18 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1999: Katolinen kirkko ja Luterilainen maailmanliitto allekirjoittivat "Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista".
Aamuhartaus 31.10.2017 virsitutkija Suvi-Päivi Koski
Reformaation merkkivuoden juhlaviikon aamuhartaus.
Virsitutkija, kappalainen Suvi-Päivi Koski
Virsi 170: 1, 2, 4. Virsi alkaa sanoin: "Jumala ompi linnamme". Psallamus-kuoro, joht. Ilmo Riihimäki, urut Juhani Haapasalo
Aamuhartaus 31.10.2017 virsitutkija Suvi-Päivi Koski
Reformaation merkkivuoden juhlaviikon aamuhartaus.
Virsitutkija, kappalainen Suvi-Päivi Koski
Virsi 170: 1, 2, 4. Virsi alkaa sanoin: "Jumala ompi linnamme". Psallamus-kuoro, joht. Ilmo Riihimäki, urut Juhani Haapasalo
Aamuhartaus
31.10.2017
Suvi-Päivi Koski
Tänään
on lokakuun viimeinen päivä. Mitä merkittävää tapahtuikaan
Wittenbergissä tasan 500 vuotta sitten? Augustiinolaismunkki, tohtori
Martti Luther julkisti kuuluisat 95 teesiään. Siitä katsotaan
reformaation eli uskonpuhdistuksen alkaneen Saksassa. Teesit liitetään
kaupungin linnankirkkoon. Sinne suuntasinkin kulkuni kesällä
Wittenbergissä käydessäni. Nykyään kirkko kuuluu UNESCOn
maailmanperintökohteisiin. Korkeassa tornissa on kauas näkyvä teksti:
Ein feste Burg ist unser Gott – siis: Jumala ompi linnamme. Näinhän
alkaa tuttu virsi, jota olemme suomeksikin laulaneet jo 1500-luvun
lopulta saakka:
1. Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.
Virsi on Lutherin käsialaa. Lähtökohta on Psalmi 46: Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Linna – tässä on nähty myös konkreettinen rakennus, Wartburgin linna. Siellä Luther 1521 oli kääntänyt Uuden testamentin selkeäksi saksaksi. Tällä oli suuri merkitys myös kirjakielelle.
Uuvuksiin saakka pelastumisensa eteen ponnistelleelle Lutherille oli kirkastunut: En pystykään tähän, en voi pelastaa itseäni. Tästä seurasi huomio: en vain minä vaan koko kirkko on ajautunut kauas Raamatun ydinsanomasta. Sen osoitti anekauppakin. Sitä käytiin myös Wittenbergin lähistöllä. Aneita Luther oli asettunut vastustamaan. Ensimmäinen teesi toteaa: ”Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus [jne.], niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta.” Luther jatkoi: ”Ihmisoppia saarnaavat ne, jotka sanovat, että heti kun raha kilahtaa kirstuun, sielu vapautuu kiirastulesta.” (Teesi 27). Hänen mukaansa pelastus on lahja: Kaikki on maksettu ristillä. Siihen ei voi lisätä mitään: ”Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi.” (Teesi62)
Toista säkeistöä on kutsuttu Kristus -hymniksi. Se on virren ydin. Taisteluun on turha lähteä omin voimin. Vääryyden, turman ja helvetin vallat voittaa vain Kristuksen kanssa:
2. On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.
Tulevat vuodet olivat valtavaa löytämisen riemua ja jakamista: Jumalan sanan piti elää tavallisen kansankin keskellä - myös kansankielisenä virtenä. Ajatus oli kerrassaan mullistava. Pian syntyivät virsikirjatkin. Laululiike levisi nopeasti pitkin Eurooppaa.
Toisaalta varhaisten virsien syntymisen taustalla oli vakavaa vaaraa. Kirkon uskollinen poika oli pyrkinyt sen uudistamiseen, mutta joutunut pois. Munkkiuskin jäi Lutherilta taakse. Uudistuksen kannattajat joutuivat kärsimään – väliin myös rankasti. Lutherin yksityiselämäänkin mahtui kärsimystä esim. vakavien sairauksien ja Käthe-vaimon vaikean synnytyksen myötä. Mutta kaikessa, jopa lopunajalliselta kuulostavassa taistelussa, katse kääntyi Kristukseen:
Luther kirjoitti yli 30 virttä. Tässä sävelmäkin on hänen käsialaansa. Jumala ompi linnamme painettiin 1529. Siitä tuli reformaation tunnuslaulu. Se on käännetty ainakin parille sadalle kielelle. Sitä ovat käyttäneet Bachin ja Mendelssohnin lisäksi lukuisat muutkin säveltäjät. Ja sitä lauletaan edelleen joka puolella maailmaa.
Viime aikoina olemme kuulleet vihauutisia: sotia, pakolaisia, terrorismia, taisteluita ja luonnonmullistuksia. YK:kin on huolissaan. Mitä voimme tehdä? Yksin tämä maailma ei selviä.
Reformaatio alkoi 500 vuotta sitten. Se halusi suunnata katseet heikosta ihmisestä Jumalan vahvaan Sanaan, Kristukseen. Meillä Suomessa Jumala ompi linnamme onkin kaikunut myös vaaran ja vaivan hetkellä, sotienkin raskaina vuosina. Silloin rukoiltiin paljon. Nyt on uuden reformaation, uudistuksen, aika: Meidät kutsutaan rukoukseen – koko maailman puolesta. Aloittakaamme siis juuri nyt. Emme ole yksin. Myös me saamme taistelussa kääntää katseemme takaisin Jumalan sanaan. Se on vahva linnamme:
4. Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.
1. Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.
Virsi on Lutherin käsialaa. Lähtökohta on Psalmi 46: Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Linna – tässä on nähty myös konkreettinen rakennus, Wartburgin linna. Siellä Luther 1521 oli kääntänyt Uuden testamentin selkeäksi saksaksi. Tällä oli suuri merkitys myös kirjakielelle.
Uuvuksiin saakka pelastumisensa eteen ponnistelleelle Lutherille oli kirkastunut: En pystykään tähän, en voi pelastaa itseäni. Tästä seurasi huomio: en vain minä vaan koko kirkko on ajautunut kauas Raamatun ydinsanomasta. Sen osoitti anekauppakin. Sitä käytiin myös Wittenbergin lähistöllä. Aneita Luther oli asettunut vastustamaan. Ensimmäinen teesi toteaa: ”Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus [jne.], niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta.” Luther jatkoi: ”Ihmisoppia saarnaavat ne, jotka sanovat, että heti kun raha kilahtaa kirstuun, sielu vapautuu kiirastulesta.” (Teesi 27). Hänen mukaansa pelastus on lahja: Kaikki on maksettu ristillä. Siihen ei voi lisätä mitään: ”Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi.” (Teesi62)
Toista säkeistöä on kutsuttu Kristus -hymniksi. Se on virren ydin. Taisteluun on turha lähteä omin voimin. Vääryyden, turman ja helvetin vallat voittaa vain Kristuksen kanssa:
2. On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.
Tulevat vuodet olivat valtavaa löytämisen riemua ja jakamista: Jumalan sanan piti elää tavallisen kansankin keskellä - myös kansankielisenä virtenä. Ajatus oli kerrassaan mullistava. Pian syntyivät virsikirjatkin. Laululiike levisi nopeasti pitkin Eurooppaa.
Toisaalta varhaisten virsien syntymisen taustalla oli vakavaa vaaraa. Kirkon uskollinen poika oli pyrkinyt sen uudistamiseen, mutta joutunut pois. Munkkiuskin jäi Lutherilta taakse. Uudistuksen kannattajat joutuivat kärsimään – väliin myös rankasti. Lutherin yksityiselämäänkin mahtui kärsimystä esim. vakavien sairauksien ja Käthe-vaimon vaikean synnytyksen myötä. Mutta kaikessa, jopa lopunajalliselta kuulostavassa taistelussa, katse kääntyi Kristukseen:
Luther kirjoitti yli 30 virttä. Tässä sävelmäkin on hänen käsialaansa. Jumala ompi linnamme painettiin 1529. Siitä tuli reformaation tunnuslaulu. Se on käännetty ainakin parille sadalle kielelle. Sitä ovat käyttäneet Bachin ja Mendelssohnin lisäksi lukuisat muutkin säveltäjät. Ja sitä lauletaan edelleen joka puolella maailmaa.
Viime aikoina olemme kuulleet vihauutisia: sotia, pakolaisia, terrorismia, taisteluita ja luonnonmullistuksia. YK:kin on huolissaan. Mitä voimme tehdä? Yksin tämä maailma ei selviä.
Reformaatio alkoi 500 vuotta sitten. Se halusi suunnata katseet heikosta ihmisestä Jumalan vahvaan Sanaan, Kristukseen. Meillä Suomessa Jumala ompi linnamme onkin kaikunut myös vaaran ja vaivan hetkellä, sotienkin raskaina vuosina. Silloin rukoiltiin paljon. Nyt on uuden reformaation, uudistuksen, aika: Meidät kutsutaan rukoukseen – koko maailman puolesta. Aloittakaamme siis juuri nyt. Emme ole yksin. Myös me saamme taistelussa kääntää katseemme takaisin Jumalan sanaan. Se on vahva linnamme:
4. Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti