Jätekukosta Karjalan joulukäki |
Jätekukon kanssa meni sukset ristiin naisten ryhtyessä jäteveropoliiseiksi. En muista milloinka viimeksi olen yöpynyt Vihtaniemellä. 1900- luvulta lähtien siellä oli lapsuuskotini. Sodan jälkeen sillä ei ole ollut mitään merkitystä, kuinka Vihtaniemellä elettiin tiettömän taipaleen takana. Sitä kiekuu jätekukot määrätessään jätemaksuja ulosoton uhalla voidessani säilyttää lapsuuskodin suvun hallussa. Lainhuuto on olemassa ja siitä jätekukko tiekimpan avustuksella perii jätemaksua. Yle-veroa maksaa yrityksetkin, joten seuraava ylläri on odotettavissa Metsäyhtymälle määrättynä Yle-verona. Tämä on valittu tie määrätä Yle-veron kaltaisia maksuja aina 10 000 euroon asti. Jostakin olen lukenut tuon summan olevan meille jokaiselle takausvastuuta kreikkalainoista.
Tiekimppa oli ensiksi, sitten tuli jätekukko ja viimeksi Yle-vero. Jo aamun Kiuru kirkkaudessa soittaa kuin itse taivahan kansi sois. Siinä onkin Finlandia uuden aamun alussa. Itsenäisyyspäivän teemana tasa-arvo on arvossa arvaamattomassa. Samalla mitalla, millä minulle mitataan, minäkin mittaan. Odotan Hallinto-oikeuden päätöstä valitukseen jätemaksusta. Angry Bird on seuraavaa lintu, joka jotakin vielä meiltä on vailla, siis puutteessa. Veteraanin iltahuuto lauletaan korkealta ja kovaa. Koreassa surraan kuollutta päämiestä. Onneksi meillä ei ole maansuruun aihetta.
Pääsiäisenä kukko kiekui ensikerran ja jäi aikakirjoihin kolmannella kiellolla. Kukonhelttoja polviin ja silvottuja korvia puutarhajuhliin. Voi, aikoja. Voi, tapoja. Kirkkovuodessa edetään syntymästä kuolemaan.
Vitas ja mummot viihteellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti