1990: Nelson Mandela vapautui vankilasta.
Mandela vuonna 2008,
Etelä-Afrikan 11. presidentti
27. huhtikuuta 1994 - 14. kesäkuuta 1999
Martti Ahtisaari
Ahtisaari sai vuonna 2008 ensimmäisenä suomalaisena Nobelin rauhanpalkinnon.
Monien kriisien venyminen on ollut hänen mielestään "häpeällistä" kansainväliselle yhteisölle.
Olemme päässeet maailman kartalle ensimmäisen suomalaiselle myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon kautta.
Mandela vietti vankilassa 27 vuotta Etelä-Afrikan rotusorron loppumisen puolesta.
Malalan puhe YK:ssa on minun henkilökohtainen tavoitteeni pitää kaikki mukana yhteiskunnassa. Kaikille on annettava mahdollisuus, sodan aikana syntyneellekin. Olen törmännyt elämäni aikana monenlaisiin vastoinkäymisiin, joita sanotaan rasistisiksi. Sana yleistyi kiintiöpakolaisten ja maahanmuuttajien määrän lisääntyessä. Samaa kohtelua olen saanut kokea kaikissa elämäni vaiheissa.
Olin eilen päivystyksessä hakemassa apua polvivaivaan. Oli viimeinen hetki lähteä omin avuin. 2007 toinen polvi naksahti lukkoon illalla. Kokeilin omat konstit, mutta jalka ei ollut parantunut aamuun mennessä. Soitin päivystykseen lääkäriajan, sitten oli kyydin tilaamisen vuoro. Palvelutaksia en tavoittanut, joten ainoaksi jäi soitto 112:een. Ilmoitin ajan ja luvattiin tulla.
Seiniin nojaten pääsin ovelle päästämään hakijat summerilla sisälle. Kolme ihmistä ja heittoistuin oli ovellani kuudennessa kerroksessa. Siihen asti kaikki hyvin.
- Ei sinua mihinkään viedä, me tuomme sairaalan kotiin.
Vielä piti hiipiä takaisin sohvalle istumaan. Mies kokeili polvea ja minä kiirehdin lähtöä.
- Minulla on lääkäriaika varattu terveyskeskuksessa.
- Olisi soittanut illalla, olisi viety kirurgille. Sitten lähdettiin puhumatta mitään. Luukulla mies asioi puolestani, istuin penkillä odottaen vuoroani. Sain vielä pyörätuolin siirtyäkseni lääkärin vastaanottohuoneeseen.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Olin ollut parantajan vastaanotolla.
Syksyllä 2009 soitin Päijät-Neuvoon. Pitkän odotuksen jälkeen puhelinääni ilmoitti.
- Kahden kuukauden kuluttua saat kirjeellä lääkäriajan. En voi odottaa niin kauan.
- Mene päivystykseen. Menin ja siellä sain diagnoosin jonkunlainen hermotulehdus.
- Älä tule enää tänne.
Perjantaina, 7.6.2014 soitin terveysneuvoon. Sain saman vastauksen, "kahden kuukauden kuluttua ilmoitetaan kirjeellä lääkäriaika". Siksi olin eilen päivystyksessä. Sain ensiapua ja kyselykaavakkeen, olenko minä masentunut.
Luin kysymykset läpi, pyörittelin vaihtoehtoja kyllä-ei mielessäni. Onpa vastaukseni jompikumpi, se ei muuta mitään rakenteita yhteiskunnassa.
Sanoinkin 11 vuotiaan Malalan päähän ampumisesta ja lisäsin.
- Minuakin on ammuttu päähän joka tilanteessa. Yläkerran ukot ampuvat kovilla säätäessään lakeja. Lakia tulkitsemaan tarvitaan esittelijä, kun kysyn koulutusrahastoa koskevan lain sisällöstä. En ollut stipendiä vailla, mutta ne syyt ovat seurauksiltaan kauaskantoiset. IKÄ 61/64 vuotta on ehdoton. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä TYÖHISTORIAA."
On tulossa ankeat ajat talouden madonlukujen syklin loppuessa. Kaikki alkaa alusta. Minulla on toimintamalli selkäytimessä 1900 -luvun alusta isovanhemmilta vanhemmille ja minulle omaishoitajana. Miten käynee pöhöttyneen hyvinvointivaltion eläteille. Ovat kuin pesästä pudonneet hietakurjet jonkun lemmikkeinä.
Turvallisuuskärhämät idän ja lännen välillä arveluttavat. Jos sotaan joudutaan, on parasta varautua omalla jousipyssyllä lähitaisteluun. Sitä on harjoiteltu YYE:n päätöksillä. Niitähän löytyy joka lähtöön. Ulosottomies nousi tuolille seisomaan henkseleitä paukutellen.
- Kun ylhäältä kysytään, ylhäältä vastataan. Kyse oli meidän rannan ottamisesta sijoittajien käyttöön. Pyysin jatkajia puolestani tiekokoukseen ja hanke loppui siihen.
Tauti tanssitti talvitiellä ulosottomiestä, että joutui pyörätuoliin.
Tauti tanssi talvitiellä,
kysyi, toinko terveisiä.
Mistäpä minä mutisin.
Muistitko kotona käydä?
Muistin kyllä, enpä käynyt.
Siellä kuoltiin. Kuka kuoli?
Kukin kuoli vuorollansa,
sinä vain olet elossa.
Taidatpa tappaa jo minutkin?
En minä sinua tapa;
kuka sinua surisi!
Kun tapan talon emännän,
samalla isännän isken,
kohta kaikkia komennan.
Sinä palvelet paremmin,
kun et kuole, vaan vikiset. Lauri Viita
Lopetin vikisemisen, kun kukaan ei minua surisi. Tytöt lupasivat pitää bailut, kun mummo on kuollut. Siitä sovittiin kauan sitten.
Etelä-Afrikan 11. presidentti
27. huhtikuuta 1994 - 14. kesäkuuta 1999
Martti Ahtisaari Ahtisaari sai vuonna 2008 ensimmäisenä suomalaisena Nobelin rauhanpalkinnon.
Monien kriisien venyminen on ollut hänen mielestään "häpeällistä" kansainväliselle yhteisölle.
Mandela vietti vankilassa 27 vuotta Etelä-Afrikan rotusorron loppumisen puolesta.
Malalan puhe YK:ssa on minun henkilökohtainen tavoitteeni pitää kaikki mukana yhteiskunnassa. Kaikille on annettava mahdollisuus, sodan aikana syntyneellekin. Olen törmännyt elämäni aikana monenlaisiin vastoinkäymisiin, joita sanotaan rasistisiksi. Sana yleistyi kiintiöpakolaisten ja maahanmuuttajien määrän lisääntyessä. Samaa kohtelua olen saanut kokea kaikissa elämäni vaiheissa.
Olin eilen päivystyksessä hakemassa apua polvivaivaan. Oli viimeinen hetki lähteä omin avuin. 2007 toinen polvi naksahti lukkoon illalla. Kokeilin omat konstit, mutta jalka ei ollut parantunut aamuun mennessä. Soitin päivystykseen lääkäriajan, sitten oli kyydin tilaamisen vuoro. Palvelutaksia en tavoittanut, joten ainoaksi jäi soitto 112:een. Ilmoitin ajan ja luvattiin tulla.
Seiniin nojaten pääsin ovelle päästämään hakijat summerilla sisälle. Kolme ihmistä ja heittoistuin oli ovellani kuudennessa kerroksessa. Siihen asti kaikki hyvin.
- Ei sinua mihinkään viedä, me tuomme sairaalan kotiin.
Vielä piti hiipiä takaisin sohvalle istumaan. Mies kokeili polvea ja minä kiirehdin lähtöä.
- Minulla on lääkäriaika varattu terveyskeskuksessa.
- Olisi soittanut illalla, olisi viety kirurgille. Sitten lähdettiin puhumatta mitään. Luukulla mies asioi puolestani, istuin penkillä odottaen vuoroani. Sain vielä pyörätuolin siirtyäkseni lääkärin vastaanottohuoneeseen.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Olin ollut parantajan vastaanotolla.
Syksyllä 2009 soitin Päijät-Neuvoon. Pitkän odotuksen jälkeen puhelinääni ilmoitti.
- Kahden kuukauden kuluttua saat kirjeellä lääkäriajan. En voi odottaa niin kauan.
- Mene päivystykseen. Menin ja siellä sain diagnoosin jonkunlainen hermotulehdus.
- Älä tule enää tänne.
Perjantaina, 7.6.2014 soitin terveysneuvoon. Sain saman vastauksen, "kahden kuukauden kuluttua ilmoitetaan kirjeellä lääkäriaika". Siksi olin eilen päivystyksessä. Sain ensiapua ja kyselykaavakkeen, olenko minä masentunut.
Luin kysymykset läpi, pyörittelin vaihtoehtoja kyllä-ei mielessäni. Onpa vastaukseni jompikumpi, se ei muuta mitään rakenteita yhteiskunnassa.
Sanoinkin 11 vuotiaan Malalan päähän ampumisesta ja lisäsin.
- Minuakin on ammuttu päähän joka tilanteessa. Yläkerran ukot ampuvat kovilla säätäessään lakeja. Lakia tulkitsemaan tarvitaan esittelijä, kun kysyn koulutusrahastoa koskevan lain sisällöstä. En ollut stipendiä vailla, mutta ne syyt ovat seurauksiltaan kauaskantoiset. IKÄ 61/64 vuotta on ehdoton. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä TYÖHISTORIAA."
On tulossa ankeat ajat talouden madonlukujen syklin loppuessa. Kaikki alkaa alusta. Minulla on toimintamalli selkäytimessä 1900 -luvun alusta isovanhemmilta vanhemmille ja minulle omaishoitajana. Miten käynee pöhöttyneen hyvinvointivaltion eläteille. Ovat kuin pesästä pudonneet hietakurjet jonkun lemmikkeinä.
Turvallisuuskärhämät idän ja lännen välillä arveluttavat. Jos sotaan joudutaan, on parasta varautua omalla jousipyssyllä lähitaisteluun. Sitä on harjoiteltu YYE:n päätöksillä. Niitähän löytyy joka lähtöön. Ulosottomies nousi tuolille seisomaan henkseleitä paukutellen.
- Kun ylhäältä kysytään, ylhäältä vastataan. Kyse oli meidän rannan ottamisesta sijoittajien käyttöön. Pyysin jatkajia puolestani tiekokoukseen ja hanke loppui siihen.
Tauti tanssitti talvitiellä ulosottomiestä, että joutui pyörätuoliin.
kysyi, toinko terveisiä.
Mistäpä minä mutisin.
Muistitko kotona käydä?
Muistin kyllä, enpä käynyt.
Siellä kuoltiin. Kuka kuoli?
Kukin kuoli vuorollansa,
sinä vain olet elossa.
Taidatpa tappaa jo minutkin?
En minä sinua tapa;
kuka sinua surisi!
Kun tapan talon emännän,
samalla isännän isken,
kohta kaikkia komennan.
Sinä palvelet paremmin,
kun et kuole, vaan vikiset. Lauri Viita
Lopetin vikisemisen, kun kukaan ei minua surisi. Tytöt lupasivat pitää bailut, kun mummo on kuollut. Siitä sovittiin kauan sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti