Mies von Finland

Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Suomi-neito seuraa käytäntöä ja ottaa aatelisen sukunimen von Finland. Ei riitä savolainen aatelispääte -nen. Pitää olla von. Meilläkin on aatelisia sukuja nimeltään ja ajatusmaailmaltaan. Seuraan päivittäistä hallituksen muodostamista. Tuloksesta ei vielä ole näyttöä terävä- eikä tylsäpiirtona. Tulee sitten kun on tullakseen. Yhtä vaikeata kuin kehittyvien maakuntien Suomen synty. Lahjusoikeudenkäynnit ovat vielä synninpäästöä vailla. Sen tiedämme, kuka maksaa viulut.

Yrittäjäisä opasti poikaansa sukupolvenvaihdostilanteessa. Aloitteleva poika kysyi.

- Milloinka pitää nostaa hintaa?

- Kun työ on tehty ja katsot kukkaroa. Jos kukkaro on tyhjä, silloin on hinnankorotuksen aika.

Minusta se oli järkeenkäypä selitys kerrottuna huumorimielessä. Eihän ole niin pientä pilaa, etteikö totta olisi toinen puoli.

Kunnilla ja valtiolla on omat edunvalvojansa. Kuinka kunta sovelsi vanhusten kotihoidossa tukea hoitajalle? Purki ainakin laitospaikkoja eikä kehittänyt samaan aikaan korvaavia avopalveluja. Säästin kaksi vuodepaikkaa kuolemaa odottavien laitoksessa. Keskeytin työni ja lähdin vanhempieni "omaishoitajaksi" kunnallisella kotihoidontuella. Sillä katoin omat kiinteät kustannukset, olinhan jättänyt yrittäjän täydet työpäivät ja ansiotulot. Kotihoidontuen aikana siinä ei ollut mitään valittamista. Piti vai käydä sosiaalijohtajan kanssa kehityskeskustelu asiasta. 

Sitten tulee asetus omaishoidontuesta. Kaikki sopimukset sanottiin irti ja hoitajan toivottiin lähtevän pois. Vanha sairas isä pitäisi jättää tulemaan toimeen omillaan.

- Ei minunkaan isä tarvitse hoitajaa, vetosi sosiaalijohtaja jättäessäni omaishoitotukihakemuksen. Seuraavana vuonna ääni kellossa oli muuttunut, mutta asenne oli entinen.

- Nyt tilanne on muuttunut. Minun isä tarvitsee hoitajan, mutta me lapset sen hänelle maksamme. Ulkokuntalaiset vanhemmat hoidettiin kunnan rahoilla.

- Sinun isän ja minun isän hoidolla ei ole mitään yhteistä. Puolustin oikeuttani olla vanhan isän hoitajana niin kauan kuin hän kotona selviää. Tietokonevirheeksi minua nimitti. 

- Tietokone on yhtä tyhmä kuin käyttäjänsä. Hän sulki suunsa, kun näin hänen sijoituksiin viittavat pyrkimyksensä kuolleitten sielujen metsästäjänä. Näin siellä Tuusniemellä, velattomassa kunnassa.

Kymmenen vuotta vierähti todellisessa työssä, joka ei kartuta työhistoriaa. Toiset kymmenen vuotta on kulunut vanhempien jättämää miljoonaperintöä selvittäessä. Tosiasia on; kuntien kokeilut tuoda sijoittajat rannoille ja terveyspalvelujen tuottajiksi. Näillä toimenpiteillä alkuperäisten on jätettävä synnyinseutunsa ja palattava toisten sijoittajien kupattavaksi. Yhteistyö kaupungin kanssa puuttuu. Kaupunki myy meidän työpanosta eläkeläisille alennuksella. Tosiasiassa se on tarkoitettu etuoikeutettuna itseään pitäville sosiaalisena etuutena. 

- Politiikan suunnan on muututtava, sanoo Urpilainen. Mihinkä se muuttuu, kun hintojen nousun syynä ei ole kukkaron pohjan paistaminen, vaan järjenköyhyys. Vai onko puheet "raharikkaudesta" olleet vain silmänlumetta? Eläkkeensaajana on otettava kriittinen piste tarkasteltavaksi. Kuinka paljon ostamista on vähennettävä, että saa maksetuksi sijoittajalle asunnon vuokran? Asuntojen korjaustarve nostaa sijoittajan kustannuksia. Asukkaalle se tuo epämukavuutta kesäasumiseen.

- Parvekeremontti juhannukseen asti. Parvekkeelle meno kielletty monta viikkoa.

- Ulkoverhoilun elementtien saumaukset. Sulje ikkunat! Siitä huolimatta koko huoneisto on hiekkamyrskyn jäljiltä. Jopa tietokone saattaa kaivata perusteellisen puhdistuksen, kun hieno kivipöly tunkeutuu kaikkialle. Aamulla herättää pölyn aiheuttama yskänärsytys. Asumisesta pölykeuhko ei ole mitään uutta. Korjaukset on tehtävä asukkaan asumisen kustannuksella. On tämä honeymoon auringon porottaessa iltapäivän suoraan ikkunaan. Aurinkoenergialla lämpenevä kiuas puuttuu, mutta keittää kuitenkin ilman löylykisan järjestämistä.

Missä Mies von Finland ratsastaa, siellä lampaat ei voi laiduntaa.