Juha Tanska, kirkkoherra, Kymi
Yksinäisyyden siunauksesta
"Ei tarvitse pelätä yksinäisiä hetkiä, niitä vaiheita elämässä, kun olet jollakin tavoin erillään muista ja syrjässä: "Kun Mooses laskeutui Siinainvuorelta molemmat liitontaulut käsissään, hänen kasvonsa säteilivät, koska hän oli puhunut Herran kanssa. Itse hän ei sitä tiennyt."
Isänmaana Suomi-neito on syrjäytetty jokapäiväisessä elämässä. Elämä on käynyt kovin rajoittuneeksi. Uskonto siunaa yksinäisyyteni. Paitsi omaishoitajan kanssa kirkko ei halua tehdä yhteistyötä vaan lähettää sinne missä pippuri kasvaa. Se on kuitenkin poikkeustapaus, kun kyse on julkisesti kerättyjen yhteisvastuurahojen jakamisesta. Se vaati toimenpiteitä haluanko kuulua kirkkoon vain maksaakseni kirkollisveron ja osallistumalla sairaan hyvät -keräykseen pinssien hinnalla. On aika vaihtaa seurakuntaa, joka ei tee numeroa rahassa mitattuna.
Erakkorapu on erakko luonteeltaan. Liian hyvin yksin viihtyvästä aletaan puhua pahaa omista lähtökohdista eikä erakosta tule sen seurallisempaa. Kaikki yksin viihtyvät eivät syrjäydy, eikä kaikista syrjäytyneistä tule erakkoravun seuralaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti