Suojelusenkeli

Suojelusenkeli, repaleiset siivet sen

   

Olen katsonut yhtä kuvaa seinälläni kymmenen vuotta. Sen tarina alkoi seurakunnan ryhmiksen loputtua. Pieni tyttö tulee mummon luokse itsetehty enkeli kädessä. Hänellä on tärkeä tehtävä antaa mummolle oma suojelusenkeli.

- Sinä niin tykkäät enkeleistä, tässä sinulle oma.

Siitä lähtien on se ollut seinälläni. Päiväpeittoa levittäessä ilmavirta viskaa sen alas joskus. Ei joka aamu, mutta maahan asti lentäessä, sillä on jotakin kerrottavaa. Eduskunnan uusi istumajärjestys muistuttaa enkeliprofiilia. Korkeimpana sädekehä puhemiehen paikalla. Vartalona keskellä suuret puolueet ja sitten symmetriset hopeasiivet. Tässäkö meidän sillan yli johtavien lahojen lautojen korjaajat. Kaikilla meillä ei ole varaa lennellä kahdella siivellä. Olemme yksisiipisiä enkeleitä Bo Carbelanin runossa. Timo on ehdoton laulamaan, Katri-Helena on vaihtanut nuorempaan.

Ihana suojelusenkelieduskunta! Meillä ei ole varaa järjestää uusia vaaleja. Enkeli saisi vain enemmän yhtä väriä kannatuksen kasvaessa, sateekaaren värit vähenisivät.