Маша и Медведь: Ловись, рыбка (Серия 8)
Unohdan jatkolukijoiden äänet, EskoSalervo ja Erja Manto tulivat tutuksi radiosta. En kuuntele jälkikäteen Välskärin kertomuksia enkä Juhaa. Etsin aamuhartausseurakunnan puhujia ja löydän Taize -yhteisön. Jos se olisi ollut päämääräni, olisin jo siellä. Mutta Juojärven rannalta en lähtenyt merta edemmäs kalaan. Vihtaniemi ei ole toiveiden täyttymys uusrikkaille sijoittajille. Tuusniemen kuntaan ovat jääneet jäljelle virkamiehet, joilla oli sisäpiiritietoa myönnetyistä projektirahoista kehittää kunnan palveluja. He jakoivat rahat keskenää periaatteella "kaverille ei jätetä". Pysykööt poissa, kun ovat kerran lähteneet. Siinä syy kuntien kuolemaan.
Koulutettuna selviytymään on seinäni tapetoitu diplomeilla, tutkintotodistuksilla, pahoittelukirjeillä milloin mistäkin asiasta. Vastineeni kirjeisiin olen pistänyt kiertoon asianajajille ja Kelan tädeille luettavaksi ajankuluksi. Pahoittelukirje joutui uudelle kirkosta erottajalle ja hän sai tuulta purjeisiin sen verran, että maistraatti ilmoitti uuden osoitteen ylimalkaan muu uskonnollinen yhteisö. Näin pienestä se on kiinni kirkkojenkin välillä. Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland ei allekirjoittanut Porvoon sopimusta.
Selviytyjän seinäjako koski lähinnä 60 -lukulaisia. Itse 40 -lukulaisena olin tasavertainen kaikkien lasten kanssa. Olimmehan samoista lähtökohdista, isät olivat palanneet sodan särkeminä kotiin. Tuomari Nurmio tutustui isänsä sotaretkiin ja ymmärsi, miksi isä teki itsemurhan. Sen ajan poliisi sai aina syyn vieritettyä varkauksista ilmoittajan itsensä tekemäksi. Viinankeitosta isää kuulusteltiin ja poliisi taas väitti isän olleen mukana tiputtelemassa korpikuusenkyyneleitä.
50-luku oli koulutuksen hakemista ulkokuntalaisena rehtorin kiertäessä katuja, etteivät vain heidän koulunsa oppilaat olleet iltakävelyllä. Hainevää muistuttavan karvahatun uiminen näköpiiriin oli vaaranmerkki. Silloin saatiin jalkoja mahanalus täyteen ja häivyttiin näköpiiristä mikä minnekin.
60 -luku näytti suuntaa kansakoulujen tulevasta tilasta. Lapsia oli niin paljon, etteivät mahtuneet varsinaisiin koulurakennuksiin. Purettava mökkitönö sai toimia kouluna eihän opettajakaan ollut pätevä. Keväällä joutui hukutusyrityksen kohteeksi. Saman koulun kasvatti humalassa oli asialla kaverinsa kanssa. Sen uinnin muistan loppuelämäni. Opettajakin on jo ollut kauan eläkkeellä tehtyään elämäntyönsä lasten parissa. Se aika antoi nimen Syntisenmaanlaululle. (kypärättä kouluun, lyijykynällä kasetin kelaamista jne alkoi olla kaikkien ulottuvilla.) Minulle ei koskaan.
70 -luku oli syrjinnän vuodet. Lapsiperheelle ei löytynyt asuntoa. Koti paketissa milloin missäkin autotallin nurkassa kaikkien pengottavana. (x) rastina ruudussa avioliitossa elävä sairas mies oli aika jättää selviämään omillaan. Oli käyty läpi neuvottelut ja sovittelut. Naiset valitsivat puolensa ja tulivat vielä jälkeenpäin asiakkaina käymään läpi neuvottelujen tuloksia. On meillä terapeutit, sossutädit ja monet muut elämää helpottamaan mukamas. Leipäpappeja on joka lähtöön.
80 -luku oli meille kaikille itsenäistymisen aikaa.
- Näkis vaan, oli ääneen ajateltu toive. Sitten alkaa tapahtua. Syntyy uusi tähti, jonka löysin vähän aikaa sitten. "Taide voittaa taudit" eikä muistella enää sotia kuin voitonpäivän toritansseissa.
90 -luku oli sitten omaishoitoa varten. Ero (x):stä oli muka hyvä asia, että voin lähteä vanhempieni hoitajaksi.
- Se ei ollut hyvä eikä paha. Se oli vain minun elämään kuuluva Öllin isän oppivuosiksi nimeämä aika. Vuosituhat vaihtui, 2000 olin vapaa vanhemmistani, mutta lakimiehet kiristivät otettaan. Kauhistelen yhden valintaa kaupunginvaltuustoon hänen naisen kiusaamishalunsa tähden. Kyse oli työhuoneesta ja työntekemisestä.
2010 jatkuu samoissa merkeissä, sijoittajien etuja ajammaan ovat tulleet nuoret koulutetut naiset. Nähtiin 1. perintöprinssipuoliso, jolla on rytmi veressä kuin pienellä tunisialaisella pojalla. Osasi vastata silmäniskuun molemmilla silmillä ja jammaili alkuillasta tuttipullon kanssa parketilla.
Jokainen on oman aikansa lapsi, yhteinen piirre kuitenkin on kommunismissa. Jokainen haluaa astua laivaan kuin kommunismiin. On kaviaarista ja vodkasta lähtien kaikkea tarjolla Stalinin kanavavierailulla, vaikka kansa näki nälkää. Tämä aika on tänään, jokainen ottaa, mitä otettavissa on. Minulle se on aiheuttanut masennuksen toisensa perään. Nyt en tiedä tulevasta, kuinka kauan minua pidetään epätietoisuudessa. Palaan alkuperäiseen aiheeseen.
Toinen piristysruiske oli laki Kela-korvauksista. Unohtamatta veteraanien kuntoutukseen myönnettyjä rahoja. Tartuttiin toimeen, erotettiin johtajia ja nimitettiin hovin rouvat tilalle. Näin sisäänlämpiävänä velaton kunta on liittettävä suurempaa kuntayhtymään. Kultakalan mitta tuli täyteen, se polskahti viimeisen kerran ja hävisi näkyvistä.
Tämä sama strategia toteui Talvivaarassa. Luvataan työpaikkoja, vakautta ja vaurautta seudun asukkaille kyllästymiseen asti. Hukkuvat tarttuvat oljenkorteen, mutta sijoittajilla ei ole vastuu epäonnistumisesta, vaan kaikki tehdään veronmaksajien piikkiin. Siihen samaan syssyyn sopii kriisimaiden pankkien pelastaminen.
Inhorealistiset tunteet kyrsivät nähdessäni asioista päätäjiä livenä. Viestintä ja asioiden selittely muistuttaa sentraali-santrojen tiedonvälitystä. Niiataan ja nyökytellään varmoina asioiden todellisen tilanteen tiedoista. Pokka vaihtuu Hyasinthiin. Pokka pitää uusintana pintansa ensi kesänä.
Koulutettuna selviytymään on seinäni tapetoitu diplomeilla, tutkintotodistuksilla, pahoittelukirjeillä milloin mistäkin asiasta. Vastineeni kirjeisiin olen pistänyt kiertoon asianajajille ja Kelan tädeille luettavaksi ajankuluksi. Pahoittelukirje joutui uudelle kirkosta erottajalle ja hän sai tuulta purjeisiin sen verran, että maistraatti ilmoitti uuden osoitteen ylimalkaan muu uskonnollinen yhteisö. Näin pienestä se on kiinni kirkkojenkin välillä. Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland ei allekirjoittanut Porvoon sopimusta.
Selviytyjän seinäjako koski lähinnä 60 -lukulaisia. Itse 40 -lukulaisena olin tasavertainen kaikkien lasten kanssa. Olimmehan samoista lähtökohdista, isät olivat palanneet sodan särkeminä kotiin. Tuomari Nurmio tutustui isänsä sotaretkiin ja ymmärsi, miksi isä teki itsemurhan. Sen ajan poliisi sai aina syyn vieritettyä varkauksista ilmoittajan itsensä tekemäksi. Viinankeitosta isää kuulusteltiin ja poliisi taas väitti isän olleen mukana tiputtelemassa korpikuusenkyyneleitä.
50-luku oli koulutuksen hakemista ulkokuntalaisena rehtorin kiertäessä katuja, etteivät vain heidän koulunsa oppilaat olleet iltakävelyllä. Hainevää muistuttavan karvahatun uiminen näköpiiriin oli vaaranmerkki. Silloin saatiin jalkoja mahanalus täyteen ja häivyttiin näköpiiristä mikä minnekin.
60 -luku näytti suuntaa kansakoulujen tulevasta tilasta. Lapsia oli niin paljon, etteivät mahtuneet varsinaisiin koulurakennuksiin. Purettava mökkitönö sai toimia kouluna eihän opettajakaan ollut pätevä. Keväällä joutui hukutusyrityksen kohteeksi. Saman koulun kasvatti humalassa oli asialla kaverinsa kanssa. Sen uinnin muistan loppuelämäni. Opettajakin on jo ollut kauan eläkkeellä tehtyään elämäntyönsä lasten parissa. Se aika antoi nimen Syntisenmaanlaululle. (kypärättä kouluun, lyijykynällä kasetin kelaamista jne alkoi olla kaikkien ulottuvilla.) Minulle ei koskaan.
70 -luku oli syrjinnän vuodet. Lapsiperheelle ei löytynyt asuntoa. Koti paketissa milloin missäkin autotallin nurkassa kaikkien pengottavana. (x) rastina ruudussa avioliitossa elävä sairas mies oli aika jättää selviämään omillaan. Oli käyty läpi neuvottelut ja sovittelut. Naiset valitsivat puolensa ja tulivat vielä jälkeenpäin asiakkaina käymään läpi neuvottelujen tuloksia. On meillä terapeutit, sossutädit ja monet muut elämää helpottamaan mukamas. Leipäpappeja on joka lähtöön.
80 -luku oli meille kaikille itsenäistymisen aikaa.
- Näkis vaan, oli ääneen ajateltu toive. Sitten alkaa tapahtua. Syntyy uusi tähti, jonka löysin vähän aikaa sitten. "Taide voittaa taudit" eikä muistella enää sotia kuin voitonpäivän toritansseissa.
90 -luku oli sitten omaishoitoa varten. Ero (x):stä oli muka hyvä asia, että voin lähteä vanhempieni hoitajaksi.
- Se ei ollut hyvä eikä paha. Se oli vain minun elämään kuuluva Öllin isän oppivuosiksi nimeämä aika. Vuosituhat vaihtui, 2000 olin vapaa vanhemmistani, mutta lakimiehet kiristivät otettaan. Kauhistelen yhden valintaa kaupunginvaltuustoon hänen naisen kiusaamishalunsa tähden. Kyse oli työhuoneesta ja työntekemisestä.
2010 jatkuu samoissa merkeissä, sijoittajien etuja ajammaan ovat tulleet nuoret koulutetut naiset. Nähtiin 1. perintöprinssipuoliso, jolla on rytmi veressä kuin pienellä tunisialaisella pojalla. Osasi vastata silmäniskuun molemmilla silmillä ja jammaili alkuillasta tuttipullon kanssa parketilla.
Jokainen on oman aikansa lapsi, yhteinen piirre kuitenkin on kommunismissa. Jokainen haluaa astua laivaan kuin kommunismiin. On kaviaarista ja vodkasta lähtien kaikkea tarjolla Stalinin kanavavierailulla, vaikka kansa näki nälkää. Tämä aika on tänään, jokainen ottaa, mitä otettavissa on. Minulle se on aiheuttanut masennuksen toisensa perään. Nyt en tiedä tulevasta, kuinka kauan minua pidetään epätietoisuudessa. Palaan alkuperäiseen aiheeseen.
Toinen piristysruiske oli laki Kela-korvauksista. Unohtamatta veteraanien kuntoutukseen myönnettyjä rahoja. Tartuttiin toimeen, erotettiin johtajia ja nimitettiin hovin rouvat tilalle. Näin sisäänlämpiävänä velaton kunta on liittettävä suurempaa kuntayhtymään. Kultakalan mitta tuli täyteen, se polskahti viimeisen kerran ja hävisi näkyvistä.
Tämä sama strategia toteui Talvivaarassa. Luvataan työpaikkoja, vakautta ja vaurautta seudun asukkaille kyllästymiseen asti. Hukkuvat tarttuvat oljenkorteen, mutta sijoittajilla ei ole vastuu epäonnistumisesta, vaan kaikki tehdään veronmaksajien piikkiin. Siihen samaan syssyyn sopii kriisimaiden pankkien pelastaminen.
Inhorealistiset tunteet kyrsivät nähdessäni asioista päätäjiä livenä. Viestintä ja asioiden selittely muistuttaa sentraali-santrojen tiedonvälitystä. Niiataan ja nyökytellään varmoina asioiden todellisen tilanteen tiedoista. Pokka vaihtuu Hyasinthiin. Pokka pitää uusintana pintansa ensi kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti