perjantai 9. lokakuuta 2015

Muutosturva

Kaavio maista, joissa blogia luetaan eniten
Aamun ajatus
Kun pelkää muutosta,
odottaa sen huonontavan asioita.
Kun toivoo muutosta,
odottaa sen parantavan asioita.
Hyvin usein odotus palkitaan. 


Pelkäämättä vein tehtäväni loppuun omaishoitajana 1991 - 2000. Toivoin sen parantavan asioiden hoitoa. Pelkääjän paikalla istui kunta ja valtio. Niillä ei ollut hajuakaan siitä, mitä muutoksen pelko saisi aikaan.

Nyt on se päivä, jolloin tuloksia mitataan. Olen kirjoittanut asiasta aina uudelleen. On tutkittu tulevaisuuksia ja tässä on tulos. Toisenlaiseen muutokseen olen esittänyt mielipiteeni. Se on tuottanut tuloksen, vaikka olen joutunut maksamaan nahkapäätöksistä, olihan ulosmittauksen kohteena pala maata lapsuuskodin uimarannasta, jos en maksaisi. Muukalaiset tarvitsevat hautausmaan kirjoitusten mukaan. 

SUURIA SANOJA  pieniä askelia -julkaisu sisältää kaiken omaishoidosta,
särkymisestä ja kukkaronvartijoista. Sen voi tarkistaa vanhoilla päivillä suoritetun YEAT:n näyttökansiosta
Lukulehti -linkin takaa. Rauhanruhtinas ajatteli sodan aikana syntyneen mahdollisuuksia tehdä sukupolvenvaihdos. Hän tyrmäsi ajatuksen rasistisiin syihin vedoten. Ikä ehdoton 61/64 vuotta. Työhistoria yhtä ehdoton yrittäjyydestä. Palkkatyötä sen olla pitää, mutta missä on palkanmaksajat? Sijoittajat saavat osinkonsa, mutta mitä halpatyöstä jää tekijälle palkaksi? Työn ilo tietysti.


Sosiaalisena hierojana tyydyin vuoden 1986 hintatasoon. Kaupunki myi työni 10% alennuksella eläkeläisille, joita oli yli 17 500. Etoikeutettuna itseään pitävät olisi pitänyt päästää jonon ohi ja hieroa ilmaiseksi. Siitä tuli statukseni - sosiaalinen hieroja. 

En voinut omistaa maksettua työhuonetta, vaan nurkanvaltaajat pakottivat luopumaan siitä välimiesoikeudella uhaten. En ollut osannut odottaa tällaista muutosta, mutta joku oli puolellani. Myin hyvästä hinnasta kulutusluotolla ja kalliilla korolla ostamani työhuoneen.  Se järjesti asiat uuteen uskoon. Pätkätyöläinen lähti Ruotsiin, itse hieroin vuokrahuoneessa viimeiset työvuodet. 

97 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Vuoden 1918 tapahtumat suvussa saivat minut pysymään koto-Suomessa, vaikka lumoprinssi teki loistavan tarjouksen 1961. Silloin rakennettiin Berliinin muuri. 

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Pankissa, pankista , pankkiin

Savolaiskunnan 25 miljoonan pankkioperaation isä – ”Pääasia, ettei rahoja viety pois paikkakunnalta” (7.10.2015 20:11)

Jätän huomiseksi pankinvaihdon monimuotoiset kuviot. 

Aurinkokoiran ikääntyminen näkyy leukaperissä suun yläpuolella. Puhujan ikääntyminen näkyy leukaperissä alapuolella, on enemmän tilaa poskilihoissa. Haukkumisesta ja laihduttamisesta on kysymys kummallakin.

Anan lyysi

Politiikka  
Analyysi: Sote-uudistus on vääntö kokoomuksen ja keskustan vallasta – katso Ylen kartat
"Edellinen hallituskausi opetti  toivottavasti sen, että jos yritetään tehdä montaa uudistusta samaan aikaan, vaarana on, ettei synny mitään. Sote-uudistuksen ensisijaisuutta ei saa unohtaa."

Edelliset hallituskaudet elivät tavallaan kesään 1989 asti. Laitospaikkojen purkaminen oli alkanut ja vanhempien sairastuminen sattui samaan aikaan. Kaksi kuukautta halvaantuneen äidin hoitajana kotona vei tilin miinukselle 20 000 mummonmarkkaa. Poislähdön edellä isä sai syöpädiagnoosin. Heidän laitos- ja sairaalakierteensä alkoi.

Syntymäkuntani eli elämäänsä kunnanlääkärin ohjeiden mukaan. 
- Samat vanhat akat istuvat aina vastaanotolla.
Kun tämä sanonta alkoi kiertää kylällä, ei sinne uskaltanut mennä omin jaloin, vaan pää kainalossa vietynä toisten toimesta.

Lääkäri oli estynyt hoitamasta virkaansa henkilökohtaisesta syystä. Vanhempien oli hakeuduttava yksityislääkärille. Kun lääkäri oli taas vastaanotollaan, palasivat potilaat omalle vastaanotolle. Lääkäri katsoo yksityislääkärin antamaa reseptiä ja antaa palautteen.
- Sitä kun luulee elävänsä ikuisesti. 

Eläkeläisten juhlassa lääkäri on pääpuhuja. Kohdistaa sanansa suoraan tuttuihin kuulijoihin.
- Tänne ne tulevat istumaan kuin lakovarikset vanhusten talojen pihamaille. Pysyisivät siellä entisillä elomaillaan kaukana kirkonkylästä.

Sain kuulla käydessäni lääkärin toilailuista. Pikkupörriäisen hän otti Lautalaan halkoja hakkaamaan, kun kotimökille oli pitkä matka eikä juotua kaljalastia jaksanut kotiin asti pidätellä. Poliisit antoivat varoituksen Pörriäisen kuseskelusta mihin sattuu.
Hän kysyi lääkärin neuvoa ja sai luvan Lautalassa kusta vaikka rappuselta "lääkärin luvalla" vastikkeena hakata halkoja.

Naapurin Mikko teki saman havainnon avatessaan kirkonoven jumalanpalveluksen aikana. Perääntyi vähin äänin syystä, että...
- Kirkossa oli vain akanlahoja. 
Mikon havainto oli ymmärtäväisempi seurakuntalaisia kohtaan kuin lääkärin tyrmäävä asenne potilaita kohtaan. Mikko tuli toimeen kirkossa käymättä, mutta lääkäri olisi tyhjän panttina ilman potilaita.

Lääkäri eli niin kuin opetti.
- Kun ihminen menettää työkykynsä, joutaa hän kuolla. Näin suuret suunnitelmat loppuivat lyhyeen. Poika oli vuoden ikäinen ja tyttö vielä kastamatta, kun lääkäri-isä ei välittänyt hakea hoitoa sydänvaivaansa. Risusavotassa hän kohtasi kuolemansa. 

Mikolla oli puukaupat mielessä, kunhan Juojärvi jäätyisi. Edellisenä päivänä järvenselkä oli lainehtinut vapaana, kun Mikko lähti Vihtaniemelle järven yli. Saarien suojassa matalissa vesissä jää kesti kulkea. Kuuliko Mikko seireenin kutsun, kun hän käänsi potkurinsa aavalle ulapalle. Jää petti ja huuto kantautui kauas. Jäänreunalle jäi vain karvahattu merkiksi sukelluksesta.

Hukkumisilmoitus annettiin isälle, että Wiljami oli hukkunut. Hän oli lähtenyt Vihtaniemelle ja kulkenut saarien suojassa. Joku oli nähnyt Wiljamin menon ja kiirehti antamaan tietoja hukkuneesta. Rannalle oli kerääntynyt ihmisiä Wiljami heidän joukossa. Hän sai kehoituksen mennä kotiin, kun poliisi oli soittanut isälle onnettomuudesta. Puhelin soi, isä vastasi ja Wiljamin vaatetusta kyseltiin.
- Wiljami on rappusella. Hän ei ainakaan ole hukkunut.

Seuraavana aamuna isä oli valkoinen kuin haavanlastu edellisen päivän tapahtumista. Puhelimeen hän vastasi asiallisesti, mutta jälkimainingit tulivat seuraavana aamuna.

Mitä näille vanhuksille tehdään? Ovatko hallitukset varautuneet vanhusten tiedonhankintaan?
Vanhukset löysivät tabletit ja älypuhelimet – jonottavat nyt koulutuksiin

lauantai 3. lokakuuta 2015

Välivuosi suvun yhdistämiselle

  Nyt sinä kehut itseäsi, ihmiseltä ihmiselle ennen tätä päivää. 
Poissaolovuosia kertyi 10 kun palasin Lahteen. Lähtemiseni muistettiin kollegoiden arveltua; lähti syöpään kuolemaan, joutui lataamoon. Osallistuin Terveys Messujen lääkärihieroja luennolle. Hän mainitsi yrityksestä saada hieronta Kela-korvausten piiriin kansanedustajan avustuksella. 

Oma näkemykseni oli toinen, olisihan Kela-korvaus aiheuttanut hinnankorotuspaineita. Kun uskalsin puolustaa hierontaa menetelmänä, jonka Isä Juntunen oli opettanut sain itsekehujan maineen. Yrittäjän lyhin mainos on. Kuka olen. Mitä teen. Mistä minut löytää. Se on riittänyt tähän asti ilman ammatinvaihtamista. 

YEAT sukupolvenvaihdoksesta määritteli tarkemmin. Ikä ehdoton 61/64 vuotta. Yrittäjyydestä ei kerry työhistoriaa vahvistaa rauhanruhtinas vanhentuneessa laissa. Hän onkin siirtynyt mainostamaan äitiysavustuspakkauslaatikkoa, kun itselle sitä ei vielä ollut saatavissa. Viimeksi kuitenkin saa leposijan laatikossa, jos ei uffoukko vie omalle planeetalleen kloonattavaksi.

25 Jahre Deutsche Einheit

25 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1990: Saksat yhdistyivät, kun DDR liitettiin Saksan liittotasavaltaan.

Taustaa: "Saksan liittotasavalta kehittyi länsimaiseksi monipuoluedemokratiaksi ja avoimeksi markkinataloudeksi, kun taas Saksan demokraattisessa tasavallassa vallitsi kommunistinen yksipuoluejärjestelmä ja valtion suunnitelmatalous. Vaikka Itä-Saksa olikin poliittisen Itä-Euroopan suhteellisesti vaurain maa, monet sen asukkaat hakeutuivat länteen haaveillessaan poliittisesta vapaudesta ja taloudellisesta menestyksestä. Itä-Saksassa kuin myös Itä-Berliinissä asuneiden kasvava virta Länsi-Berliiniin ja sen kautta länteen, ennen kaikkea läntiseen Saksaan, sai Saksan demokraattisen tasavallan kommunistisen puolueen eli Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen perustamaan rajavalvontajärjestelmän, jonka näkyvin osa oli Berliinin muuri."

Luen aina uudelleen sodan seurauksista ja muurien rakentamisesta. Aikansa se kestää vaatien kuolonuhreja ja sitten muuri puretaan. Tänään puhutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta meilläkin. Tunnen muutamia kiintiöpakolisina tänne valituista. Itse ovat todella tyytyväisiä kohdalle osuneeseen valintaan. Mutta kantaväestöstä löytyy aina vartijat, jotka käyvät kimppuun ja hakkaavat henkihieveriin, kun silminnäkijöitä ei ole. Niiden puute estää hakatun oikeuksien toteutumisen ja itse saa kärsiä loppuikäiset vaivansa.

Aina ei ole ollut helppoa maassamuuttajillakaan lähteä työn perästä ruuhka-Suomeen lapsiperheenä. Asuntoja kyllä oli vuokrattavana, mutta lapsiperhettä katsottiin kuin halpaa makkaraa. Tämän päivän ministerin lapsen varhaiskasvatukselle löytyy malli 1970-luvulta. Talonmiehet hoitivat järjestystä pihapiirissä. Äiti työssä päivät aamusta iltaan vanhempi lapsista koulussa, nuorempi 5-vuotiaana avaimen vahtina kotona oli päiväjärjestys, kun saatiin kunnollinen asunto. 

Talonmies oli illalla ovenpielessä antamassa raporttia, mitä pahaa tytöt olivat tehneet päivän aikana.
- Pitää pennut viedä putkaan päiväksi, että isäntien juopottelurauha ei häiriinny.
Tästä on päästävä pois, mutta vähitellen tilanne johti samaan ja tälläkin kertaa talonmiehen ansiosta.

Omaishoitaja-aikana kunta lomautti opettajat ilmoittaen siitä hyvissä ajoin. Opettajat varasivat matkan Intiaan. Koulussa ei ollut edes keittäjää aikuisena valvomassa koululaisten perään. Siitä matkasta riitti matkakertomusta moneksi viikoksi paikallislehteen. Näin sekaisin on päättäjien säästösuunnitelmat. Opettajilla riitti rahaa matkustaa pakkolomalla maan ääriin. Olisi se kantti kestänyt mennä palkatta kouluun ja näyttää päättäjille heidän päätöksiensä tuomat säästöt. Ympyrä on sulkeutunut  tekemisissä ja tekemättä jättämisissä. Vauhti on ollut liian kova, ulkokehällä ovat lentäneet kauas ja sisäkehällä jääneet paikalleen vastaamaan kaikista supistuksista.

Työpaikka loppui firman konkurssiin. Kesäksi vuokrasin aarin alan Launeen pellolta. Se oli kasvunpaikka ja samalla myös käyntipaikka. Olinhan velvoitettu olemaan kaupungissa, jos tarjottaisi työtä. Tiesin työttömyyteni loppuvan helmikuun alussa. Viikkoa ennen sitä sain 1. työpaikkatarjouksen. Ilmoitin aloittavani hierojakurssin Juntusen Yksityisessä Hieromaopistossa oppisopimuksella. Virkailijan mielestä en olisi saanut omin päin lähteä kurssille.

Kurssi oli minulle antoisa ja ½ vuoden kuluttua aloitin yrittäjänä lääkintöhallituksen rekisterissä laillistettuna hierojana. Hierojan työhuone tuotti ongelmia. Aina löytyi pahan puhujia ja syrjäyttäjiä. Tilalle valittiin mieleisempi hieroja. Hyvissä ajoin sain kuulla suunnitelmista ja vuokrasin työhuoneen uudesta palvelukeskuksesta. Kaupunki myi tuotteeni 10% halvemmalla eläkeläisille. Etuoikeutetut olisi pitänyt ottaa jonon ohi ja hieroa ilmaiseksi. Minusta tuli sosiaalinen hieroja, joka ei kaikkiin houkutuksiin langennut. Se tiesi muuttoa pois ja oman työhuoneen ostamista velkarahalla lähes 17% korolla.

Loppujen lopuksi sijoittajat lunastivat työhuoneen välimiesoikeudella uhaten. Se oli uuden ajan alku. Isän kuoleman jälkeen jätin syntymäkuntani ja siirryin hoitamaan perintöön liittyviä asioita etänä. Hierontapöytä sai sijoituspaikan Kuortinkartanossa. Siellä syöpälasten perheet käyvät leireillä, kun muu osallistuminen on mahdotonta lapsen sairastaessa. Näin ympyrä sulkeutui hieronnan osalta vapaaehtoistyössä eläkkeelle jäämisen aikoihin.

Syöpälapset ovatkin viimeinen omaishoidontukea saava ryhmä. Minun omaishoitoryhmään kuuluvat sairaat vanhemmat ja syöpälapset. Pitkäaikaisairaat ja vammaiset lapset erotan omaksi ryhmäkseen. Vanhempien kohdalla omaishoito loppuu kuolemaan. Syöpälasten osalta lapsen parantumiseen. Näissä kummassakin tapauksessa loppu on onnellinen hoitajan kohdalla. Vammaisen lapsen hoito onkin hoitajan ylitsepääsemätön ongelma, josta hän ei koskaan tokene. Kenelläkään ei saisi olla terveitä lapsia, kun itsellä on käynyt huono tuuri.

Isä Juntunen kuoli eikä ollut valmista jatkajaa. Lääkärihieroja pyysi kansaedustajaa avustamaan yrityksen siirtymisessä hänen rahasammokseen. Kansanedusta käytti omaa tapaansa halventaa Juntusen kurssin käyneitä naishierojia.
- Hieroja on kuin katuhuora, pitää hieroa "kuka kysyy, kuka maksaa" -periaatteella.

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Elä ota paineita

Pakolaisten suurin ihmetys Suomessa: "Miksi naapurit eivät tervehdi?"

Viime vuosituhannen loppukymmenellä alkoi Bosnian sota. Kansa, jonka maailma petti.
Pari vuotta olin kuunnellut uutisia  maailmalta Tuuspellossa. Ne kertoivat Jugoslavian tilanteesta. Heitä sanottiin Bosnian pakolaisiksi, jotka ilmestyivät kirkonkylän raitille. Nuori nainen pääsi kauppa-apulaiseksi. Siitäkin tuli sanomista, kun kylällä oli työttömiä.
Tämän naisen appivanhemmat opin tuntemaan kadulla. Tervehdin aina, kun he tulivat vastaan. Samalla ajattelin itseäni vieraassa ympäristössä kaukana kotimaasta, kuinka orvoksi tuntisin itseni, jos kukaan ei tervehtisi.

Tämä pakolaisperhe ei jäänyt tuusniemeläisten silmätikuksi. Oli toisten vuoro tuntea nahoissaan olevansa ei-toivottuja henkilöitä paikkakunnalla. Nuoriso ryhtyi sabotoimaan italialais-suomalaista pariskuntaa, joka oli saanut työtilaisuuksia kylällä. Auton kaataminen riitti näille ihmisille. He tekivät äkkilähdön kotoutumishaaveista huolimatta.

Kunta valitsi tarkasti, kuka oli tervetullut ja kenellä ei ollut elämisen mahdollisuutta Tuusniemellä. Rannat piti muuttaa rahaksi ja siinä sivussa oli alkuperäisten asukkaidenkin omistukset valloituksen kohteena. 
- Älä tule meitä opettamaan! Otin yhteyttä lakimieheen kysyäkseni, kuinka pitkälle on kuunneltava suunsoittoa. Halventaminen on kielletty, sain vastauksen kirjeessä. Isän omaishoitajana pidin meidän puolta ja vastasin haasteisiin. Isän kuoleman jälkeen muutin kiireesti pois, mutta kaikista osakkeeseen ja asumiseen liittyvistä asioista vastasin.

Viisas hallitus lähetti kaikki kirjeet kirjattuna tilisiirtoineen. Jopa ruohonleikkuuvuorolista tuli kirjattuna. Sen jätin noutamatta ja alkoi puhdistus-toimenpiteet. Lakimiehen kirjeestä "halventaminen kielletty" saatesanoiksi ja tilisiirron summa rahana kirjeisiin lähestyin kolmea pahinta suunsoittajaa. Pyysin heitä viemään rahat as oy:n tilille omin pikku kätösin. Yksi palautti kirjeen rahoineen, joten käytin tilintarkastajaa seuraavana välikätenä.

Rahastus loppui, yhtiökokousten pitopaikka vaihtui varastotalon lautakuntien kokoushuoneeseen. Siitä lähtien olen saanut kokouskutsut kirjeenä, kun isännöinti vaihtui ammattilaisille. Nuoriso aikuistui ja oli palveluammateissa harjoittelijoina. Annoin työllistäjälle palautteen.
- Jos pihapiirissä saa kuulla haistattelua vanhempien toiveesta, en käytä yritysten palveluja. Sekin tehosi. Juurille ei palattu metsäinsinöörinä vaan vanha manu sai autokyydin omille juurilleen vaimonsa ja poikansa kanssa.
Laskeskelin kuinka paljon uhrasin rahaa omassa osakkeessa asumisen rauhoittamiseen. Laskuista kertyi n. 15 000 mummonmarkka + työ ja harmi lisäksi.

Viime kevään ilmoitus nimettömälle tiekunnan puheenjohtajalle, jonka tunnistin osoitteen perusteella yleisönpalvelijaksi, sai hepulin. Myi osakkeensa, varastoi irtaimiston ja muutti mökille Vihtaniemeen. Tervemenoa! Ehkä tiekunnan hoitokuntaan saadaan nimeltä tunnettuja henkilöitä.

Sodan kokenut sukupolvi maksoi sotakorvaukset naapurille. Kuuntelen raikkaita ääniä eduskunnasta, kuinka velkaantuneiden sukupolvien edustajat varoittelevat, ettei velkaantuminen voi enää jatkua. Se olisi perintö tuleville sukupolville. Olen nähnyt, kuinka työtä on ruvettu säännöstelemään pätkätöillä. Kenellä on ollut koulutus, ei ole tarvinnut ihmetellä ja odottaa parempia aikoja. Ruotsi on tarjonnut koulutusta vastaavaa työtä ja työstä elämiseen riittävää palkkaa. Näin yksinkertaista se on. 

Jos odottelee valtaapitävän sukupolven velanmaksukykyä ja -halua, ihmeitä pitää  tapahtua. Ainakin tapautua tuntoonsa, kuinka tähän tilanteeseen on jouduttu. Tämä eniten paasaava sukupolvi maksaa velkansa eikä siirrä niitä syntymättömien maksettavaksi. Syitä on sysissä ja sepissä, siksi juuri seppä käyttää pihtejä.

Nuori nainen kehui tilannetta Lahden torilla vuosituhannen alkupuolella.
- Kun me pidämme huolta lapsista ja vanhuksista, ei meillä työssä käyvillä ole mitään hätää. Otin ruusukarkin ja samalla kysyin.
- Olen kasvattanut lapset yksinhuoltajana ja hoitanut vanhempani hautaan omaishoitajana. Aloittanut vielä työt 6-kymppisenä. Mitä minun pitäisi vielä tehdä?
Pieniä varpaita alkoi palelemaan ja hän pujahti asuntoauton lämpimään. Jatkoin matkaa mietteissäni saamatta vastausta kysymykseeni. Puolue käyttää parviälyä vallassa ollessaan ja puhuu vastoin parempaa tietoa, kun kannatus on hiipunut eikä mikään riitä.

PS 
Aamun ajatus 1.10.2015 
Oletpa kuinka oikeassa tahansa
ja olivatpa toiset kuinka väärässä tahansa,
et koskaan saa heitä puolellesi
väittämällä heidän olevan väärässä.


Tähänkin keksin ulospääsyn. Vaihdoin kadun toiselle puolelle, kun Musta Ukkonen tuli vastaan. En tervehtinyt enkä ollut näkevinäni. Palautteen sain tädin kautta niin kuin kaikki panettelupuheet.
- Nyt se ei enää tervehdi, kun tulee vastaan.
- Minulla on muuta tekemistä ja ajattelemista. Se pätee tänä päivänäkin keisarin purjehtiessa ohi uusissa vaatteissa. Aleksis Salusjärvi: Kun sivistys lakkaa, lopputuloksena on kaaos
Se kaaos on alkanut ruohonjuuritasolta ja nousee ylöspäin kuin maannousemasieni tuhoten puun käyttökelvottomaksi. Annetut asetukset eivät tule eduskunnasta. Kun ongelmia tulee siirrytään eduskuntakäsittelyyn. Omaishoitoakin on säädelty asetuksella vuodesta 1993. Valtio rahoittaa kuntia ja pitää asetuksella  huolen, mihin omaishoitoon tarkoitetut rahat käytetään. Tuusniemellä on maamerkkejä lukematon määrä; kevyenliikenteen väylistä satamaan ankuroituun laivaan asti juoda kaljansa järvinäköalaa ihaillen.
Katujätkä-projekti jatkuu niin kauan kuin rahaa riittää omaan käyttöön. 

lauantai 26. syyskuuta 2015

Vertailukelpoiset

Dokumenttiprojekti: Hyvästi Afrikka, yle tv1
Suomalaista Riittaa ja ugandalaista Catherinea yhdistävät työ, yhteinen koti ja huumorintaju.

Dokumenttiprojekti: Hyvästi AfrikkaTarina ystävyydestä ja naisten voimaantumisesta.



Kuva: Lempi Gröndahl oli Risto Bergin vanhempien talossa huutolaisena 1930-luvulla.


Huutolaiset Suomessa huutokaupattiin ihmisiä vielä 1930-luvulla. Halvin tarjous voitti. Monet huutolaisista joutuivat orjan asemaan.  

Muisti: Huutolaiset, yle tv1 
”Tiesin, että hevosia myydään huutokaupalla, mutta että minutkin”, muistelee Arvo Kuukasjärvi.

Historiaa ei saa(isi) unohtaa
Jouko Halmekoski on tutkinut huutolaisuutta ja kirjoittanut aiheesta kirjan. Hänen mukaansa huutolaisuus on painunut Suomessa unohduksiin, sillä useat sen kokeneet ovat hävenneet puhua huutolaisuudesta.
"On korkea aika,että huutolaisuudesta puhutaan, jotta entisiä virheitä ei enää toisteta", toteaa Halmekoski.

Joka ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä. Kaikki entinen oli unohtunut, kun palasin syntymäkuntaani 5-kymppisenä. Siihen asti olin vaiennut kaikista syytöksistä, jotka koskivat syntyperää punaisen pentuna. 
Viikko sitten vietetiin torpparihulinoita Sälinkään kartanossa Mäntsälässä. Tallennan lehtileikkeen tuosta tapahtumasta ja kartanon torppareista.

Isovanhempani saivat kunnan torpan asuttavakseen 1900. Kansalaissota vaati isän veljen vangittavaksi. Kysyin vangitsemisen syitä isältäni. Hän vastasi.
- Oli vaatturinopin käynyt, osallistui nuorten rientoihin työväentalolla ja oli torpparin poika. Vapautettuna vankilasta sairaana ja nälkiintyneenä hän kuoli 29 v. Tämä oli suvussamme vaiettu asia kaikki vuodet aina takaisinpaluuseen asti.

Torppareita oli mestattu Juojärven jäällä. Heidät haudattiin siunaamattomaan maahan. Sotasurmaprojekti selvitti kansalaissodassa kuolleitten kohtaloita ja se herätti kirkon siunaamaan torpparit uudelleen siunattuun maahan. Lahdessa tutustuin sukulaisnaiseen, joka oli saanut kutsun osallistua isoisänsä siunaustilaisuuteen. Mutta häpeä ja vaikeneminen estivät lähtemästä.

Kuvahaun tulos haulle Hennalan turvapaikanhakijatHistoria toistaa itseään. Jos oltaisi yhtä herkkiä voittajien ja häviäjien välillä, joukkoliikehdintä saisi Hennalassa samanlaisen kohtalon kun turvapaikanhakijat saapuessaan yöllä tyhjän kasarmin alueelle.
Onneksi en enää ole häpeämässä lahtelaisena enkä tunne edes sääliä näitä Hyvän Suomen äänitorvia kohtaan.

Mitä opimme tästä. Naisten epätasa-arvo niin Ugandassa kuin Suomessakin on tätä päivää.
 

Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa: Kuusi kuvaa professori Kalle Michelsenin elämästä

Pysähdyin kuuntelemaan aamun radio-ohjelmaa kuusi kuvaa professorin elämästä. Hän otti ensimmäiseksi poikakoulun Joensuussa. Olen valinnut omat vastaavat kuvat.

Kuvahaun tulos haulle verkkokirjoittajan talo minäkö Sodan jälkeen ei ollut paljon mahdollisuuksia käydä koulua. Sotakorvausten maksaminen oli vielä kesken, kun aloitin Koivuharjun kamarissa alakoulun 7-vuotiaana. Luokkakuvassa en ollut vapaaehtoisesti nurkassa, vaan vierustoveri järjesteli, kuka saa istua hänen vieressään.

Oppikouluun siirryin vieraalle paikkakunnalle 12-vuotiaana toisten nurkkiin asumaan. Muistot kuvina ovat Swot-analyysin neljä kuvaa.

Kuvahaun tulos haulle verkkokirjoittajan talo uhat
2006 < = >2015
  
Vahvuuteni 

 
Heikkouteni 

Kuvahaun tulos haulle verkkokirjoittajan talo mahdollisuudet 
Mahdollisuudet

Kuvahaun tulos haulle verkkokirjoittajan talo uhat 
Uhat 

Kuvahaun tulos haulle verkkokirjoittajan talo 

Lukulehti 


Oma kuudes kuva ei toteudu sukupolvenvaihdoksen kautta. Yrittäjäosaaminen YEAT- näyttökansiossa sain hyväksytyn puoltoäänen. Sen tekee kuitenkin tyhjäksi koulutusrahastoa koskeva laki. Rasismi kohdistuu ikään 61/64 vuotta ja työhistoriaan, jota ei ole kertynyt yrittämisen lisäksi maatalousyrittäjyydestä. Perhehoitajat ja omaishoitajat tekevät työtä kuin kotiäidit. Heille kuuluu vain pienimmät edut, kun varhaiskasvatus on nostettu kärkihankkeeksi. Turvapaikanhakijoiden tungos antaa lisää työtä vapaaehtoisille ilman mitään korvausta. 
MAAILMA TAHTOO VIELÄ VIISI MINUUTTIA!
EVVK