Murhaava heinäkuu

ANNAHAN KUN MIE SOUVAN

Näin elämme arjessa todeksi jotakin luomisen aamusta.

Siinä toteutuu suhteellisuuden, huumorin ja arjen taju,

se sekoitus mikä saa meidät seisomaan toistemme rinnalla

KAIKISSA NIISSÄ VAIKEUKSISSA, JOITA MEILLÄ EI OLISI,

JOS EMME SEISOI TOISTEMME RINNALLA.

Matti J Kuronen/Radion aamuhartaus 

Sarjassa Suuret kivet elämässäni seilaan Kivensalmesta seuraavalle selälle. Myrskyn yllättäessä kaikilla aukeilla ulapoilla osoittivat valkopäiset aallot voimansa. Meijerinselkä on muistissa, seuraava aukesi ennen Erolanniemeä. Mikonniemi pyrkii esiin, mutta siellähän oli tanssilava kirkon takana. Monta asiaa pitäisi tarkistaa, mutta välimatka on esteenä. Kotirannassa on kuitenkin iso kivi. Vanhempani nojaavat siihen kesän alussa 1960, ennen lähtöäni kesätyöhön Tukholmaan. 

Siristän silmiäni, siskon kuoleman jälkeen kiveen ilmestyi isän kädestä kiinnipitävä hahmo. Tänään he kolme muistuttavat vaikeuksista, joita meillä ei olisi, jos emme seisoi tai istuisi toistemme rinnalla. Taustalla näkyvä 2 -torninen linna Tonavan rannalla muistuttaa neljännestä tukipilarista elämän kivijalkana. Julkaisu SUURIA SANOJA pieniä askelia pitää sisällään kaiken omaishoitamisesta, särkymisestä, kukkaronvartijasta ja muukalaisten hautausmaasta.

Onko nyt luomisen aamu? Toteutuuko tänään suhteellisuuden, huumorin  ja arjen taju, se sekoitus mikä saa meidät seisomaan toistemme rinnalla vaikeuksissa? Sen vaikeuden nimi on eurokriisi. Katainen ja Urpilainen lupaa Suomi-neidon puolesta, ettei pankkeja jätetä yksin. Luomisen aamuna oli kyse ihmisistä, tänään toisen jumalan julmuudesta ahmia omat lapsensa. Katselen ympärilleni, kukaan ei käytä minua tukikeppinään. Suuret kivet elämässäni on järjestyksessä. 

Lapsuuden jälkinäytös

Lapset toteuttavat vanhempiensa toiveet ja pelot.

Heidän kohtalonsa on kätketty vanhempien elämään.

Se mitä vanhemmat eivät uskalla omassa elämässään

kohdata eikä selvittää, jää lasten tehtäväksi.

Joko he toistavat samaa elämänkuviota tai sitten selvittävät sen.

 Eeva kesäkuu 1997 

Kuntaministeri etsii toistemme rinnalle seisomaan kuntalaisia niissä vaikeuksissa, joita aika ja ahneus ovat tuottaneet. Meistä on tullut hyvinvointivaltion kaatopaikkakansalaisia. On pidettävä huoli omista oikeuksista elämään. 

Aikajana

1937 -- 1939 -- 1941 -- 1943 -- 1946 -- 1947 -- 1949 -- 1952

1906 -- 2000 & 1914 -- 1992

1997 -- 2012

Aika on niisä paikoissa joista unohdin katsoa.

Viime vuoden heinäkuun muistan massamurhasta Norjassa. Hasardihommiksi meni, murhaava heinäkuu tulee jälkijunassa. Punainen heinäkuu 1941 oli totisinta totta naapurin kanssa kahinoidessa. Puiston patsaat muistuttavat kahtiajakautumisesta itsenäistymisen aikoihin, valkoiset vapaudenpatsaana, punaiset mielipiteen vuoksi vangitut ja tapetut Felmannin pellolla. Kuinka sitten eriuskoiset mahtuvat samaan taivaaseen? Siellä ei ole tungosta, elämä jatkuu kuoleman jälkeen kiinalaisessa helvetissä.
- Onko nyt sota?
- Sano Annulle, nyt on sota.