Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä. Saksa, Ruotsi ja Venäjä huokas kuin yhdestä suusta, kun Suomi putos puusta, ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä. Minun 1/8 -isäni on lähtenyt seilaamaan siniselle Saimaalle. Juojärven aallot on seilattu päivittäin kuin Hurtigruten Bergenistä Kirkkoniemeen ja takaisin. Tientulo varmisti meidän rantaan muukalaisille hautausmaavarauksen. Rantautuminen kirkonkylän rantaan satamassa tuli maksulliseksi. Meistä tuli Vihtaniemen venepakolaisia, joita ei hyväksytä millään rannalla.
Istuttiin puukasan päällä ja kerroit, miten Wiljamin pankkikirjalla varas nosti rahat ja palautti tyhjän kirjan puvun taskuun. Ei ollut lukollisia laatikoita pitää rahojaan paremmassa tallessa. Katsoin juuri Vanhaa Kettua, kuinka tullissa merkattiin huumelaatikko radiolähettimellä ja rekka ryöstettiin. Näin selvisi kuusi vuotta vanha murha, yhteistyökumppanin murha ja sotkeutuminen huumeiden salakuljetukseen. Puolustaessani Wiljamia elämän varastajalta, minusta on tehty osasyyllinen. Tänään viimeksi sain kuulla, että sama jatkuu, mutta minä olen se kohde, jota kupataan. Suutuin isälleni, kun esittelin hänelle vuokraamaani työhuonetta voidakseni tehdä omaishoitamisen lisäksi ammattityötä elinkeinoasiamiehen/kunnanjohtajan kielteisestä työvoimapoliittisesta lausunnosta huolimatta.
Ensiksi isäni sanoi kaikkien vävyjensä olevan samanlaisia. Puolustin yhtä, mutta nyt en puolusta enää yhtäkään. Toiseksi hän sanoi kaiken olevan Eetun peruja, mistä tunsin mielihyvää. Minun ratkaisustani oli kyse, että voin jatkaa vielä omaishoitajana. Hänelle oli tärkeätä omistaminen kuten kaikille muillekin. Omat ja vieraat olisivat halunneet 1/8 -isäni lähettää laitokseen, että perinnönjako olisi tapahtunut jo äidin kuoltua 1992. Vuoden kuluttua tuli asetus omaishoidosta, tuli omaishoidontuki ja kunta peri sen isältä takaisin minun tekemästä työstä. Tulevaisuudessa on kuitenkin "siivet korkealla ja juuret syvällä", siitä on tutkittua tietoa. Kuinka vaalirahasotku voi tapahtua laillisesti kaikkien valvovien silmien alla? Kun se voi tapahtua uskottomuudessa vähässä, se voi tapahtua kollektiivisessa uskottomuudessa paljossa.
Mitä minä huolin veitikka nuori, kun olen siitä selvinnyt omilleni. Suuttumukseni seurauksena 1/8 -isäni sai potkutella potkuriaan odotellessaan minua mukaansa kotimatkalle. Nyt saat selvitä yksiksesi. Kun aikojen perästä menin Tuuspeltoon, isä oli unohtanut tunneryöppynsä. Näitä adrenaliinipiikkejä aiheutin tietämättäni. Sisuhormoonilla voitettiin kaikki vastoinkäymiset, mutta omat voimat hupenivat nollille unenpuutteesta ja riitelystä. Kuitenkin sain harjoitella isän kanssa yhteisten asioiden hoitoa 10 vuotta 1900-luvulta lähtien, olihan 1/8 -isäni antanut minulle prokuran hyväksyen hoitajakseen viimeiseen asti. Kaikki toiset halusivat säilyttää isästään elävän kuvan. Sitä en tiedä, kuinka hyvin ovat siinä onnistuneet.
Omia vastoinkäymisiä en koe Jumalan kostoksi isän puolesta lapselleen kolmanteen ja neljänteen polveen. Ympärilläni näen kuitenkin paljon pettymyksiä kuoleman, sairauden ja muiden menetysten kautta. Elämä jättää jälkensä. Jokilaivaristeily Tonavalla odottaa. Sotaretkestä Venäjälle ja epäystävällisestä vastaanotosta jäi pysyvät muistot. Sinne ei ollut halukas pyrkimään eversti, jolle jäi 200 hevosta huolehdittavaksi rauhan tullessa. Sotaherrat asettuivat meidän yläpuolelle tuntien oman mahtavuutensa. Yhden sellaisen kouhottajan hautasin eroottiseen hautausmaahan. Tänä päivänä meillä ei ole edes hautausmaaseuraa kuin juutalaisilla. Emme vielä ole oppineet uudelleen elämästä, mitä meidän täällä käydessämme pitäisi oppia. Levengood sanoi tulevassa elämässä olevansa "Älä tallaa nurmikoita" -kyltti. Mauri Kunnas piirsi minut silmälliseksi ja korvalliseksi tolpaksi seitsemän koiraveljeksen perhekuvaan. Täydellinen veljessarja 7/8 + 1/8 = 8/8= 1. Sitä vanhempani eivät saaneet nähdä eläessään. Sydän on särki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti