Tänä sosiaalisten etuuksien käyttöaikana lähden soitellen sotaan ja kysyn vuoden 1941 isyyslomasta. Isä kutsuttiin Suomen raskaaseen puolustamaan maata hyökkääjiltä. Kotona jo kaksi lasta, äiti raskaana ja liikuntakyvytön isoisä kodinturvajoukkoina. Isoisästä tuli vierihoitaja minulle heinäkuussa syntyneelle.Katainen on saanut toisen tyttären. Siitä onnittelut ja isyyslomasta, joka kuuluu vapaana kukkaronvartijan tehtävästä. Mitäpä tuossa kukkarossa on vahtimista, on pohjaton kuin papin säkki. Heidänkin kuului ottaa kymmenykset saadakseen palkkansa hallitsemiensa torppien torppareiden tehdessä työt ensiksi virkatalolle ja sitten omat jatkaen päivää yöttömään yöhön.
Oli kulunut neljännesvuosisata. On joulu ja joulunlapsi. Nuoren isän piti noutaa äiti ja uusi tulokas tapaninpäivänä kotiin. Isä oli vapauden huumassa lähtenyt viihteelle ja unohti koko jutun. Piti hankkia toinen noutaja. Isä taantui viimeisinä vuosina yksinäisyyteen. Puhekyvyn palautuessa hän ilmoitti: "Sellainen oli sotajoulu", sen enempää erittelemättä kokemuksiaan.
Meiltä sotalapsilta odotetaan parempaa maailmaa tämän päivän isien ja äitien nauttiessa perheistään, suurista kodeistaan. Uusi käsky: Pidä huolta perheestäsi! Vanhempien vastuu kaikista hankkimistaan lapsista ei mihinkään häviä, vaikka uusi Eeva on nähnyt vallan tuoman aukon mennä läpi politiikassa huipulle valloittamalla vanhan miehen lastensa isäksi.
Minulla ei ole valittamista hankkiessani kuninkaallisena satamajätkäseikkailussa hyvät geenit lapsilleni biologian opettajan neuvon mukaan geeniperimästä. Onhan historia täynnä sairaita hallitsijoita. Tänään ruohonjuuritasolla käydään taistelu perinnöstä. Kukkaronvartija uskottelee oikeudekseen sen kuuluvan valtiolle yhteiseen käyttöön. Bisnesenkelillä ja bisnesenkelillä on suuri ero varsinkin slummien miljonäärien näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti