritteli asiakkaansa, yhdessä lakovariksiksi ja erikseen vaihtoi kohteliaisuuksia vastaanotolla. Jokainen tuhlasi ruutia harakoiksi luulemiinsa kohteisiin, mutta turhaan. Siitä olen saanut koko lastin minäkin, mutta mitä siitä. Jonakin päivänä kuninkaalliset hautajaiset on edessä.
Suurta tyhmyyttä osoitti kunnan arvojärjestys, kuka kenellekin saa kuoppaa kaivaa. Sukulaisnainen toi surukukat Tuuspeltoon. Kertoi hautaustoimiston piiloterveiset.
- Jospa hän ei ole kuollut, kun tänne ei mitään ole ilmoitettu. Seuraavana päivänä hän tuli kukkineen. Toinen nainen pyysi hautaustoimistoa tuomaan kukat kotiin. Nainen kysyi jälkeen päin kukkien laatua. Kiitin kukista, mutta en voinut pahoittaa hänen mieltänsä, että kalliit kukat olivat jo mätiä, kun kimpun avasin.
Saman totesin vanhan rouvan tuomista kukista viimeisellä kerralla kiitokseksi saamastaan hoidosta. Hän kertoi ostaneensa kimpun torilta tutulta myyjältä kertoen, kenelle kukat annetaan.
- Mitä sinä siellä käyt, Hennalassa on hyvä hieroja, minä käyn siellä. Ja niin myyjä mätti pakettiin poistoastiasta kaikki raaskut, jotka eivät kestäneet edes maljakkoon siirtoa. Kierrän kaukaa kukkamyyjät, jotka ovat pettäneet asiakkaan hyvän tarkoituksen.
- Kyllä ne ovat tyhmiä pettäessään luottamuksensa. Isä sanoisi.
- Kyllä ne ovat viisaita. Tänään tässä järjestyksessä enkä pyytänyt valkoisten veteraaniveljien havuseppelettä kuoltua haudalle. Järki pitää olla kerjätessäkin tarpeetonta.
Isä sai havuseppeleensä meiltä lapsilta sivalkoisin nauhoin.
Tänään seuraan kuninkaallisia hautajaisia. Prinsessan Lilian (1915 - 2013) hautajaiskäsiohjelma sisältää hautaustilaisuuden tiedot. Omaishoitajaystäväni mies kuoli. Kysyin millä voisin ilmaista osanottoni suruun. Ehdotin, että hankkisin hautajaiskäsiohjelman tilaisuutta varten. Kuolinilmoitusta ei ollut lehdessä ja sukulaisille ilmoitettiin kuolemasta hautajaiskäsiohjelmalla. Se sai ihastuneen vastaanoton, kuin kuninkaallisilla.
Sen jälkeen olen muistanut suvun jäseniä hautajais"käsiohjelmalla" tietoineen ja muistovärssyineen. Huomaan Placidon ja meidän Maken välillä yhteneväisyyden. Placido Domingo sen itse lauloi juhlagaalassa. Meidän Makelle se lankesi 17.2. syntymäpäivän mukaan.Tässä seison enkä taida
muuta: tällaiseksi loi mun
aika, ijäisyys ja luonto
suuri, joka elää soi mun.
Omasta vinkkelistä kunnanlääkäri määritteli asiakkaansa, yhdessä lakovariksiksi ja erikseen vaihtoi kohteliaisuuksia vastaanotolla. Jokainen tuhlasi ruutia harakoiksi luulemiinsa kohteisiin, mutta turhaan. Siitä olen saanut koko lastin minäkin, mutta mitä siitä. Jonakin päivänä kuninkaalliset hautajaiset on edessä.
Suurta tyhmyyttä osoitti kunnan arvojärjestys, kuka kenellekin saa kuoppaa kaivaa. Sukulaisnainen toi surukukat Tuuspeltoon. Kertoi hautaustoimiston piiloterveiset.
- Jospa hän ei ole kuollut, kun tänne ei mitään ole ilmoitettu. Seuraavana päivänä hän tuli kukkineen. Toinen nainen pyysi hautaustoimistoa tuomaan kukat kotiin. Nainen kysyi jälkeen päin kukkien laatua. Kiitin kukista, mutta en voinut pahoittaa hänen mieltänsä, että kalliit kukat olivat jo mätiä, kun kimpun avasin.
Saman totesin vanhan rouvan tuomista kukista viimeisellä kerralla kiitokseksi saamastaan hoidosta. Hän kertoi ostaneensa kimpun torilta tutulta myyjältä kertoen, kenelle kukat annetaan.
- Mitä sinä siellä käyt, Hennalassa on hyvä hieroja, minä käyn siellä. Ja niin myyjä mätti pakettiin poistoastiasta kaikki raaskut, jotka eivät kestäneet edes maljakkoon siirtoa. Kierrän kaukaa kukkamyyjät, jotka ovat pettäneet asiakkaan hyvän tarkoituksen.
- Kyllä ne ovat tyhmiä pettäessään luottamuksensa. Isä sanoisi.
- Kyllä ne ovat viisaita. Tänään tässä järjestyksessä enkä pyytänyt valkoisten veteraaniveljien havuseppelettä kuoltua haudalle. Järki pitää olla kerjätessäkin tarpeetonta.
Isä sai havuseppeleensä meiltä lapsilta sivalkoisin nauhoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti