keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Yhdeksän virttä muutoksesta


Voiko virrestäkin muodostua korvamato - sävelmä, joka ei jätä rauhaan? Jos kyllä niin miksi? Onko syynä melodia, teksti vai molemmat yhdessä?
Yhdeksän virttä muutoksesta -sarjan viimeisessä osassa korvamato-ilmiötä tarkastellaan virren 267, Sua syvyydestä avuksi, yhteydessä. Virsi 267 vie kuuntelijat myös reformaation ytimeen, sillä virsi kertoo armosta.
Toimittaja Ainomaija Pennasen vieraana tässä osassa on teologi, Agricola-tutkija Juhani Holma.
Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Teuvo Lehtinen.
Lukijana on Ola Tuominen.
Virren 267 esittävät tenori Topi Lehtipuu sekä Jarmo Julkunen, teorbi, Jonte Knif, cembalo, ja Mikko Perkola, viola da gamba.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista:
Michael Praetorius: Aus tiefer Noth schrey ich zu dir. Huelgas-yhtye, joht. Paul van Nevel.
Nyt seimellesi seisahdan (virsi 25). Radion kamarikuoro, joht. Tarja Viitanen, Pertti Eerola, urut.
 

Yhdeksän virttä muutoksesta: Lohtua pimeänpelkääjälle: Oi Kristus, kirkas aamunkoi
Millaista oli pimeys 1500-luvulla? Kuinka yön vaaroilta tuli luterilaisen kirkon mukaan suojautua? Entä mitä teki kansa?
Yhdeksän virttä muutoksesta -sarja pureutuu tällä kertaa reformaatioajan elämään iltavirren 550 Oi Kristus kirkas aamunkoi kautta. Ainomaija Pennasen haastateltavana on tutkija Kati Kallio.
Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Teuvo Lehtinen.
Lukijana on Ola Tuominen.
Virren 550 esittää Cetus noster -vokaaliyhtye.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista:
Anon. - Christoph Haas: Christe qui lux es et dies. Ensemble Cosmedin.
Robert White: Christe, qui lux es et dies. Gabrieli Consort, joht. Paul McCreesh.
John Dowland: Semper Dowland semper dolens. Phantasm-yhtye.
 


Ohjelmassa kuullaan seuraavat teokset:
Armas Maasalo: Koraali sarjasta Partita seria (Radion kamariorkesteri/ Erik Cronvall).
Leonora d'Este: Ego sum panis vitae (Musica Secreta).
Alessandro Striggio: Dalle gelate braccia (Concerto Italiano/Rinaldo Alessandrini).
 


Se mitä syömme ja juomme, ja milloin, on aina kiinnostanut kirkkoa. Kun katolisuus vaihtui reformaation myötä luterilaisuudeksi, muuttuiko mikään?
Ainomaija Pennasen toimittama sarja Yhdeksän virttä muutoksesta kertoo reformaatioajan elämästä ja tapahtumista virsien kautta. Seitsemännessä osassa lähtökohtana on ruokavirsi 475, Kaikkien silmät tarkkaavat sinua.
Haastateltavana on kansatieteilijä ja ruokatalouden tutkija Marja Hartola. Ainomaija Pennanen pyytää häneltä myös vinkkejä Lutherin aikaisiin pitoihin.
Ohjelman äänisuunnittelija on Teuvo Lehtinen.
Lukijoina ovat Kaija Pakarinen ja Ola Tuominen.
Virren 475 esittää Radion kamarikuoro johtajanaan Timo Nuoranne. Urkurina on Harri Viitanen.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista:
Giorgio Mainerio: La Lavandara. Hortus Musicus, joht. Andres Mustonen.
Anon./ Diomedes Cato: Tanssi soittimille. Hortus Musicus, joht. Andres Mustonen.
Anon.: Welsch Tanz - Lamentanza. Hortus Musicus, joht. Andres Mustonen.
Giorgio Mainerio: Caro Ortolano. Hortus Musicus, joht. Andres Mustonen.
 


Reformaatio käynnistyi lokakuussa 1517 Wittenbergissä, Saksassa. Yhdeksän virttä muutoksesta -sarja kertoo reformaatioajan elämästä ja tapahtumista suomenkielisten virsien kautta.
Sarja kuudennen osan ytimessä on jouluvirsi 22 Sinua Jeesus kiitämme.
Ohjelman päähenkilönä ei kuitenkaan ole Jeesus-lapsi vaan hänen äitinsä, Neitsyt Maria. Millaista Maria-kuvaa tässä ja muissa varhaisissa virsissä luodaan?
Toimittaja Ainomaija Pennasen haastateltavana on tutkija Senni Timonen.
Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Teuvo Lehtinen.
Lukijoina ovat Kaija Pakarinen ja Ola Tuominen.
Virren 22 esittää Cetus noster -vokaaliyhtye.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista:
Anon.: O Maria, virgo pia. Anonymous 4.
Anon.: O Maria stella maris. Anonymous 4.
Johannes Crüger: Gelobet seist du, Jesu Christ. Ludwig Güttler -vaskiyhtye.
Johann Sebastian Bach: Gelobet seist du, Jesu Christ, BWV314. Andrew Lawrence-King, barokkiharppu.
Johann Sebastian Bach: Gelobet seist du, Jesu Christ, BWV604. Andrew Lawrence-King, barokkiharppu.
Trad.: Neitsyt Maria emonen. Jussi Huovinen, runolaulu.
Trad.: Maanitus. Vanja Tallas, kantele (ään. vuonna 1935).
Timo Väänänen: Soitanda. Timo Väänänen, kantele.
Johann Sebastian Bach: Gelobet seist Du, Jesu Christ BWV697. Andrew Lawrence-King, barokkiharppu.
Johann Sebastian Bach: Gelobet seist du, Jesu Christ, BWV722. Andrew Lawrence-King, barokkiharppu.
 


Yhdeksän virttä muutoksesta -sarja avaa oven 1500-luvulle reformaation aikaan. Sarjan jokainen osa rakentuu yhden, kaikissa virallisissa virsikirjoissamme mukana olleen virren ympärille.
Viides osa käsittelee virttä 170 Jumala ompi linnamme, jota on luonnehdittu protestanttisuuden tunnus- ja taistelulauluksi.
Suomessa siitä on tullut poliittinen virsi, joka on vahvistanut yhteiskunnallisia ja kansallisia taisteluhenkeä.
Voisiko Jumala ompi linnamme olla muutakin kuin taisteluvirsi?
Toimittaja Ainomaija Pennasen haastateltavana on teologi, Agricola-tutkija Juhani Holma.
Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Teuvo Lehtinen.
Virren 170 esittää Psallamus-kuoro johtajanaan Ilmo Riihimäki. Juhani Haapasalo soittaa urkuja.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista:
Heinrich Schütz: Ein Feste Burg ist unser Gott. Ludwig Güttler -vaskiyhtye, joht. Ludwig Güttler.
Melchior Vulpius: Ein Feste Burg ist unser Gott. Ludwig Güttler -vaskiyhtye, joht. Ludwig Güttler.
Johann Walter: Ein Feste Burg ist unser Gott. Weser-Renaissance Bremen, joht. Manfred Cordes.
Johannes Crüger: Ein Feste Burg ist unser Gott. Ludwig Güttler -vaskiyhtye, joht. Ludwig Güttler.
Felix Mendelssohn: Sinfonia 5 D-duuri op.107 (Uskonpuhdistus), 4. osa Koraali (Ein' feste Burg ist unser Gott) (Andante con moto - Allegro maestoso). Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu.
 


Ohjelmassa kuullaan seuraavat teokset:
Buxtehude: Ein Feste Burg ist unser Gott (Bine Bryndorf, urut).
J.S.Bach - W.F.Bach: Kuoro kantaatista 80 (Amsterdamin barokkikuoro, Amsterdamin barokkiorkesteri/ Ton Koopman).
Meyerbeer: Marcelin resitatiivi ja aaria oopp. Hugenotit (Lev Sibirjakov, ork).
Alfven: Baritoniaaria uskonpuhdistuksen 400-vuotisjuhlakantaatista (Karl-Magnus Fredriksson, Tukholman filharmoninen kuoro, Gävlen sinfoniaorkesteri/ Stefan Parkman).
 


Yhdeksän virttä muutoksesta -sarja avaa oven reformaation aikaan virsien kautta. Jokainen sarjan osa rakentuu yhden, kaikissa virallisissa virsikirjoissamme mukana olleen virren ympärille.
Neljännessä osassa fokuksessa on pääsiäisen, kristikunnan suurimman ja vanhimman juhlan virsi 95 “Te kristityt, nyt juhlikaa”. Sen ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1583 ja toinen 1605. Suomennokset poikkeavat toisistaan niin tyyliltään kuin sisällöltään. Miksi? Käytettiinkö niissä kansanomaisen laulutavan keinoja? Entä mitä yhteistä on varhaisilla suomalaisilla ja islantilaisilla virsikirjoilla?
Tutkija Kati Kallio on toimittaja Ainomaija Pennasen haastateltavana.
Ohjelman äänisuunnittelija on Teuvo Lehtinen.
Lukija on Ola Tuominen.
Virren 95 esittää Cetus noster -vokaaliyhtye.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavasta teoksesta:
Anon. - Palestrina: Ad caenam agni providi kok. La Fiesta de la Pascua en Piazza Navona. La Grande Chapelle, joht. Albert Recasens.
 


Ohjelmassa kuullaan seuraavat teokset:
Anon. - Dufay: Alleluia, in exitu Israel de Aegypto - Ad cenam Agni providi (Schola Hungarica/ Laszlo Dobszay/ Janka Szendrei).
Anon. - Palestrina - Victoria: Ad caenam agni providi teoskokonaisuudesta La Fiesta de la Pascua en Piazza Navona (La Grande Chapelle/ Albert Recasens).
Anon.: Christ lag in Todesbanden (Hesperion XX).
Pachelbel: Christ lag in Todesbanden (Claire Lefilliatre, Aurore Bucher, Paulin Buendgen, Arnaud Raffarin, Hans Jörg Mammel, Philippe Froeliger, Philippe Favette, Namurin kamarikuoro, Les Agremens/ Jean Tubery).


Tänä vuonna vietetään reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa. Ainomaija Pennasen toimittama sarja Yhdeksän virttä muutoksesta kertoo reformaatioajan elämästä ja tapahtumista virsien kautta. Sarjan osat rakentuvat kukin aina yhden, kaikissa virallisissa virsikirjoissamme mukana olleen virren ympärille.
Kolmannen osan keskiössä on ehtoollisvirsi numero 222, “Jeesus, Kristus elämämme”. Ehtoollinen on sekä katolisen että luterilaisen kirkon sakramentti. Mikä oli oikea tapa toimittaa ehtoollinen? Tästä kiisteltiin Turun hiippakunnassa 1500-luvun lopussa.
Haastateltavana on historioitsija, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas Lehtonen.
Ohjelman äänisuunnittelija on Teuvo Lehtinen.
Lukija on Ola Tuominen.
Virren 222 esittää Cetus noster -vokaaliyhtye.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista:
Anon.: Jesus Christus nostra salus. Ensemble Laude Novella.
Anon.: Alleluya, alleluya, Pie presul. Vokaaliyhtyeet Cetus noster ja Köyhät ritarit.
John Taverner: Missa Gloria tibi Trinitas/ Agnus dei. The Tallis Scholars, joh. Peter Phillips.
Anthony Holborne: The countess of Pembroke's funerals. La Bande Montreal Baroque.
Anon.: Jesus Christus nostra salus. Retrover-yhtye.


Ohjelmassa kuullaan seuraavat teokset:
Anon: Jesus Christus nostra salus (Ensemble Laude Novella).
Scheidemann: Jesus Christus, unser Heiland (Bernard Foccroulle, urut).
J.S. Bach: Jesus Christus, unser Heiland, BWV665 (Wolfgang Ruebsam, urut).
J.S. Bach: Jesus Christus, unser Heiland, BWV665 (Quartetto Italiano di Viole da Gamba).
J.S. Bach - Busoni: Jesus Christus, unser Heiland, BWV665 (Paul Jacobs, piano).
 

Tänä vuonna vietetään reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa. Reformaation myötä Ruotsista, johon myös Suomi kuului, tuli luterilainen. Reformaatiota pidetään myös suomen kirjakielen sekä kansankielisen virsilaulun syntyhetkenä.
Ainomaija Pennasen toimittama 9-osainen sarja kertoo reformaatioajan elämästä ja tapahtumista virsien kautta. Sarjan osat rakentuvat kukin aina yhden, kaikissa virallisissa virsikirjoissamme mukana olleen virren ympärille.
Sarja toisen osan ytimessä on virsi 187 “Armahda, Herra Jumala”. Virren vanha suomennos kertoo voimakkain ilmauksin Jumalan sanan ylenkatsomisesta sekä jumalanpalveluksen vääristymisestä. Mistä se johtui?
Haastateltavana on historioitsija, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas Lehtonen.
Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Teuvo Lehtinen.
Lukijana on Ola Tuominen.
Virren 187 esittää Cetus noster -vokaaliyhtye.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista:
Michael Praetorius: Ach Gott, vom Himmel sie' darein. Huelgas Ensemble, joht. Paul van Nevel.
Alessandro Orologio: Intrada nro 19 vaskipuhaltimille. Royal Danish Brass.
Claude Gervaise - Clement Jannequin: Pavane et gaillarde de La Guerre. La Bande Montreal Baroque & Concerto Palatino.
Henrik VIII: Taunder naken. QuintEssential Sackbut and Cornett Ensemble, joht. David Skinner.
 

Ohjelmassa kuullaan seuraavat teokset:
Anon: Jesus Christus nostra salus (Ensemble Laude Novella).
Scheidemann: Jesus Christus, unser Heiland (Bernard Foccroulle, urut).
J.S. Bach: Jesus Christus, unser Heiland, BWV665 (Wolfgang Ruebsam, urut).
J.S. Bach: Jesus Christus, unser Heiland, BWV665 (Quartetto Italiano di Viole da Gamba).
J.S. Bach - Busoni: Jesus Christus, unser Heiland, BWV665 (Paul Jacobs, piano).
 

Tänä vuonna vietetään reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa. Reformaation myötä Ruotsista, johon myös Suomi kuului, tuli luterilainen. Reformaatiota pidetään myös suomen kirjakielen sekä kansankielisen virsilaulun syntyhetkenä.
Ainomaija Pennasen toimittama 9-osainen sarja kertoo reformaatioajan elämästä ja tapahtumista virsien kautta. Sarjan osat rakentuvat kukin aina yhden, kaikissa virallisissa virsikirjoissamme mukana olleen virren ympärille.
Sarjan ensimmäisessä osassa pohditaan, tuliko suomenkielisestä virsilaulusta välittömästi luterilaisen jumalanpalveluksen sydän. Käsittelyssä on nykyisen virsikirjan virsi numero 208 "Oi taivaallinen Isämme" ja haastateltavana vanhan liturgisen musiikin tutkija Jorma Hannikainen Sibelius-Akatemiasta.
Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Teuvo Lehtinen.
Lukijana on Ola Tuominen.
Virren 208 esittää Radion kamarikuoro johtajanaan Timo Nuoranne. Urkurina on Harri Viitanen.
Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista:
Anon.: Ecce magnus presbiter - Iloitse Suomen kansa. - Vokaaliyhtyeet Cetus noster ja Köyhät ritarit.
Anon.: Pater noster. - The King's Singers.
Praetorius: Pater noster. - The Cardinall's Musick, joht. Andrew Carwood.
Sweelinck: Onse Vader in hemelrijck. - Christopher Herrick, urut.
 
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)