maanantai 25. lokakuuta 2010

On edessäin uusi tie

Aina sieltä lähdettiin vapaata vettä pitkin veneenkokan osoittaessa suuntaan, mihin milloinkin oli asiaa. Takaisin tullessa valintaa ei tarvinnut miettiä. Edessä oli kotimatka, Vihtaniemen viimeinen talvisavu. Niemenkärki oli virkistysaluetta ja lehmien laidunta.

On tullut uusi aika vuosisadan kallistuessa loppupuolelle. Kunta näki, että olimme saaneet elää liian leveästi. Vapaata liikkumista pitää rajoittaa tuomalla uusrikkaat kunnanmökkiläiset rannoille jakamaan elämää pellossa veräjät auki. Meiltä ne sulkeutuivat lopullisesti.

Mikä oli se huutavan ääni korvessa, joka vetosi elämän jatkamista oikeuden ratkaistavaksi: "Maaoikeushan sen viimekädessä päättää", kuuluuko meidän ranta enää meille vai kunnan haalimille sijoittajille. Siinä sitä ihmetteli isäni aluksi, mutta kertoi sitten minulle. Pyysi ihmettelemään kanssaan ja kysymään, kuinka maa makaa. Hän varmasti koki muuttuneen tilanteen yhtä pakottavaksi kuin sotaan lähdön. Se ei jättänyt valinnan varaa. Oli lähdettävä. Vielä suuremmalla syyllä hän ihmetteli pakkomääräystä rauhan aikana. 

Julma jumala rahan voimalla oli saanut toteuttajansa pienissä kunnissa.  Minulle kerrottiin; mies tuli vuonolta, näyttäen huonolta siinä vinohelmaisessa villapaidassa, haudankaivajaksi. Avioitui sairaanhoitajan kanssa, jolla oli ollut haaveena päästä piispattareksi. Piispa valitsi toisin ja tarina kertautui uudelleen, kun silloinen pappismies saarnasi piispana kirkossa. Jokainen on mahdollinen ehdokas lemmenkippeitten naisten unelmien kohteena. 
Minulla ei ole kokemusta, onko kirkon sisällä sukupuolineutraaleja parisuhteita. Olisihan minun puruaivoille pähkäilemistä, jos pappisperheen molemmat puolisot olisivat samaa sukupuolta. Kumpi olisi herra kirkkoherra ja kumpi rouva kirkkoherra, vai olisiko presidentin vastaanotolla molemmat herrakirkkoherroja toinen virkansa puolesta kutsuttu, toinen avec.

Pysyäkseni asiassa tämä haudankaivaja keksi luvata lapsettomalle pariskunnalle vanhuuden hoidon ja huolenpidon, jos saisi kirkonkylän keskustasta vanhusten maat itselleen. KoiraPennanen meni halpaan, kun uskoi kuolleitten sielujen metsästäjää. Omaisuus siirtyi haudankaivajalle, vanhukset tarvitsivat hoitoa. Heidät siirrettiin laitokseen odottamaan kuolemaa. Olihan heillä eläkkeensä, jolla maksoivat saattohoitonsa. 
Siinä saneltiin Tuusniemelle toimintastrategia 1980 -luvulta lähtien. Kaikki halusivat hyötyä vanhojen ihmisten pahan päivän varalle säästämästä pesämunasta. 

Vanhempani olivat joutumassa tähän tilanteeseen, kun isäni soitti avuntarpeesta äidin halvaannuttua. Hautaustoimistosta käytiin monta kertaa päivässä vanhempieni luona. Hoivarinki oli vain suurentunut, kun maalta vanhukset tulivat kirkonkylään lähelle palveluja. Kunnanlääkäri, toinen vinohelmaisen T-paidan käyttäjä, ei katsonut hyvällä isääni, joka ei ollut höynäytettävissä. Näistä omistaan kiinnipitävistä tuli lakovariksiin verrattavia paluumuuttajia. Pysyisivät siellä entisillä elomaillaan ja kuolisivat maanhiljaisina jättäen perintönsä yhteiseksi hyväksi.

"Minä tulen" ja tulin ja näin ja sain tarpeekseni. Nyt tein pikavisiitin tietä pitkin. Tie oli kunnostettu valtion apurahalla, merkitty aurausviitoilla ja rantaan tehty kääntymispaikka sulan veden ajaksi. Ehkä siitä talvella jatkuu jäätä pitkin talvitie kirkonkylään. 
Itse ajattelen Juojärven veden vajoavan jättäen lomahuvilat tyhjän uoman reunalle. Olisihan siinä rotkolaaksoa ihmeteltäväksi, kun on niin paljon riitaa. On maailmassa tapahtunut suurempiakin ihmeitä, kun ei osata viljellä, varjella eikä elää sovussa toistemme kanssa tässä kauniissa maassa.

torstai 21. lokakuuta 2010

Ennakkosopimus kunnan kanssa

Tutkiessani vanhoja kirjoituksiani löysin oman selviytymisstrategian - sopimalla kunnan kanssa etukäteen, kuinka vanhempieni omaishoidosta kunta hyötyisi ja mikä olisi minun osuus vanhempieni kotona hoitamisesta vaihtoehtona laitoshoidolle.
- Hoitaisin vanhempani pyytämättä mitään korvausta tekemästäni työstä.
- Kunta saisi ottaa kaikki rahat, osakkeet ja lapsuuskodin maineen samalla periaatteella kuin lapsettomana kuolleen omaisuus joutuu valtiolle. Nyt olisi edunsaajana ollut kunta.
Tämä olisi ollut ennaltasovittava kuin Juudaksen lupaus Jeesukselle kavaltamisesta. Tästä kertoo viimeksi löydetty Juudaksen evankeliumi.

Monelta turhalta toimenpiteeltä olisin säästynyt. Olisin tullut kuitenkin ristiinnaulituksi muiden juuttaiden toimesta. Olihan siellä heitä pankista, postista, lääkäristä hautausurakoitsijoista lähtien. Heidän etuuttaan ja ajatusmalliaan loukkasin ja sotkin suuret suunnitelmat. Samaa pakkopullaa on syötetty senkin jälkeen soveltamalla lakia mieleisellään tavalla, vaikka asian ei luulisi kuuluvan kenellekään ulkopuoliselle.

Mutta eiköhän tämä tästä valkene minunkin kohdallani. Laukku on pakattu viimeistä lähipäivää varten ja yllättävät asiat ovat saaneet myönteisen käänteen. Menetin yöunet moisista ilmoituksista ja siksi olen koneella puolenyön jälkeen. 
Sydämelle ei ole hyväksi liian suuret murheet, mutta ei myöskään ilonaiheet. Tulihan kotitehtävät tehdyksi ja laukku pakatuksi. Vielä ilmoitus Miinalle ja tiedustelu, onko kursin lopetusaika tiedossa. Muuten viidestoista yö taas saapuu painajaisineen  enkä aamulla tiedä missä minä herään. Olisihan sekin vielä koettava, mutta toivottavasti tämän kerran kotona omassa sängyssä.

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Kuolleenmeren kääröt

Eletty elämäni kertautuu aina uudelleen yhtymäkohdissa tähän päivään uutisista kuultuna. Todistusaineiston säilyminen on kohdallani ihme.

Taas kerran tavaramme olivat muuttokuormassa ilman määränpäätä seuraavasta kodista. Lasten kanssa hakeuduin tuttujen luokse, mihin lie (X) rastina ruudussa avioliitossa elävä mies hävinnyt. Vasta viikkojen perästä tiesin, missä tavarat olivat. 
Menin varovasti maanalaiseen tyhjältä näyttävään autotalliin. Siellä perimmäisessä nurkassa oli meidän koti paketeista purettuna. Otin mukaan välttämättömimmät tavarat ja poistuin ahdistuksen puristaessa rintaa. 
Katto oli saatava pään päälle ja lehti-ilmoituksella se löytyi. Asunnonvälittäjät ottivat välityspalkkioita antamalla osoitteita jo vuokrattuihin kohteisiin. Eikä asunnottomuus ole mihinkään hävinnyt. Sitä tuodaan esille viettämällä asunnottomien yötä.

Toinen uutena tullut esitys uutisissa oli pikakouluttaa vanhusten avuksi uusi matalapalkkainen hoivatyötä tekevien uusavuttomien ryhmä. Jos on oppinut itsestään pitämään huolta, osaa huolehtia avuntarvitsijoista tekemällä samaa, mitä itsellekin toivoisin tehtävän. 
Herättää vastusta koulutettujen sairaanhoitajien taholta.
Nyt on kyse työstä ja työn arvottamisesta. Se tulee esille koulutusrahastoa koskevassa laissa. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana tehty työ ei kerrytä työhistoriaa." Työtä on vain palkkatyö ja optioilla lahjottujen johtajien rahastus. Viimeksi törmäsin tähän lakiin suoritettuani kaksi ammattitutkintoa, joista nuoremmat kuittasivat porkkanastipendit. Minulle tarjottiin keppikeittoa, olihan ikä ja työhistoria ehdottomia esittelijän mukaan. Hän vetosi lakipykäliin, jotka viimeksi oli vahvistanut rauhanruhtinas ollessaan presidenttinä typerille suomalaisille.

Kukaan ei ole kysenalaistanut tuota lakia ja yhdenvertaisuutta lain edessä. Ylpeillään vain meidän osaamisella rauhantyössä, kun on saatu rauhan noopeli. Se ei ole minulta pois, saihan Äiti Teresa Nobel -palkinnon kuolevien hoidosta Kalkutan kadulla. Se antaa arvon minunkin tekemälle työlle maailmalla.

Palaan Kuolleenmeren kääröihin omista lähtökohdista. 
Kun vihdoin oli saatu seinät ympärille, tutkin tarkkaan olivatko kaikki tavarat tallella. Kirjoja oli käytetty maalialustoina ja töhritty. Vihkiraamattu oli poissa. Se hävisi sille tielleen. Olin surullinen, olihan siinä merkinnät perhetapahtumista. Tänä päivänä ja jo silloin iloitsin, kun kouluaikana alkanut kirjeenvaihto saksaksi oli tallessa siinä käsinpunotussa, vaaleansinisessä paperikotelossa. Minua ihan huimasi ne kirjeet ja talletin uudelleen laatikon pohjalle.

Saimme uuden kodin ja lähetin kirjeen Tonavan rannalle. Siitä se virisi uudelleen. (X) rasti ruudussa tuli mustankipeäksi, minulla ei saanut olla ketään uskottua. Hänellä vain velvollisuuksia sukuansa kohtaan. Nuo sukulaiset ottivat kirjekuorista postimerkit ja leikkasivat palan korttien nurkista lupaa kysymättä minulta. 

Vuoden voimautuminen valokuvien kautta on tuottanut tulosta. Eletty elämäni on järjestynyt yhdestä valokuvasta alkaen. Siitä seurasi elämäntarina, tunneperhe, selviäminen syöpälapsen ja pikkusiskon mummona. Omaishoito suuressa sisarusparvessa ja omat puoleni ovat vielä esittämättä ryhmälle. Vanhat albumit on päivitetty. Uutta on suuri leikekirja ja kellarista tuotu kirjenippu vielä työstämättä.

Viimeiselle sivulle kiinnitän kuitenkin palan Berliinin muuria ja ne kolme valokuvaa unohtumattomasta Suomesta ja nuoresta neidosta Jännevirran sillalla. Jokiristeily voi alkaa. Voimauttavan valokuvan menetelmät auttavat huostaanotettuja tyttöjä, mutta myös väärinymmärettyä 7 -kymppistä mummoa.

ELÄMÄ ON IHANAA, KUN SEN OIKEIN OIVALTAA.

Sitä ei vain voi suomeksi kirjoittaa, kun kirjurit ja tulkit tekevät konekielistä tekstiä. Minäkin sitä osasin, mutta käsittelen ja elän sen tunteella uudelleen.
Kuuntelen ulkoa kuuluvaa porausta kuudenteen kerrokseen kolmen summerin takana. Kerrostalon seinän vierestä on kaivettu auki monta metriä talon perustuksia. Kosteusvauriota sieltä korjataan. Uskomaton juttu sijoitusasuntojen omistajille.
Minulle vuokranmaksajana ei ole mitään uutta. Kaikki Suomessa tehdyt menestystarinat osoittautuvat kupliksi. Pitää viedä työt halvan työvoiman maihin. Sieltä tulee myrkyillä käsiteltyjä homehtuneita kenkiä ja huonekaluja. Suomalainen työ on kärsinyt arvonalennuksen, kun omistajien pitää saada voittoa. Kuinka kauan tämä kehitys voi jatkua?
Sanoudun tästä kaikesta irti ja teen pieniä tekoja suurella rakkaudella.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Kuninkaankivi

Pitäisi löytää prinsessallekin valtaistuin.Teimme lähtöä veneretkelle ja kävisimme katsomassa tikkojen kerrostaloa ja istuisimme jokainen vuorollaan Kuninkaankivellä.


Kahden koneen ja samalla kahden kielen loukussa kuvat vaihtoivat paikkaa. Kuninkaankiven M -vaakunalla on pitkät perinteet allianssista toiseen. Nyt Lahti valmistautuu kuninkaalliseen vastavierailuun. Meidän prinsessat tulivat kuvatuksi kruunun alla käydessään Ruotsissa. 

Valokuvat voin järjestellä mieleiselläni tavalla ja silti ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kaikki vanhat albumit ovat saaneet arvoisensa, paljon kertovat kuvat. Niiden järjestäminen on ollut yhtä voimauttavaa kuin 2000 muuttopäivän vaatima kaaoksen järjestäminen. Kolme päivää ja kolme yötä yhteen menoon tein työtä, muistelin 54 omaishoidon miestyövuotta. Joulupostimerkit löytyivät ja ovat olleet järjestyksessä. 

Nyt saman ovat kokeneet minulla olevat valokuvat.


Seuraava vaihe voi alkaa. Passauer Melodien vaatii jokilaivaristeilyn. Nyt minulla on siihen aikaa. Jos en olisi tarttunut hukkuvalle tarjottuun oljenkorteen, olisin Maija Mehiläisenä haaksirikkoutunut äärettömällä ulapalla. Kiitokset lisään niille, joille kiitokset kuuluvat, ensimmäisen vihkon sivulle Voi hyvin -kansiossa; Mauri Kunnaksen koiraveljesten kansikuvalla varustetussa 12 ruutuvihkosta.  On heitäkin ollut riittävä määrä. He ovat luvanneet antaa äänen minulle puhua. Nyt käytän äänioikeuttani. Jos en niin tekisi, on sanottu 'kivet huutaisivat'. Minun kivet kukkivat Juojärvellä lapsuuskodin uimarannassa.

Politiikka on vailla vain rahaa, rahaa ja rahaa. Minulle ei ole selvinnyt, mihinkä meidän rahaa tarvitaan vaaleissa ja budjeteissa. Sen selvitän paremman tekemisen puutteessa. Papin kymmenyksinä hautaansiunaamisesta tuotu lehmä ei jaksanut seisoa asennossa sidottuna puuhun. Se tempoili aikansa ja pappi huolestui: 
- Kas, kas, kun se nykii. 
Ennen toimituksen päättymistä solmu köydessä aukesi, lehmä vapautui kiinnisitomisesta ja otti jalat alleen. Papilla oli tiukat paikat kiirehtiä viimeistä aamenta. Ja lisäsi: 
- Nyt sen piru vei.
Sopii tähän päivään, kun odotan Levengoodia Ruotsista katsastamaan seuraavaa presidentiehdokkuuta. Johtajuus on meillä hukassa, ollaanhan asuttu liian kauan 'avoimessa yhteiskunnassa, suljetun yhteiskunnan säännöillä'.

Luomakunnan aamun allianssi

Aamu alkaa kohtauksella eräästä avioliitosta kauan sitten. Aurinko nousee Utsjoella klo 8.40 ja laskee klo 17.20 ensimmäisen ilmoituksen mukaan. Toinen ilmoitus laskuajasta 17.12. Sama tuo mihin aikaan, kun laskee vuorenvarmasti.
Perhe on yhteiskunnan perusta. Samalla alueella asuvat perheet muodostavat kunnan. Kunnat kuuluvat valtioon, jota me kutsumme Suomi-neidoksi muotonsa mukaan. Olen saanut päätökseen viimeiset sivut oman elämäntarinani selkärangaksi. Kirjoitustaidon hankkiminen on ollut vaativin taito, että saan itsestäni omannäköisen kuvan. Tunteet ovat minun omiani, yhteiskunta ravistelee inhorealismilla poliittisessa kentässä. Rakkaus ja politiikka ovat vastakkaiset voimaparit, joilta ei voi välttyä. Rakkaus on elämää ylläpitävä voima ja sen nujertamiseksi on jokaisella puolueella oma ohjelmansa tuhota elämää. Siinä julma jumala rahoineen on voitolla.

Kaikki poliitikot ovat siirtyneet maakunnista Uudellemaalle ääniä kalastelemaan. Kun on lähtenyt maan myyden, pellon heittäen, voi tehdä omia ratkaisujaan pysyäkseen pinnalla. Vieläkö rahalla valitaan 200 edustajaa meidän asioista päättämään? 
Minut on vedetty mukaan taistelutantereelle vallanvaihdosta lähtien 6.2.2000. Silloin oli isäni viimeinen elonpäivä ja valittiin ensimmäinen naispresidentti  ja uuden vuosituhannen Suomen presidentti. Silloin se ei minua heilauttanut, mutta sen jälkeen olen nostattanut hirmumyrskyn. Kotikunnassa jatkettiin samalla sapluunalla kuin 1900 -luvun alusta on eletty. Ydinperheen, kunnan ja valtion kanssa eläminen on ollut epäjärjestyksessä. 
Avaan koneelta pikkumökin ikkunan linkiksi.
(http://www.tedxhelsinki.fi/?page_id=127 Miina Savolainen vanha osoite.)
Kuinka nuorella Miina Savolaisella oli visio purkaa yhteiskunnan käyttämää valtaa, kun perheillä menee huonosti, tänä päivänä vielä huonommin yhä useammassa perheessä. 

 
Maailman ihanin tyttö

TEDx Helsinki II - Miina Savolainen - Voimauttava Valokuva/Katsoa Toisin



Omaishoitoasiassa uidessani vielä syvällä sain sätkyn eduskuntatalossa järjestetyssä luentotilaisuudessa. Siellä kuntaliiton lakimies ilmoitti iloisesti olevansa sosiaalihuollon asiakas. Hänen pieni tyttärensä oli kunnallisessa päiväkodissa. 
En voinut yhtyä hänen lakipykäliä sisältävään aiheeseensa, mitenkä sosiaalihuollon asiakkuus oli minua ja vanhempiani opettanut. Puiston penkiltä kuului urahdus susirajalta tulleen omaishoitajan esittäytyessä. "Ethän sinä ole sopiva omaishoitajaksi." Näin meidät jaettiin jyviin ja akanoihin omaishoitajina.

Onneksi olin uupunut ja järkyttynyt kuulemastani. Järkytyksen seurauksena olisin kantanut kaikki tuosta ajasta minulle annetut valitusosoitukset roviolle autotallin sementtilattialle ja polttanut ne poroksi. Uupumus oli kuitenkin suurempi kuin järkytys enkä jaksanut muuta kuin viedä roskat jätelaatikkoon. ONNEKSI, nyt näille päätöksille on käyttöä, kun osaan purkaa sairasta vallankäyttöä.


Kassavahti puhuu allianssista Saksan ja Ranskan puuhatessa yhteistä päätöstä, että ylivelkaantuneen Kreikan tapaus estetään tulevaisuudessa. Kassavahdin tietämys on yhtä suurta kuin kokemuksensa lapsiperheen arjesta kahden tyttären isänä. Hän osoitti suurta viisautta isyyslomallaan puuhailla omiaan afterski -tapahtumassa, kun valtion asioista päätetään ilman kassavahtia.
Yhtä suurta kokemuksen tuomaa viisautta saadaan lukea tohtori Lipottaren kirjallisesta tuotannosta yksinhuoltajana, eronneena naisena, eronneena miehenä ja mooseksen eläköitymisen jakajana. Näen vain muurissa poliittisen aukon, josta Lipotar kaavaili pelastuksen aukeavan suomibrändin kirkastajana.


Minun kokemukseni allianssista on Katujätkä -projekti, johon minut sotkettiin lähellä eläkkeelle jäämistä. Nuori koulutettu hieroja oli hakemassa paikkaansa yrittäjänä 10 vuoden jälkeen koulutuksen päättymisestä. Hän oli tehnyt sitä, mitä edunvalvoja oli kaavaillut minunkin osaksi 30 vuoden ammatinharjoittamisen jälkeen laillistettuna hierojana. Tekemällä oppii, vaikka tekisi virhepäätöksiä. Olen maksanut oppirahani, jotka politiikka on maksettavakseni määrännyt ulosoton uhalla.

perjantai 15. lokakuuta 2010

Riksdagen 100 år

Sodan aikana syntynyt tyttö kävi läpi saman historian, minkä näin illalla plan -kummiksi kutsussa. Satsaa tyttöihin. Heidän kauttaan työ tuottaa hedelmää seuraavassa sukupolvessa.

Maalla oli tilaisuuksia harjoitella leikkien tulevia töitä, jos aikoo jatkaa elämää maalaisena. Kunnalliskoti saaressa oli maanviljelystä harjoittava yhteisö muonamiehineen ja työnjohtajineen. Asukkaita käytettiin työvoimana talon töihin. Ei tarvittu kesätyöharjoittelijoita kuolevien ja sairaiden hoitajina.

Siksi hakeuduin  Ruotsiin kesätöihin. Sitä ennen kesälomalla toimitin pieniä askareita kotona. Joka päivä tiskattiin ja kuivattiin astiat, siivottiin, ripsuttiin lehmät lypsyrauhan säilyttämiseksi. Eno tarvitsi lapsenlikkaa heinäpellolle. Myöhemmin kitkemään ja harventamaan turnipsipeltoja ruokapalkalla. Mansikanpoiminta kesällä oli ensimmäinen palkallinen kesätyö. Siitäkin muistan antaneeni osan emäntäkoulussa olevalle sisarelle taskurahoiksi. 

Muiden paidoiksi on aina pellava kasvanut, minä sen vain kitkin. Elin jo 19. kesää, kun lähdin Ruotsiin. Siitä on mukavat muistot omasta näkökulmasta. Kirkon diakonissan paimenkirje oletti asioden olleen toisin. Olin jo kotona, kun isäni sai kirjeen Sisarelta. Seikkaperäisesti hän vuodatti epäilyksensä, että olin ollut huoraamassa Ruotsissa ja vielä jatkanut sitä Jyväskylässä kotimatkalla. 
Isähän otti todesta. Olin tuottanut häpeää ja hän aikoi hukuttautua keskellä salmea kaukana kotirannasta. 
Millä sitä puolustautuu, kun kirkon opetuksen saanut saarnaa?

Tähän ikään kaikkeen elämään vaikuttaa sukupuolivietti. Jopa isäni totesi tuloksettoman syöpäjälkitarkastuksen jälkeen lääkärin asenteen vanhaan potilaaseen. Pitkään pyydeltyäni lääkärissä käynnin tulosta isäni sai vaikerrettua: "Mitä se vastanainut lääkäri välittää vanhan ukon syövästä." Lohdutin isää sanoen: "Lääkärin naimiset eivät kuulu isän syöpään. Tulen mukaan seuraavan kerran."

Jos kunta, Tuusniemi, olisi homo, voisin seurustella kaikkien kanssa kuin Levengood Suomesta. Hän voisi tulla paikkaamaan seuraavan presidentin puutteen ja korvata lesbon Suomi-neidon vaikka kuninkaana. Naisena olen joutunut lesbon ahdistelemaksi, enkä tiedä mitään sen katalampaa, kuin selkäpiitä karsivan inhon lesbon vanhanpiian katseessa.

Palaan päiväjärjestykseen Isä Camillon ja Äiti Teresan kirjeenvaihdon päivittämisellä. Meillä on sukupuolineutraali hallituskriisi menossa ja tulossa. Naimiset eivät kuulu päivän politiikkaan. Siitä pitää maikkari ja roskaposti huolen eikä siihen tarvita rikollisella velkavaalirahalla valittuja kansanedustajia. Otetaan sanasta miestä ja sarvesta härkää. Eduskunta on väärä paikka selvitellä omia raha- ja ihmissuhdesotkuja. Tai piru meidät perii.

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Päästä meidät pahasta

Herään aamulla nousutahteihin, joista kuulin jotakin kehäkukista kappaleen nimessä järkevästi suomennettuna. Se sopii minulle tähän päivään. Chileläisiä nostetaan maan pinnalle kaivoksesta yksitellen pelastuskapselissa porattua tunnelia pitkin.

En katso livenä, kun itselläkin on pelastusoperaatio käynnissä. Sitä on kestänyt vuoden ajan lähes 70 vuotta eletystä elämästä.
Kaikki loksahtaa kohdalleen.
Ei ole kanavauudistus menossa. 
On vain ilmoitus millä hinnalla haja-asutusalueiden ihmiset pääsevät laajakaistayhteyksistä nauttimaan. 
Toiseksi käytiin välikysymyskeskustelu, kumotaanko jätevesilaki ja laaditaan uusi. Sen näkee perjantaina. 
Kolmanneksi katsoin homoillan. Otin sieltä itselleni ohjaajan ajatuksen kansanedustajan mielipiteestä homoihin. Ohjaaja ei tarvinnut kansanedustajan hyväksyntää homoudelleen. Siinä on minunkin elämänohje. En kerjää hyväksyntää olemassaololleni keneltäkään. Elämälle kiitos sain siltä paljon!

Jos kunta, Tuusniemi, olisi homo ja valtio, Suomi-neito, lesbo, minulla ei olisi ollut mitään hätää.
  1. Olisin saanut istua Koivuharjun kamarissa alakoulussa tytön vieressä.
  2. Olisin saanut käydä oppikoulua ulkokuntalaisena rehtorin  taluttelematta korvasta kansliaan. Olinhan syntyperältäni torpparin jälkeläisen tyttö. Se on yhtä vaikeata kieltää kuin sukupuolineutraali yhdessäasuminen Kelan tädille.
  3. Minusta olisi tullut käsityönopettaja jäämättä vanhaksipiiaksi.
  4. Sairaanhoitajakoulun testin ilmoittamiseen olisi riittänyt hylkäämiseen johtaneet syyt, vetelemättä ikää, 29 v, myöhäsyntyisenä hankkia ammattia itselleni vähemmällä v**********ella.
  5. Olisin voinut käyttää valkolakkia vapputorilla seurauksitta. Naisvaltaisella työpaikalla ei enää puhuttu minulle. Mallimestari puhutteli alentuvasti Maire-maisteri.
  6. Olisin saanut olla laillistettu hieroja edunvalvoja/kansanedustajan leimaamatta katuhuoraksi.
  7. Olisin saanut olla omaishoitaja neljännen ukkaasin velvoittamalla tavalla kunnioittaen isääni ja äitiäni.
  8. Olisin saanut olla punkinpurema tulehtuneine polvineni leimaamatta minua kuluneeksi, vanhaksi akaksi, joka lähetetään psykiatriseen hoitoon.
  9. Olisin saanut olla työstä ja unen puutteesta uupunut. Mutta en sairas enkä työvoimatoimistolle päänvaiva, kun halusin jatkaa työtäni eläkeikään asti.
  10. Olisin saanut hankkia verkkokirjoitustaidon vähettelemättä: Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä? Mehän järjestämme verkkokirjoituskurssin akateemisille. Omaishoitajissa ei ole akateemisia, he hoitavat eläkevirkaansa  ja äidit hoidetaan laitoksissa Kelan antamilla ohjeilla.
  11. Olisin voinut saada suoritetuista tutkinnoistani stipendit, mutta ikä ja työhistoria ovat ehdottomat. Vahvistaa rauhanruhtinas aikanaan koulutusrahastoa koskevassa laissa.
  12. Olisin päässyt eläkkeelle lainmuutoksella ostamatta itselleni arvonimeä, VARHENNETTU VANHUS, osamaksulla kuolemaan asti.
  13. Olisin saanut kuulua yhdistyksiin ja seurakuntaan sovittuja pelisääntöjä noudattaen. Minut on heitetty ulos ja erotettu kirkosta.
  14. Olisin saanut tehdä sukupolvenvaihdoksen lapsuuskodissa jatkajana ilman manausta oikeuteen: "Maaoikeushan sen viimekädessä päättää", kenelle lapsuuskodin uimaranta kuuluu.
Sirkka Hämäläinen kieltää: Minun veskaani ei kosketa.
Minulle annetaan joka päätöksestä valitusmahdollisuus eteenpäin.
En valita, kun minusta tehdään maksumies lahjotuille päätöksentekijöille tilatusta päätöksestä.

Kaikki alkoi eilen, kun löysin postimerkin "Eduskunta 100 vuotta", sitten tuli päivän ajankohtaiset ohjelmat välikysymyksineen ja jääviystutkimuksineen. Aamun nousutahtien musiikkiesitys; Lanier: Mark how the blushful morn.
Etsin sen suomalaista nimeä, jonka radiokuuluttaja mainitsi. En löytänyt ohjelmatiedostoista. Kääntämällä kaikki haut ylösalaisin löysin konekielisen käännöksen. Samaa luokkaa kuin oma kielitaito, (profiilin tähtimerkki rapu, konekielellä syöpä).


Merkitse miten blushful aamuna

Merkitse kuinka blushful aamun turhaan
Tuomioistumet rakkaus kehäkukka
Kanssa huokaisten punastua ja itki sade,
Silti hän kieltäytyy kehittyä.
Mutta kun  planeetta päivä.
Lähestyy hänen pow'rful ray,
Sitten hän levitteet, niin hän saa.
Hänen lämpimämpi palkit tulee hänen neitsyt lehtiä,

Joten may'st sinä viihtyvät rakkaus, ihastunut poika.
Jos äänetön kyyneleet ja huokaa löytää
Sinun suru, sinä koskaan sinun nauttia
Vain palkka rohkea rakastaja.
Mutta kun liikkuvilla aksentti sinä
Sinun jatkuvasti mielessä ja palvelun lupaus,
Sinun Celia saavat ne hurmaa
Avoimet korva, ja taittamista aseita.

Postiluukku kolahtaa. Mainosten lisäksi Signora saa kortin Italiasta: "Kiitos ihanasta kortista, olin ihan otettu!"  ja käsinkirjoitettua tekstiä Leenalta. Tunnen kaksi Leenaa, joista kauemmin tuntemani palaa mieleen, tekihän hän lähtöä ulkomaille. En ollut lähettänyt hänelle postia vuosiin. Epäilen muistamattomuuttani, jos sittenkin kauan sitten ja nyt hän kiittää.
Tätä kirjoittaessani lähettäjä selviää, ihana Leena,  valittuni kuvauspariksi Voimauttavan valokuvan kurssilla. Jotenkin vain katseemme kohtasivat ja kysyin,  tulisiko hän minun parikseni. Hän suostui. 
Olisin suonut hänelle taitavan kuvaajan, olihan minulle järjestelmäkameran käyttö ihan uutta. Pakkasta lähes 30 astetta, upottava lumi ja pimenevä päivä. Hän jaksoi valaa minuun uskoa, mehän onnistuimme. 
Yhden lähipäivän olin kotisairaalassa antibioottitiputuksessa. Silloinkin hän muisti teebreikillä. Viimeinen kuvauspäivä on takana ja saimme kolmannen kuvaajan. Sen aurinkoisen päivän muistan valona hopeoidulla tuulimyllyn seinähirrellä.
Odotan tuloksia kuvaussessiosta ja valmistaudun kurssin päätöspäivään tekemällä kotitehtävät.
Se on ollut minun pelastusputkeni herätä pitkästä parantavasta unesta. Tunnelin päässä on valoa. Elämä kantaa politiikan rakentamien esteiden yli. Sen tarkoitus ei olekaan huolehtia meidän selviämisestä. On kyse omasta rahallisesta hyödystä ja meidän riman korottamisesta tai alentamisesta +/- 0, niin vähällä meidän pitää selvitä heteroiden maailmassa. Rima niin korkealle, ettei ponnistusvoima eikä raharesurssit riitä. Poliitikko kehuu: Minulla on, mistähän saataisi sullekin? Alennetaan rimaa, että ei mahdu edes ryömimällä alitse.

Työpaikalla saisin olla rauhassa, jos kaverina on homo. Hän ei ole minusta naisena kiinnostunut. Pyytämäni tietoimitus muistutti joukkoraiskauskohtausta, kuusi julkeaa ukkoa pöllytti minua naisparkaa läpihuutojuttuna. Kun työt näkee, niin tekijät tuntee. Olen kiertänyt heidät kaukaa enkä palaa rikospaikoille.

Onko kyse meidän äidinkielen rakenteista, kun on tutustuttu saksankielen maskuliini-, feminiini- ja neutrisukuihin. Emme halua olla miehisiä tai naisellisia, vaan useat haluavat olla sukupuolineutraaleja. 
Marja-Liisalle urheilupomot tekivät hivelytestin, voidakseen todeta Marja-Liisan naishiihtäjäksi synnytettyään lapsensa.

Kaiken pahan alku ja juuri on urheilussa ja dopingissa. Otan omat hormoonit kalanmaksaöljypullosta. D on enemmän hormooni kuin vitamiini, ja aurinkokin sen tietää. Minulla olisi Kyrölle tehtävä, jos ei ole tuomittu toimitsijakieltoon loppuelämäksi.
"Parempi on naida kuin palaa", mutta lapset ovat syyttömiä pappienkin himojen ja halujen kohteena. Sitä ei paavin anteeksipyynnöllä soviteta. 
Vai olisiko se pahan alku pirun lukemassa mustassa raamatussa?

tiistai 12. lokakuuta 2010

Järjen jättiläisen listiminen

"Kyllä ne ovat viisaita", sanoi isäni joka kerta lukiessaan sanomalehdestä, kun itsensäylentäneiden ahneus tuli päivänvaloon.
"Tyhmiä ne ovat", sanoin isälleni silloin ja pysyn sanojeni takana tänä päivänä.

Aurinko nousee Utsjoella klo 8.11 ja laskee Utsjoella klo 17.45. Ulkona raivoaa myrskytuuli, kolistelee kerrostalon kattoa ja viskoo ensimmäisiä lumihiutaleita ilmaan. Eivät ehdi maahan asti hiutaleina, vaan muuttuvat vesipisaroiksi törmätessään ikkunaan. 
Olen varautunut päivän lyhentymiseen ja seuraan sitä Utsjoella. Otan kaamoksen vastaan nopeammin kuin etelässä. Täällä on sammunut järjenvalo ja se pimentää koko eduskunnan. Nyt on heillä päätettävänä jätevesilaki, kun ollaan hukkumassa paskaan. 

Hätävarjelunliioittelun edelläkävijä on syntymäkuntani Tuusniemi. Kouluaikana pieni tyttö tunsi lähtökohdistaan hiukan salaista mielihyvää, kun Kapu mainitsi Suomen ainoan asbestikaivoksen olevan Tuusniemellä. Siellä olin saanut säteilyvammani. Asbestista on tullut ongelmajätettä syövän aiheuttajana. Kaikki Tuusniemen ukot olivat mustakeuhkoja, vaikka eivät olleet kaivoksessa olleetkaan. Kaivostyöläiset kuolivat keuhkosyöpään nuorina. Kaivosalueella on maisemointi jätetty tekemättä. Asbestiaines on peittämättä mopopoikien pöllytettäväksi ilmaan. Rantavesi ei kelpaa löylyvedeksi.

Kun maa on saastunut, pitää jätevedet johtaa Pahkasalon lomasaareen. Olihan sillä maineensa kunnalliskodin ja mielisairasosaston sijoituspaikkana. Kukaan ei sinne halunnut joutua, mutta vietiin kuolemaan, kun muuta paikka ei ollut. 
Jotkut olivat saaneet siellä kodin vammaisuutensa takia syntymästä lähtien. ÄnkkäArmas oli yksi heistä. Kun laki määräsi laitoksen siirrettäväksi mantereen puolelle, kunnanlääkäri ohjasi asukkaat Harjamäkeen suljetulle osastolle. 
- Hurjaksi meinasi Mustonen minut leimata, kauhisteli ÄnkkäArmas käyntiään mielisairaalassa. Hänet muistan vihreässä puvussa nojailemassa ViinaTikan ravintolan kaiteeseen päivätanssien väliajalla.

Jätelaitoksen kunnossapitäminen on vaatinut uhrinsa, velkaisen kaivinkoneen ja velallisen koneenomistajan. Se oli surullista, kun talvitie jäällä petti ja nuori mies painui Juojärven pohjaan. Piti rakentaa silta salmen yli huoltoa varten. Saaren maine ei kuitenkaan ole kirkastunut, vaan muistan sen Pirunsaaren karkoituspaikaksi. Juojärven vesi on juomakelvotonta. 
Sekin on hätävarjelunliioittelua, että tyhjillään oleva mummonmökki luokitellaan lomakiinteistöksi. Rannassa oleva sauna on jäänyt minulle uimakopiksi, jossa on jätevesijärjestelmä kunnan vaatimuksesta. Minkä suihkun läpi pitäisi minun vielä kulkea desifioitavaksi vai sterilisoitavaksi, ettei Juojärven vesi enää saastuisi pulahtaessani kerran kymmenessä vuodessa Juojärven aaltoihin. Minulle kotiranta on ollut parantava, munkkien vihkimä vesi keväisin. Valamossa se on toistuva rituaali, jos sitä ei kielletä ortodoksisuuteen viittaavana uskonmenoina.

MOT: välikysymys
MOT: välikysymys
MOT: välikysymys
MOT: välikysymys
MOT: välikysymys
MOT: välikysymys
MOT: välikysymys

Siinäpä muutamia aiheita käsiteltäväksi Derrickin kanssa käymäni kirjeenvaihdon perusteella 54 miestyövuotta kestäneeltä omaishoitoajalta. Kävin Tuusniemellä profeettana omalla maalla. Olin vaikea työllistettävä vammaisten palvelukeskukseen. Ostin työvomatoimiston loppuunmyynnistä työtuolin. Sitä oli käytetty lyömäaseena, kun vahva metallirunko on vääntynyt. Se ei ole haitannut, kun tuolin istuinosa vielä pyörähtää. 
EU on määrännyt, että 61 -vuotias on ehdottoman vanha pysyäkseen mukana yhteiskunnan kehityksessä. Lakimuutos nosti ikärajaa 64:ään vuoteen. 
Sen vanhemmaksi en ilmoita itseäni verkkoympäristössä, kun osallistujien lukumäärän mukaan haetaan rahaa koulutuksen järjestämiseen. Kuukauden perästä sanon hyvästit projekteille, joista viimeinen on parasta elämässäni. Minä olen ollut maailman ihanin tyttö. Ja minusta on tullut maailman ihanin mummo, mutta sitä ei kerrota kellekään. Läheisillekin vain kuiskaten ja valokuvin, jotka eivät valehtele.

Perinteiset itsensä ja perheensä elättämiseksi tehdyt työt eivät kuulu maailman säilytettävien ammattien listalle. Yrittäjänä toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa. Itselle maksetusta eläkevakuutusmaksusta otetaan liiat pois. Jäljelle jää nykyajan lapsille taskurahaksi kuuluva lakisääteinen osa. Sitä opettelee kassavahti käyttämään kodin antaman perinteen mukaan. Odottelee aikaa parempaa, jolloin hän määrää Roope Ankkana itselleen karttuvan osuuden, jos rahamaailma jatkaa kasvamista ja voitot lisääntyvät. Katainen ei ole katajaiselle kansalle hyvä esimerkki. 
Fantastico!

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Borrelioosille polvet

Lääkäri antoi borrelioosille kasvot. Hän oli psykiatri Ilkka Vartiovaara. Hän oli, kun menetti työkykynsä 4-kymppisenä ja kuoli 64 -vuotiaana. 
Kasvojen menettämisen pelossa vaikenemme asioista, joita käytetään mustamaalaukseen. Siksi annan borrelioosille polvet. Minusta tuli sillä kertaa vanha akka, kun punkin pureman jälkeen polvet tulehtuivat. Siinä samalla kaikki vanhat synnit, tehdyt ja tekemättömät kaivettiin esiin.

Borrelia-bakteeri hämää ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän. Sen ei kuitenkaan pitäisi tehdä puolustuskyvyttömäksi lainlaatijan puristuksessa. Vai onko sairastuminen niin suuri rikos, että sitä kärsimään pitää lähettää eristykseen kuin Leninin testamentin Varlam Shalamov? 
Kaikkien vaiheiden jälkeen olen löytänyt paikkani osallistua vielä vapaaehtoistyöhön. Minulla on koti, josta itsekattava pöytä puuttuu ja osaan verkkokirjoitustaidon. Muuta en tarvitse. Jätän vielä varaamatta vanhainkotipaikan satiinilakanoiden välissä.

perjantai 8. lokakuuta 2010

13 200 lähdön hetkellä

Meitä ei estä teljet, ei salvat. 
Posti on lähetetty sinisellä Priority- tai punaisella joulumerkillä. Perille on tullut, kun vastaanottaja on tuttu ja tiedossa, vaikka olisi kadonneiden listalla.

torstai 7. lokakuuta 2010

Rentuille ruusuja

Olen lähettänyt rentuille ruusuja interflooran välityksellä. Laskuttajan osoitetta ei ollut. Oli vain epäselvästi kirjoitettu IBAN pankkitilin numero ja maksajana minulle tuntematon kiinteistöyhtymä. Rasitetien hoitokunnan kokoukseen kutsukirjeestä ei selvinnyt sen enempää vastuuhenkilöistä. Joku allekirjoitti: 


psta 
puheenjohtaja  
puhelinnumero

Vuosi sitten sain Puputin puhelimeen ja esitin virheellisen maksajan. Hän vetosi, ettei maksu suuri ollut ja että maksaisin osuutemme maallamme kunnostetusta rasitetiestä. Pyysin korjaamaan maksajan tiedot oikein. Näin ei tapahtunut. Soitin ; psta puheenjohtaja puhelinnumeroon, puhelinvastaaja kytkettiin päälle. Jätin soittopyynnön. Minulle ei vastattu pyyntöön.

Onko meille tullut tällaiset haamufirmat ja poliitikot, jotka istuvat hallintoneuvostoissa valtion ja kunnan asioissa? Heille maksetaan palkkioita, vaikka eivät ole osallistuneet kokouksiin. Heille tulee kuin manulle illallinen. Jos manu jää illallisetta ja on nälkä, hän lähettää laskun tekaistulle kiinteistöyhtymälle minun osoitteeseen. Siitä nämä rentun ruusut kiitokseksi.

Ensi keväänä olen ajoissa ja kaivan horsman versot köyhän parsaksi. Sillä varauksella, että rasitetie ei kulje horsmikkoni päällä. Jos näin käy, tilaan tankit ja piiskat häätämään tunkeilijat pois Länsirannalta. Tämä on niitä Woodoo -menoja, joita käytetään ihmiskaupassa Suomessakin. Toiminta on levittäytynyt jo rehellisten ihmisten alueille alkuperäisten asukkaiden häätämiseksi.
Tuusniemellä asui oekeeta immeisiä, mutta ei asu enää. Minulla on kokemukset kuin Sofi Oksasella Puhdistuksessa. Sofille kirjallisuuden Nobel-palkinto, siitä saan ilonaihetta itsellenikin. 
Sima Samariini maistuu hyvälle, jos palkittaisi rauhasta ja vaikka ei palkittaisikaan. En ole lähdössä ongelle, että tarvitsisin anella: Anna ahti ahvenia, pekka pieniä kaloja, kun kalastuksesta on tehty poliisitutkinta. Ei ahti anna ahvenia, pitää kaikki itsellään ja hamuaa lisää, mistähän saisi? Eikä matti ollut pekkaa pahempi. Ei tullut matti maitoa juomaan, loikkasi saaresta mantereen puolelle ja sille tielleen jäi. 


Minun mittani on täysi ja sanon sen kukkasin.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Tädistä ISOtädiksi

Kruunuchakra
Kaikki on yhtä

Päälaellamme sijaitseva seitsemäs chakra yhdistää meidät maailmankaikkeuden korkeimpaan voimaan. Eri meditaatioperinteissä puhutaan valaistumisesta tai itseoivalluksesta, joka tapahtuu kruunuchakran aukeamisena. Sen kautta meistä katoaa jännitys ulkoisen ja sisäisen elämän väliltä ja tilalle kasvaa tyyneys ja rauha. Monet kuvaavat kokemusta syvästä unesta heräämisenä: olimme kuin tyhjä astia, joka nyt täyttyi ääriään myöten puhtaan hengen olemassaolosta. Tiedämme sillä hetkellä, että tämä on  todellinen olemuksemme, ja tunnemme lempeää rakkautta kaikkea olevaista kohtaan.
Perusperiaate: puhdas olemassaolo

Näitä chakroja itsessäni tunnustellen sain eilen kauniin unikkokortin. Minusta on tullut ISOTÄTI. Näinä vuosina suku on lisääntynyt. Minua ei ole katsottu sen arvoiseksi, että tietäisin kaikki sisarusten lapsille syntyneet suvunjatkajat. Se on yhtä surullista kuin mustan papin käyttöön ottama tapa ei toteutunut. Nimenantamisen jälkeen läsnäolijat toivottavat kastetun tervetulleeksi antamalla aplodit. Pappi joutui kysymään: Ettekö tätä lasta toivota tervetulleksi? Hän oli juuri antanut nimen kevitysvammaisena syntyneelle lapselle. Kukaan ei taputtanut. Vallitsi syvä hiljaisuus.
Hiljaa mielessäni olen kuitenkin kaikki vastasyntyneet toivottanut tervetulleiksi. Sukuun mahtuu kyllä, kun ei ole yhden lapsen kiinalainen lainsäädäntö. Siitäkin on omat ongelmansa. Teollistuneita maita vaivaa hedelmättömyys. Suomikin on päässyt nauttimaan tästä ilman raskaudenpelkoa naatiskelemisesta. Kun vielä sukupuolineutraalit suhteet lisääntyvät, ei syntyvyydestä ole huolenhäivää. Ei tarvita äitiysneuvoloita, päiväkoteja, kansakouluja. Maaseutukunnat ovat jo lakkauttamassa lukioitaan, kun vaivaa oppilaspula.

Viime aikoina olen pannut merkille; pienentyy mun ympärillä elonpiiri. Poliittisesti on kiire rahastaa vanhuksilta kaikki, mitä he ovat säästäneet pahan päivän varalle. Kun ryöstö on tehty, heidät hylätään kuntien välillä pompoteltaviksi kiertopalkinnoiksi. Kunnat tuovat venäläiset rahanpesijät rannoilleen asumaan.

Isotätinä minulle syttyi toivonkipinä. Valkoinen talo herää hetkeksi eloon. Isotäti täyttää 70 vuotta. Minulle ilmoitettu vastasyntynyt täyttää vuoden edellisenä päivänä. Tämä antaa virtaa syksyyn, talveen ja kevääseen. 
Heinäkuussa Vihtaniemellä on kaksi juhlakalua 1 V ja 70 V ja kaksipäiväiset juhlat.
Toivottavasti sotalapsen kokemukset eivät toistu, onhan siellä käynnissä Tiekartta Länsirannalla.

Sukulaisuussuhteita siskosta tädiksi

Suruviesti tuli puhelimitse odottamatta, eihän puheyhteys ollut toiminut vuosiin. Samoissa juhlissa sisko käyttäytyi omitusesti. Ei enää tuntenut minua. Oliko hän dementoitunut vai mikä häntä vaivasi? Voimauttavien valokuvien vaikutuksen alaisena näen selvemmin syyn puhumattomuuteen. Sehän on sisarkateus.

Lankapuhelin odottaa Vihtaniemellä tuomiotaan. TeliaSonera on lentänyt liian kauas, lentänyt eksyksiin. Muuta ei osaa selvittää kuin uhkailemalla katkaista yhteyden. Maksujen korottaminen oli pieni vihjaisu, voisit sanoa irti lankapuhelinsopimuksen tiettömän taipaleen takaa. Maksut olen maksanut toivossa, että jonakin päivänä palaisin käyttämään miljoonaperintöäni. Ainoa yhteys olisi käytössä. Sukulaisuussuhteista on tullut markkinamiesten kauppatavaraa. Sukuun kuulumaton istui isän tuolissa ja jakoi perintöjä. 

- Eihän sieltä ole kuin maksuja.
Toppuuttelin hänen surkutteluaan. 
- Maksut eivät ole sinun maksuja. Lahjakirja lapsuuskotiin on sisarellani. Lahjakirjan antajat sulkivat aviopuolisot ulkopuolelle. 
Tämä oli bensaa liekkeihin perinnönjaossa.
Serkuksista on yksi poissa. Sain tiedon väärän koivun kautta. Miksi sisko ei itse ilmoittanut poikansa kuolemasta? Pitkän miettimisen jälkeen sain tätinä kuitenkin kutsun hautajaisiin. Painatin Maken muistoksi nimellä käsiohjelman. Näin joukosta poistunut sai paikkansa suvussa. 
Vanhempieni omaishoitajana olin joutunut ulkopuolelle maata kiertävälle radalle. Näin vanhempani näkivät meille käyvän. Tekemällä parhaani oikeudenmukaisesti näin on käynyt. 

Otsachakra

Keskellä otsaa sijaitseva kuudes chakra on hengenvoiman, älyllisen erottelukyvyn, muistamisen ja tahdon asuinsija. Sitä kutsutaan myös kolmanneksi silmäksi, mikä kuvaa hyvin sen ominaisuuksia: selvänäköisyyttä, sisäistä viisautta sekä intuitiota. Syvällisten filosofisten totuuksien käsittäminen tai asioiden monitasoinen havaitseminen tulevat sen välityksellä mahdollisiksi.

Intuitio kirkastaa mieleni 

Vanha intialainen perimätieto kertoo, että kolmannen silmän avautuessa meille kirkastuu materiaalisen maailman läpinäkyvyys. Yliastillisen havaisemisen kautta ymmärrämme ulkoisen ilmenemisen taustavoimia ja energian eri ilmenemismuotoja. Kunnioitus täyttää ihmisen tuon kosmisen leikin suuruuden äärellä.
Perusperiaate: olemassaolon ymmärtäminen, selvänäköisyys

tiistai 5. lokakuuta 2010

Kurkkuchakra

Tänään on onnenpäivä, Inger Luck. Torstaina Birgit viettää nimipäivää. En tiennyt kuin Pyhän Birgitan, kun aamukamman ensimmäisen piikin nyppäsin pois. Birgit soittaa kaukaa ja pyytää emailiani. En osannut sitä tavata saksaksi. Luukusta tuli logo ja postin lähettäminen ei onnistunut netissä. Sain kiitoskirjeen ja suruviestin perinteisen postin välityksellä. Kaikki tämä siksi, että hän oli tiennyt minun olevan olemassa jo ennen syntymäänsä.

Kuuntelen sinua

Sydänchakran aamutervehdyksen luen vastapäisen talon upporikkaiden nuorten parvekelasista. Auringonnousu heijastuu vaaleanpunaisena maalauksena ihasteltavaksi taidenäyttelyssä. Vuorossa on kirkkaan sininen ja turkoosi elämän meressä.

Kaulakuopan ja kurkunpään välissä sijaitsevan kurkkuchakran välityksellä olen yhteydessä ympäristööni. Tämän chakran toimiessa harmonisesti ilmaisen tunteitani, ajatuksiani ja sisäistä ymmärrystäni rohkeasti ja uskallan olla rehellinen itselleni ja muille vaikeuksienkin keskellä. 
Viides chakra toimii siltana ajatustemme, tunteidemme, reaktioidemme ja ulkoisen maailman välillä. Sen kautta ilmennämme sisäistä itseämme ja heijastamme sitä ympärillemme. Kurkkuchakran kehittyessä tulemme yhä tietoisemmiksi siitä, että olemme enemmän kuin vain ruumiimme, mielemme ja tunteemme. Saamme uusia näkökulmia siihen, mitä todella olemme.

Olen rehellinen itselleni

Veteen heijastuva taivaan kirkas sini symboloi loistavasti tämän chakran olemusta. Taivas on tullut maan päälle, ja koko maailmankaikkeus avatuu yhdeksi ja samaksi, loppumattoman avaraksi tilaksi, jossa ulkoinen ja sisäinen kietoutuvat toisiinsa. Niin ylhäällä kuin alhaalla, niin maan päällä kuin taivaassa.
Luomakunnassa kaikella on sanomansa. Jokainen kohtaamasi olento ilmaisee omaa elämäänsä, tarkoitustaan ja pyrkimystään eheyteen. Kurkkuchakran tasapaino auttaa paneutuvaan ja empaattiseen yhteyteen: avaudut esteettä ympäristöllesi ja kuuntelet kanssaihmisiäsi vailla ennakkoasennetta. 
Elämä näyttää sellaisina hetkinä ihmeellisen kauniina.
Perusperiaate: kommunikaatio, luovuus, toden ilmaiseminen, puhumisen ja kuuntelemisen taito

Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Olen työssäni tietämättäni törmännyt chakroihin. Ei ole ollut tarkoitus löytää pisteitä. Onhan hieronta klassista lihashierontaa koulutukseni mukaan. Eri menetelmillä on oma filosofiansa toteutettuna.

Poliitikot eivät tätä ymmärrä, kun ovat korvaamassa ihmisen hoitamisen fysioterapeutin antamalla konehoidolla. Houkutellaan asiakkaita jonoihin asti lupaamalla Kela-korvaus, että hoitaisin itseäni veronmaksajien rahoilla. Tyytyisin lääkärinlähetteellä lyhimmässä mahdollisessa ajassa lämpöhoitoon, liikehoitoon ja hierontaan x3 à 15 käyntikertaa vuodessa. Parhaimmillaan istun hoidossa 45 kertaa, poissa olen vain joulu- ja juhannusviikot. Siinä sitä poliitikon tuottamaa rahastuskukkasta muiden kukkasten lisäksi. Todellinen hoitoaika on viisi (5) minuuttia/per vaihe. 
Lehmätkin viipyvät lypsyautomaatissa niin kauan kun robotti on ottanut viimeisenkin maitopisaran. Muuten lehmä sairastuu tai pitäisi vasikan olla tippomassa. Tästäkö on kyse nänninimijälääkäreiden viimeistelyssä? Lihakarjalaumassa se hoituu, kun emot ja vasikat ovat samassa laumassa.

Chakrat on ja pysyy terapointilajista riippumatta. Kukaan ei voi olla parempi asiantuntija ihmistä hoitaessaan. Asiakkaan pitää olla rehellinen itselleen. En aivopese ketään eikä kukaan saa kiltteyttäni käyttää hyväkseen. Annan ympäri korvia, jos on aihetta. Sitä en tarvitse opetella teeveen sarjoista. Minulla on lupa puolustautua.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Nyt se sitten alkaa

Kaverukset tapaavat toisensa kekrin alkamisen merkeissä. Ruttunaama vähän vaisuna, olihan hänen testosteronituotantoaan hillitty eläinsairaalassa. 
- Poistetaan pallit ja asia on sillä selvä, sanoo nainen. 
- Ei käy, uroksen pitää näyttää urokselta, sanoo mies. Nainen tilaa lemmikilleen korvaushoitoleikkauksen. Eläinlääkäriasemalla se tehdään paremmin kuin meikäläisellä terveysasemalla hoidetaan vanhuksia. Siellä riittää ystävällinen sana tai halaus saattajallekin. 

Meillä ei vielä saattohoitoa ole toteutettu. Itse sitä yritin huonolla menestyksellä. Minulle tiuskaistiin: 
-Isäsi saa kohtauksia, vaikka olisit täällä. 
Tai ruokakärryn ohi kulkiessa.
- Syötkö sinäkin täällä? 
- Kiitos en. En laske kuuluvaksi itseäni sairaalan ruokavahvuuteen.

Politiikassa ei näytä testosteronihoito auttavan. Kuka villiintyy ihan hulvattomasti ilman minkäänlaista kontrollia käytöksessään. Tommylla oli luomisen voima vielä tallella, mutta elämä katkesi kesken rakastamisen. Sain kuitenkin hänen tuotannostaan oleellisen elämää varten. Putoan korkealta, jos joku halatessaan eksyy vieraille alueille. He ovat parhaat päivänsä nähneitä kepinheiluttajia, jotka sanovat testaavansa viisarinvärähdystä. 
Vietän ramadania turvallisuussyistä kellaripetoja ja muita käpälöitsijöitä kartellen. 
Kekrinä alkaa köyhän joulu. Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa. On säilötty maan, metsän ja järven antimia talven varalle.


Savon pitäjäruoka

Tuusniemen oekeet immeiset on vaihdettu sijoittajiin. Pitäjän pappi ei enää kehuisi tuusniemeläisiä oekeeksi immeisiksi, sijoittajilla on leuhkat eväät. Heillä on rahaa ja lisää pitäisi saada. Ei kelpaa papille tuliaisiksi. Muistavat ajan, jolloin tuusniemeläiset saivat identiteettinsä "oekeet immeiset". Pappi kehui tuomisten perusteella immeisetki. Heillä oli oekeet evväät. Mitä lie Kuavin kierrekaulat vieneet, kun heillä on kuvaava identiteettinimi.

Lavatansseissa kysyttiin tuusniemeläisten ominaisuuksia. Vastaajat eivät tunteneet tätä laatukäsitettä. Hojo Hojossa haastatellut olivat muualta tulleita, poliisi ja villisianviljelijä. Vastaus oli sen mukainen. Tuusniemeläiset eivät ole mistään kotoisin.

Lauantai-illan ruokana oli uunissa kypsynyt potattikukko. Se oli myös hyvää evästä lämpimäisiksi. Kielikukkaset elävät viljeltynä. Saunaanlähtijä huikkasi mennessään vasta kainalossa ja emäntä vastasi: 
- Ensiksi kylvetään ja sitten syödään vasta.
Kalakukko oli vieraalle yllätys. Syödäänkö sen kanssa leipää? 

Kun minusta ei vielä ole tullut lihansyöjää, minun kukkoon laitetaan voita makua antamaan. Viimeksi sain oikein tehtyä kalakukkoa. Isä oli ollut vuodeosastolla muutaman päivän. Sitten kukontekijä haki hänet pois. Osastolta ei ilmoitettu etukäteen, että siellä oli raju vatsatautiepidemia. Isä ja veli sairastuivat kotona ja minä palattuani virkistyspäivilltä Viitakosta. Sen päivän ja seuraavat viikot muistamme, olihan hengenlähtö lähellä.

Se taisi olla viimeinen kerta, kun olen syönyt kukkoa. Ei ole tehnyt mieli. Tytöt varoittivat lähtiessäni seurakunnan myyjäisiin. 
- Älä tuo niitä setän tekemiä piirakoita. 
Nyt sedistä on tullut namusetijä, vaikka olisivat pippejä tai pappeja, jotka houkkuttelevat Jumalankin kultaneulasyötillä kanahautaan.

lauantai 2. lokakuuta 2010

Kontiainen

Maamyyrä kuulee kolossaan leivosen laulun helisevän ja sanoo: "Kuinka mieletöntä onkaan lentää ja laulaa!" 
Emanuel Geibel.

Tämä maamyyrän toteamus tuli vastaan Otavan kampuksella äskettäin, kun toiseksi viimeistä kertaa kävin paikan päällä. Samaistuin tekojeni mukaan myyrän työhön, josta jäljellä on vain multakasoja. Jos kaivaisin kuoppia, olisin hautausurakoitsija. Olen toteuttanut jäljenjättäjänä vain omaa tehtävääni enkä kadehdi niitä, jotka vain lentävät paikasta toiseen. Laulajiaakaan ei ole syytä vähätellä, tuottavathan he paljon iloa lahjakkuudellaan. O' sole mio!

Maamyyrästä toivotaan käytettävän nimeä kontiainen. On rauhoitettu hyönteissyöjä, ei jyrsijä, siksi sen korvausarvo tapettuna on 17€. Myyräntyöllä on negatiivinen arvostus toiselle kuopankaivajana. Me myyrät me mullassa mylläämme, sanokoon miljonääri mitä tahtoo. Teemme työtä elääksemme, emme voittojen maksimoimiseksi.

Sukupolvenvaihdosta olen kuvannut myyräkorteilla. Pellon reunassa on pallokasa. Myyrä ja harakka ovat kohteliaita, kumpi heittää ensimmäisen pollin. Harakka keikuttaa pyrstöään ja myyrä levittelee räpylöitään. Tulee uskottumies väliin. Jos jaosta ette pääse yksimielisyyteen, myydän koko roska pilkkahinnalla ostajalle. Rahat on helppo jakaa osakkaille.
Pelastin myyrän ja muiden osuudet. Myyrä saa jatkaa työtänsä. Multakasa kasvaa. Työvaiheet kuvataan ja nyt  multakasa on muuttunut upeaksi kukkapenkiksi. Hyvin kasvoivat perunatkin tänä kesänä.

Paikallaan pysyvän ihmisen työtä pidetään tyhjänpäiväisenä näpertelynä. Suurviljelijä teetättää työt työmiehillä, nostaa EU -tuet. Lentäen laulaa: "Kuinka mieletöntä onkaan viljellä pieniä peltotilkkuja. Pitää olla suurta ja mahtavaa." 
Näin Otavan kampuksella ajattelin itsestäni nähdessäni kontiaisen multakasat. Eikä se ollut yhtään mieletöntä lähteä vuosi sitten Voimauttavan valokuvan kurssille Otavaan. Tulevaisuusverstas odottaa toteutumistaan.