Itse asiassa kuultuna: Seppo Kääriäinen
- 53 min
- toistaiseksi
- 29392 katselua
Kirman kylältä politiikan parrasvaloihin. Seppo Kääriäinen on erinomainen puhuja ja politiikan pitkäaikainen vaikuttaja. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala.
Kirman kylältä politiikan parrasvaloihin. Seppo Kääriäinen on erinomainen puhuja ja politiikan pitkäaikainen vaikuttaja. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala.
Aamuhartaus 25.11.2020 professori Tapio Lampinen, Jyväskylä
"Elämäni kristittynä" (omaelämäkerrallisten hartauksien sarja 2/5)
Professori Tapio Lampinen, Jyväskylä.
Kuusi kuvaa tekstiilitaiteilija, muotoilija Markku Pirin elämästä
Markku Piri on yksi maamme kansainvälisimmistä tekstiilitaiteilijoista
ja muotoiljoista. Hänen monipuolisen huikeasta urastaan on saatu lukea
lehtien sivuilta jo 80-luvun alusta lähtien, lähes 40 vuoden ajan.
Markku Pirin kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on
toimittaja Vesa Kytöoja.
Eduskunnan kyselytunti to 19.11.2020
Kansanedustajat kysyvät hallituksen ministereiltä ajankohtaisista asioista. Suora lähetys. Viittomakielinen tulkkaus. Riksdagens frågestund.
Aamun Ajatus
-Marcel Achard
Radio on ollut auki aamukuudesta lähtien. Mikään kuulemani ei saa virkistymään ylösnousua varten. On jo aamuhartauden aika enkä siihenkään jaksa keskittyä. Alkaa jo ykkösaamu ja "ensimmäinen tappamiskokemus". Se särähtää korvassa ja jää korvamadoksi muistuttamaan, ettei totuus unohtuisi.
Ykkösaamu
Asuntomarkkinoilla paikoin liian kuumat tunnelmat?
EU:n rahat kelpaavat Puolalle ja Unkarille mutta oikeusvaltioperiaatteet eivät. Dosentti Heino Nyyssönen, Turun yliopisto ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski, Ulkopoliittinen instituutti.
Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Silja Massa, Tallinna.
Asuntomarkkinoilla paikoin liian kuumat tunnelmat? Pääekonomisti Juhana Brotherus, Hypo ja ekonomisti Peetu Keskinen, Pellervon taloustutkimus PTT.
Länsi luovuttaa Afganistanissa. Kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki, Ulkoministeriö.
Blogi Päivi Happonen. Täytyykö sinun pelätä, jos kannat Louis Vuittonin laukkua Helsingin kaduilla?
Juontaja. Marjo Näkki. Toimittajat Hanna Juuti, Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.
Aloin epäilemään kuulemaani ja siksi palasin Ykkösaamuun. Olen skarppina kuunnellessani alusta ja vihdoin olen kuulemassani kohdassa.
"Austraalian erikoisjoukot surmasivat laittomasti 39 vankia, maanviljelijää ja siviiliä ollessaan komennuksella Afganistanissa vuosina 2009 ja 2013. Tämä käy ilmi Austraalian puolustusvoimien selvityksestä. Raportin mukaan ylempiarvoiset päälliköt ohjasivat komennukselle tuoreeltaan saapuneita sotilaita ampumaan vankeja ilman mitään syytä. Tarkoituksena oli, että näin sotilaat saavat kentällä ensimmäisen tappamiskokemuksensa.
- Kiitos Kaija."
(1998) Kaisa Rastimon ohjaama porvarillinen avioliittodraama sijoittuu
1930-luvun viimeisiin vuosiin ja pohjautuu Helvi Hämäläisen romaaniin.
N: Ville Virtanen, Päivi Akonpelto, Kyllikki Forssell.
Ismo Alanko: Ihminen, mutta mikä se on?
Rocklegenda näyttää kuinka tekee biisejä jollaisia "kukaan muu ei pistä tulemaan" ja kertoo miten laulut saivat alkunsa jo lapsuudessa. Tarina ympäristöään ihmettelevästä lauluntekijästä ja esiintyjän uusiutumisesta.
Ooppera: Suoraan New Yorkista: Saariahon Kaukainen rakkaus
Ohjelma ei ole enää kuunneltavissa
Kaija Saariaho: Kaukainen rakkaus (L'amour de loin ) 5-näytöksinen ooppera. Libretto: Amin Maalouf. Musiikinjohto Susanna Mälkki. Metropolitan-oopperan kuoro ja orkesteri. Jaufré Rudel - Eric Owens, baritoni. Pyhiinvaeltaja - Tamara Mumford, mezzosopraano. Clémence - Susanna Phillips, sopraano. Sopraanosoolo - Andrea Coleman. Tenorisoolo - Christian Jeong. Suoran oopperaillan toimittaa Risto Nordell. Väliajalla Monica Groop ja Liisamaija Hautsalo keskustelevat Risto Nordellin kanssa illan teoksesta ja esityksestä.
Oopperan tapahtumat
1. näytös Blayen ruhtinas Jaufré Rudel on väsynyt ylhäisen nuorukaisen iloiseen elämään. Hän toivoo toisenlaista rakkautta, kaukaista rakkautta, jonka täyttymättömyyden hän on valmis hyväksymään. Hänen ystävänsä moittivat häntä tästä muutoksesta ja pilkkaavat häntä. He kertovat, että hänen laulujensa naista ei ole olemassa. Pyhiinvaeltaja, joka on tullut meren takaa kertoo, että sellainen nainen on olemassa ja Pyhiinvaeltaja on hänet tavannut.
2. näytös Palattuaan itään Pyhiinvaeltaja tapaa Tribolin kreivittären ja tunnustaa hänelle, että lännessä trubaduuriprinssi ylistää häntä lauluissaan ja kutsuu häntä Kaukaiseksi rakkaudekseen. Aluksi hän on loukkaanunut, mutta alkaa unelmoida tästä kaukaisesta rakastuneesta, mutta kysyy, ansaitseeko hän sellaista palvontaa.
3.näytös Palattuaan Blayeen, Pyhiinvaeltaja kohtaa Jaufrén ja kertoo hänelle, että nainen tietää nyt Jaufrén laulavan hänestä. Silloin trubaduuri ilmoittaa lähtevänsä tapaamaan kreivitärtä. Clémence puolestaan näyttää haluavan, että suhde pysyisi etäisenä.
4.näytös Merellä Jaufré on kärsimätön löytämään "kaukaisen rakkautensa", mutta samalla hän epäilee kohtaamista. Hän katuu äkkinäistä lähtemistään ja hänen ahdistuksensa on niin suuri, että hän sairastuu. Hänen tilansa pahenee sitä mukaa kun hän lähestyy Tripolia. Hän saapuu perille kuolevana.
5.näytös Kun vene tulee rantaan, Pyhiinvaeltaja tulee varoittamaan Clémencea siitä, että Jaufré on saapunut, mutta on kuolemansairas ja haluaa nahdä hänet. Trubaduuri kannetaan Tripolin linnaan tajuttomana. Kun hänen ylistämänsä nainen on paikalla, hän tulee vähitellen tajuihinsa. Kaksi "kaukaista rakastavaa" kohtaavat ja onnettomuuden lähestyminen saa heidät jättämään varovaisuuden. He tunnustavat rakkautensa, syleilevät ja lupaavat rakastaan toisiaan. Jaufré kuolee Clémencen käsivarsille ja tämän kapinoi taivasta vastaan. Clémence pitää itseää vastuullisena tapahtuneesta ja päättää mennä luostariin.
Loppukohtauksessa hänet nähdään rukoilemassa, mutta hänen sanansa ovat moniselitteisiä, eikä tiedetä ketä hän rukoilee; kaukaista Jumalaansa vai kaukaista rakastettuaan.
Katso, kun vielä ehdit.
Metropolitan: Kaukainen rakkaus
Kaija Saariahon ooppera Kaukainen rakkaus New Yorkin Metropolitan-oopperassa v. 2016. Robert Lepagen ohjaaman tuotannon päärooleissa laulavat Eric Owens, Susanna Phillips ja Tamara Mumford. Orkesteria johtaa Susanna Mälkki.
Ich komme - lopusta aikuun. Sen pituinen se. | |
Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin jotka eivät lyö,
kuin tuuli joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö.
Särkyneitä on kuunneltava hiljaa ei mielin kovin, ankarin,
vaan katsein vastaanottavaisin ja kasvoin hellin, avoimin.
Särkyneille on olemassa suoja, jonka varaan kaikki kannetaan.
Ja vierellä on avun tuoja, Hän murtui eestä kaiken maan.
Särkyneelle soi Jumalamme tuuli niin hellin, herkin sävelin.
Hän kaikki huokaukset kuuli. Hän hoitaa käsin siunaavin.
Anna-Mari Kaskinen
Hartaudet tuottaa Kirkon viestinnän Ohjelmapalvelut-yksikkö. Hartauksien pitäjät päättävät tekstinsä julkaisusta. En näe mitään syytä kieltää tekstin julkaisua. Kirjoitan sen itselleni muistiin kuin SUURIA SANOJA pieniä askelia on käynyt toteen.
Aamuhartaus 2.11.2020 pastori Marjaana Toiviainen, Helsinki
Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Näin totesi ihmisenä maailmassa astellut Jumala, meidän aamunkoittomme, hämmentäjämme ja kaiken armollisuuden lähde.
Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, sanoi hän, joka käytti tuota valtaa kummallisesti. Ensiksi syntyessään puolustuskyvyttömänä vauvana. Sitten elääkseen haavoittuvaisenana ja rajallisena. Ja lopulta tyhjentyäkseen täysin, antaakseen itsensä kokonaan ja luopuakseen mieluummin kaikesta voimastaan kuin rakkaudesta.
Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Tätä suurta toteamusta kuulostelen tänään, kun meidän luterilaisen kirkkomme kirkolliskokous aloitta työskentelyviikkonsa Turussa. Tuon päätöksentekijöiden joukon tehtävänä on pohtia sitä että, mitä tarkoittaa kaikki valta on Kristuksen, ei ihmisen, ei eturyhmän eikä joukon. Meitä kaikkia kutsutaan tuohon samaan työhön, mutta se on vaikeaa.
Paavali on osuvasti todennut, ettei ihminen luonnostaan ota vastaan Jumalan hengen puhetta. Kyllä se on hänen mielestään hulluutta. Siksi onkin niin haastavaa säilyttää kaikkea sitä korvaamatonta, mitä tämä kapitalistinen, materialistinen, yksilökeskeinen maailmamme yrittää meidän elämässämme muuttaa.
Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Jos kaikki valta on Kristuksen, niin kuinka meidän ihmisten sitten tulisi elää omien valtapyrkimyksiemme ja vallankäyttömme äärellä.
Mitä Jeesus sanoisi meille vallasta tänään? Ehkä Hän voisi sanoa vaikka, että Jumalan valtakunta kätkeytyy sinne, missä kuliisit revitään lempeällä voimalla alas. Varmuuttaan helisevät egot riisutaan niin alastomiksi, etteivät ne kykene pätemään enää pihaustakaan. Totuuteen havahdutaan hämmentävässä heikkoudessa.
Valta on vaarallista, koska se korruptoi. Vinoutuneesta vääryyden ja julmuuden rakenteiden pönkittämisestä täytyy tehdä parannusta yksin ja yhdessä. Raha, kabinetit, herrakerhot, imagokampanjat, ahtaat ihmisyydenlaatikot ja ostoskeskuskarkelot ovat houkuttavia mutta vaarallisia. Ihmisten valtakunta häpeää Jumalan hulluja ja pienuutta. Jumalan valtakunta kääntää kaikki pudotuspelimme ylösalaisin.
Jeesus voisi sanoa että ihminen, sinä palvelet sekä Jumalaa että mammonaa ja se vie päin helvettiä. Älä huku tyhjyyteen, vaan suo minun rakastaa sinun maailmasi nurin. Uskalla katsoa sitä kohtaa itsessäsi, joka ei kykene edes hengittämään ilman toiseutta, ilman muuta ja kaikkeutta. Olla olemassa tarkoittaa, olla kietoutuneena ihan kaikkeen olevaan. Älä pelkää sitä. Päästä irti. Uskalla luopua.
Jeesus voisi sanoa, että Jumalan valtakunnan salaisuus on nöyryys ja hiljaisuus. Ihminen, minä en tahdo hallita voimalla enkä väkivallalla. Miksi sinä teet niin?
Ihminen, anna valta tanssiville lapsille, usvaisille metsälammille, koillistaivaalla loistavalle tähdelle, arpeutuneille haavoille, tuoksuville soille, kirousten muodossa rukoileville sorretuille, joilta on viety kaikki muu paitsi tahto ja itseyden riekaleet.
Anna valta levottomille sieluille, haltioituneille yöperhosille, lihaville morsiamille, sanattomalle musiikille, kotikatunsa kadottaneille syyrialaisille taiteilijoillle, yksinäisille erakkoisoäideille, soperretuille rukouksille, viisaille hirville. Sille mikä maailmassa on heikkoa, vähäpätöistä, halveksuttavaa. Sille, mikä ei ole yhtään mitään.
Jeesus voisi sanoa, minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Ja sinulle ihminen on annettu kaikki valta olla vallaton.
Voit liittyä rukoukseen.
Jumalamme, Sinä olit rikas, mutta tulit köyhäksi meidän vuoksemme. Auta meitä rakastamaan vain Sinun köyhyydestäsi. Jumala, Sinä valitsit hulluuden ja saatat viisauden häpeään. Kiitos siitä, että voimme siksi jättäytyä Sinun rakkautesi varaan ja kaikki ylpeytemme käy turhaksi. Kiitos, että teet meistä vallattomia. Aamen.
Ote Helinä Siikalan kirjasta Voiman ja ilon käsikirja
Lääkäri ja kirjailija Helinä Siikala pohtii kotia ja kodittomuutta
teoksessaan Voiman ja ilon käsikirja. Päivän mietelauseen on valinnut
Riikka Kaihovaara. Lukijana on kuuluttaja Jari Aula.
Edgar Allan Poe: Punaisen surman naamio
Punaisen surman naamiosta voi löytyä yhtymäkohtia tähän päivään - kuinka kulkutauti tavoittaa myös ne hyväosaiset, jotka pyrkivät siltä kaikin tavoin suojautumaan.
Suomentanut Eino Kaltimo. Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta 1926. Lukija Juha Salomaa. Toimittaja Teemu Sipilä. Työryhmässä mukana myös: Salla Matusiak ja Anna Simojoki.
Ohjelman musiikit: 1) Berlioz: Uni noitien sapatista (New Yorkin filharmoninen orkesteri, joht. Leonard Bernstein)
2) Saint-Saëns: Danse macabre (Minnesotan ork./Eiji Oue).
3) Rahmaninov: Preludi g-molli (Svjatoslav Richter, piano). 4) Musorgski (sov. Ravel): Maahinen sarj. Näyttelykuvia (Chicagon sinfoniaorkesteri/Fritz Reiner).
Alphonse Daudet: Cucugnanin kirkkoherra
Ranskalaisnovellisti Alphonse Daudet´n kertomus Cucugnanin kirkkoherra on kepeä ja hauska tarina, joka sijoittuu menneiden vuosisatojen Ranskaan, kyläyhteisöön, jonka sieluja sinnikäs kirkkoherra yrittää saada pelastetuiksi.
Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa / 09 - 144 800
Ohjelmassa soitettu musiikki: Eero Erkkilä: Pienen iltarukous Reisjärven kristillisen opiston kuoro, joht. Susanna Pöyhtäri Franz Schubert: Am Tage Aller Seelen Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni ja Gerald Moore, piano
Jaakko Löytty: Pidä minusta kiinni Kuopion tuomiokirkon kamarikuoro, joht. Pertti Rusanen
Tekla Badarzewska-Baranowska: Neidon rukous op. 4 Lars Roos, piano
Juha Holma: Psalmi 23 Cantores Minores Ensemble, joht. Filip Häyrynen
Jean Sibelius: Salem Rituaalimusiikista op. 113 Kalevi Kiviniemi, urut (Lapuan tuomiokirkko)
Henry William Monk: Abide with me Bryn Terfel, baritoni, London Voices ja Lontoon sinfoniorkesteri, joht. Barry Wordsworth
Ernst Rüdiger Lüders - Tapani Rautasuo: Anna meille rauhasi Kuusankosken kirkon nuorisokuoro, joht. Tapani Rautasuo
Arvo Pärt: Da pacem, Domine Polyphony, joht. Stephen Layton
Petri Laaksonen: Usvaiseen harsoonsa verhoutuu maa Eino Grön ja yhtye
Johann Sebastian Bach - Myra Hess: Kristus, valo valkeuden Kantaatista nro 147 Dinu Lipatti, piano
Mauno Järvelä - Oscar Ahnfelt: Joka aamu on armo uus Piia Komsi, sopraano ja Zagros Ensemble
Kansanlaulu: St. James infirmary & Gambler’s blues Louis Armstrong and The All Stars
Artemi Vedel: Konsertto kuorolle nro 3 Ljatoshinski-kamarikuoro, joht. Viktor Ikonnik
Joonas Kokkonen: Sinuhun turvaan Jumala oopperasta Viimeiset kiusaukset Martti Talvela, basso ja Savonlinnan Oopperakuoro ja -orkesteri, joht. Ulf Söderblom
Yrjö Kilpinen - Ilkka Kuusisto: Psalmi 103 Soile Isokoski, sopraano ja Helsingin kaupunginorkesteri, joht. John Storgårds Koraalitoisinto Pohjois-Savosta -
Atte Tenkanen: Ratki taivaassa Cantilene, joht. Merja Lohilahti ja Olli Kinnunen, urut
Johann Sebastian Bach - Ferrucio Busoni: Ich ruf zu dir, Herr Jesu Christ BWV 639 Grigori Sokolov, piano
Henry Purcell: When I am laid in earth oopperasta Dido ja Aeneas Jessye Norman, sopraano ja Englantilainen kamariorkesteri, joht. Raymond Leppard
Ilmari Hannikainen: Hautauslaulu Säynätsalon sekakuoro, joht. Vilho Maaniemi Wolfgang Amadeus Mozart: Lacrimosa teoksesta Requiem d-molli Wienin konserttiyhdistyksen kuoro ja Berliinin filharmonikot, joht. Herbert von Karajan
Gabriel Fauré: In Paradisum teoksesta Requiem
Pariisin orkesteri ja kuoro, joht. Paavo Järvi
Kuusi kuvaa arkkipiispa Tapio Luoman elämästä
Tapio Luoma valittiin vuonna 2018 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
arkkipiispaksi. Luomalla on kuitenkin ollut onni olla haaveammatissaan
jo vuodesta 1987 – Radion DX-kuuntelua ja kuorolaulua harrastanut
seurakuntanuori tiesi jo rippikouluikäisenä haluavansa papiksi. Tapio
Luoman kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja
Jaakko Laakso.