Good-bye until we meet again, Moppe-kulta. Marraskuun 21. päivä ja Mopen ilme kertovat jostakin selittämättömästä alakulosta. Goodbey ei ole lopullinen, vaan siihen asti kun kohtaamme jälleen. Positiivisuutta päivään etsin hyvästijätöstä. Missä? Milloin? Moppe ainakin vaistoaa sen herkällä korvalla, vaikka metsässä ei liikahda lehtikään, on kuin luonto kuollut jo ois. Ei tullut ikkunaremonttia tänä kesänä. Huhu siitä keskeytti parvekkeen valmistelun kesäkäyttöön. Nyt pitäisi pyyhkiä pölyt, järjestää Meukovin mustat kissat ja keimailevat mirrit pikkujouluun nokikanan ympärille. Taiderintamalla tapahtuu nuorennusleikkaus.
Oh boy, oh boy, oh boy
Demis Roussos - Goodbye Auf Wiederseh'n
Rahasotkut yhteiskunnan kaikilla aloilla saavat kapinapapitkin yhdistämään uskonnon tähän päivää. Kirjailija-luennoitsija kaipasi yhteiskunnallisuutta teksteihin. Sotkujen tulvaa tuutin täydeltä sekoittaa meidät entisestään. Ohi on mennyt kristillisen kirjallisuuden helmet ja usko mikä muuttaa maailmaa. Elämän pelissä rapakunnossa oleva osallistuja ei kaipaa absolutismia elämäänsä. Vitustuskäyrää alentamaan en tarvitse teeveeshowta. Sieltä se kaikki johtuu, käyrä kohoaa. Jos ei kohoa, nostetaan häntä pystyyn vaikka hakaneuloilla.
Lukuhetki rauhoittaa ullakonullakolla. Pienen luukun takaa löytyy oma paikka, jossa työvoimatoimiston työtuolilla istuu kaksi nallea rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti