62 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
sunnuntai 29. syyskuuta 2019
Maanpetos
76 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1943: Martta Koskinen teloitettiin viimeisenä naisena Suomessa maanpetoksesta tuomittuna.
Kuoron keskelle syntynyt - oikeustradenomi Mirka Rautakoski
"Ei, en koskaan laulanut Candominossa", vastaa Mirka Rautakoski kysymykseen omasta kasvuympäristöstään. Kymmenlapsisen musikaalisen perheen kahdeksan lasta sen sijaan lauloi perheen isän Tauno Satomaan johtamassa kuorossa. "Olin perheen musta lammas", nauraa Mirka Rautakoski, jota ammattipianistina tarvittiin kuorossa säestystöihin tai sooloesityksiin antamaan kuorolle konserteissa lepotauko. "Poikia isä puhui enemmän ympäri, kun aina tarvittiin tenoreita."
Musiikki ja urheilu olivat Rautakosken ammatti ja harrastus, mutta suuren elämänkäänteen jälkeen järjestys muuttui - musiikki siirtyi harrastukseksi ja urheilupuuhat nousivat kansainväliselle huipputasolle. Lisäksi päivätyössä aukesi uusi ura.
Rautakosken listasta huokuvat kaikenlaiset tunteet, joita hän on aina purkanut soittoonsa. Tämä elämäniloa uhkuva tarmonpesä tunnustaa aina tirauttavansa kyyneleet kuunnellessaan teemaa Schindlerin listasta. "Mutta sitä elokuvaa en pysty katsomaan, se on minulle aivan liian surullinen!"
Mirka Rautakosken musiikkivalinnat:
Leevi Madetoja: Kehtolaulu op. 50/1
Candomino, joht. Tauno Satomaa
Jean Sibelius: Romance, pianolle Des-duuri op. 24/9
Folke Gräsbeck, piano
Maurice Ravel: Konsertto pianolle ja orkesterille G-duuri op. , katkelma 1. osasta Allegramente
Hélène Grimaud, piano, ja Baltimoren sinfoniaorkesteri, joht. David Zinman
J.S. Bach: Konsertto cembalolle, jousille ja continuolle nro 5, 2. osa Largo
Andreas Staier, cembalo, ja Freiburgin barokkiorkesteri
Charles-Marie Widor: Sinfonia uruille nro 5, 5. osa Toccata
Fernando Germani, urut
Gabriel Fauré: Requiem, 7. osa In paradisum
Collegium Vocale Gent ja Champs-Elysées'n orkesteri, joht. Philippe Herrewege
John Williams: Teema elokuvasta Schindlerin lista
Itzhak Perlman, viulu, ja Pittsburghin sinfoniaorkesteri, joht. John Williams
Franz Liszt: Legenda pianolle nro 2 - Franciscus Paololainen kävelee vetten päällä
Leonardo Pierdomenico, piano
Karjalainen kansanlaulu, sov. Lauri Nurkkala: Oi puhalla tuuli
Candomino ja Mirka Satomaa-Rautakoski, piano, joht. Tauno Satomaa
Kuoron keskelle syntynyt - oikeustradenomi Mirka Rautakoski
"Ei, en koskaan laulanut Candominossa", vastaa Mirka Rautakoski kysymykseen omasta kasvuympäristöstään. Kymmenlapsisen musikaalisen perheen kahdeksan lasta sen sijaan lauloi perheen isän Tauno Satomaan johtamassa kuorossa. "Olin perheen musta lammas", nauraa Mirka Rautakoski, jota ammattipianistina tarvittiin kuorossa säestystöihin tai sooloesityksiin antamaan kuorolle konserteissa lepotauko. "Poikia isä puhui enemmän ympäri, kun aina tarvittiin tenoreita."
Musiikki ja urheilu olivat Rautakosken ammatti ja harrastus, mutta suuren elämänkäänteen jälkeen järjestys muuttui - musiikki siirtyi harrastukseksi ja urheilupuuhat nousivat kansainväliselle huipputasolle. Lisäksi päivätyössä aukesi uusi ura.
Rautakosken listasta huokuvat kaikenlaiset tunteet, joita hän on aina purkanut soittoonsa. Tämä elämäniloa uhkuva tarmonpesä tunnustaa aina tirauttavansa kyyneleet kuunnellessaan teemaa Schindlerin listasta. "Mutta sitä elokuvaa en pysty katsomaan, se on minulle aivan liian surullinen!"
Mirka Rautakosken musiikkivalinnat:
Leevi Madetoja: Kehtolaulu op. 50/1
Candomino, joht. Tauno Satomaa
Jean Sibelius: Romance, pianolle Des-duuri op. 24/9
Folke Gräsbeck, piano
Maurice Ravel: Konsertto pianolle ja orkesterille G-duuri op. , katkelma 1. osasta Allegramente
Hélène Grimaud, piano, ja Baltimoren sinfoniaorkesteri, joht. David Zinman
J.S. Bach: Konsertto cembalolle, jousille ja continuolle nro 5, 2. osa Largo
Andreas Staier, cembalo, ja Freiburgin barokkiorkesteri
Charles-Marie Widor: Sinfonia uruille nro 5, 5. osa Toccata
Fernando Germani, urut
Gabriel Fauré: Requiem, 7. osa In paradisum
Collegium Vocale Gent ja Champs-Elysées'n orkesteri, joht. Philippe Herrewege
John Williams: Teema elokuvasta Schindlerin lista
Itzhak Perlman, viulu, ja Pittsburghin sinfoniaorkesteri, joht. John Williams
Franz Liszt: Legenda pianolle nro 2 - Franciscus Paololainen kävelee vetten päällä
Leonardo Pierdomenico, piano
Karjalainen kansanlaulu, sov. Lauri Nurkkala: Oi puhalla tuuli
Candomino ja Mirka Satomaa-Rautakoski, piano, joht. Tauno Satomaa
lauantai 28. syyskuuta 2019
Aristoteleen kantapää: kirjakieli lukemalla
Kersti Juvan löytöretket suomen kieleen
Suomentaja Kersti Juvalla on ammattinsa tarjoama aitiopaikka tarkastella äidinkielensä erityispiirteitä vertaamalla sitä englannin kieleen. Uransa J.R.R. Tolkienin fantasiakirjojen suomentajana aloittaneen Juvan mielestä suomen kieli on ilmaisukyvyssään ainutlaatuinen, oikea aarre. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Lue lisää ohjelmasta
Kuinka Bilbo Bagginsista tuli ensin Kalpa Kassinen ja sitten Bilbo Reppuli
Suomentaja Kersti Juvalla on ammattinsa tarjoama aitiopaikka tarkastella äidinkielensä erityispiirteitä vertaamalla sitä englannin kieleen. Uransa J.R.R. Tolkienin fantasiakirjojen suomentajana aloittaneen Juvan mielestä suomen kieli on ilmaisukyvyssään ainutlaatuinen, oikea aarre. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Lue lisää ohjelmasta
Kuinka Bilbo Bagginsista tuli ensin Kalpa Kassinen ja sitten Bilbo Reppuli
Kulttuurin kutsumana
Elokuvaohjaaja Hannu Salosen luona Öhningenissä
Olen kaupallinen elokuvaohjaaja ja haluan saada ison yleisön. Se onko se taidetta, jääköön muiden tuomittavaksi”, sanoo Hannu Salonen. Salonen on tehnyt elokuvaohjaajan uransa Saksassa. Hän on ohjannut muiden muassa jaksoja suosittuun Tatort- eli Rikospaikalla-sarjaan, joka kerää joka sunnuntai lähes 10 miljoonaa katsojaa television ääreen. Salonen kertoo elokuvaohjaajan työstään ja elämästään eteläsaksalaisessa Öhningenin pikkukylässä. Hannu Salosta kävi tapaamassa Maarit Lukkarinen.
Olen kaupallinen elokuvaohjaaja ja haluan saada ison yleisön. Se onko se taidetta, jääköön muiden tuomittavaksi”, sanoo Hannu Salonen. Salonen on tehnyt elokuvaohjaajan uransa Saksassa. Hän on ohjannut muiden muassa jaksoja suosittuun Tatort- eli Rikospaikalla-sarjaan, joka kerää joka sunnuntai lähes 10 miljoonaa katsojaa television ääreen. Salonen kertoo elokuvaohjaajan työstään ja elämästään eteläsaksalaisessa Öhningenin pikkukylässä. Hannu Salosta kävi tapaamassa Maarit Lukkarinen.
Lapsuuden laulut
Isä ja hänen veljensä viihdyttivät laulullaan usein iltaisin
Lapsuuden laulut -ohjelmassa kuullaan toivemusiikkia sekä kuuntelijoiden omia muistikuvia ja tarinoita.
Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu (Pikku Kakkosen Ork.).
Tuntematon: Kalle Aaltonen (Tapio Rautavaara).
Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu (Pikku Kakkosen Ork.).
Tuntematon: Kalle Aaltonen (Tapio Rautavaara).
Kuusi kuvaa
Kuusi kuvaa runoilija Heli Laaksosen elämästä
Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.
Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.
torstai 26. syyskuuta 2019
maanantai 16. syyskuuta 2019
Kirje isoäidille
Kirje isoäidille Jakso 1
Uusi sarja alkaa, 1/4. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa. Matkalla Auschwitziin Vannan isovanhemmat lupasivat etsiä toisiaan kahden vuoden ajan, mikäli selviytyisivät hengissä. Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017.
Kirje isoäidille Jakso 2
2/4. Vanna vierailee isoäitinsä vanhoilla kotiseuduilla sekä Lodzissa, josta tuhansia juutalaisia vietiin Auschwitziin. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa. Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017. (U)
Kirje isoäidille Jakso 3
Uusi sarja alkaa, 1/4. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa. Matkalla Auschwitziin Vannan isovanhemmat lupasivat etsiä toisiaan kahden vuoden ajan, mikäli selviytyisivät hengissä. Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017.
Kirje isoäidille Jakso 2
2/4. Vanna vierailee isoäitinsä vanhoilla kotiseuduilla sekä Lodzissa, josta tuhansia juutalaisia vietiin Auschwitziin. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa. Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017. (U)
Kirje isoäidille Jakso 3
3/4.
Vanna vierailee asemalla, missä hänen isoäitinsä pakotettiin nousemaan
Auschwitziin lähtevään junaan. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät
takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa.
Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017. (U)
Kirje isoäidille Jakso 4
Kirje isoäidille Jakso 4
4/4.
Vanna palaa Puolasta kotiin tyttärensä luokse, jossa he kunnioittavat
isoäidin elämää laulun kautta. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät
takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa.
Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017. (U)
perjantai 13. syyskuuta 2019
Eduskunnan istumajärjestys 2019
Tässä on eduskunnan uusi istumajärjestys
Eduskunnan istumajärjestyksestä 2019 ilmoitettiin kuin suru-uutiset mustareunaisella kuvalla. Enteilikö se tulevaa koronan aiheuttamaa poikkeustilaa, jollaista ei ole koettu kertaakaan sodan jälkeen. Kun sodasta selvittiin, elettiin näennäisesti hyvinvointi-Suomessa tilastojen kärkimaana maailman onnellisimpana kansana.
perjantai 10. kesäkuuta 2011 Suojelusenkeli |
Vuoden 2011 eduskunta muistuttaa suojelusenkelin profiilia ja tehtävää korjata sillan kaikkein lahoimmat laudat lasten ja kaikkien kulkea turvallisesti eduskunnan viitoittamaa tietä. Korona iski yllättäen ilmoittamatta etukäteen tulostaan. Eduskunnan istumajärjestyksestä 2019 ilmoitettiin kuin suru-uutiset sodan aikana ja pitkälti sen jälkeen. Minulle ilmoitus yhtä tärkeästä luvatusta maasta kuin Moosekselle sai mustat reunukset. Kirjeenvaihtoon on tullut surullinen sävy. Mustareunaiset kirjekuoret kertoisivat suru-uutiset avaamatta kirjettä. 50-luvulta katsoin postimerkistä, mikä sävy on kirjeessä sisällä. On palattava alkuun.
Satumua (savoksi)
perjantai 6. syyskuuta 2019
Narrin aamulaulu
Narrin aamulaulu - Isäni Martti Talvela
Oopperalaulaja Martti Talvelan kuolemasta tuli heinäkuussa kuluneeksi 30 vuotta.
Outi Paananen tapasi Martti ja Annukka Talvelan kolmilapsisen perheen esikoisen, Münchenissä Steiner-koulun teatteri-ilmaisun opettajana toimivan Kirsi Talvelan. Haastattelu on tehty Martti ja Annukka Talvelan rakentamalla kesämökillä, keskellä kauneinta Savoa.
Ohjelmassa kuultava Martti Talvelan esittämä musiikki:
Kansanlaulu Etelä-Pohjanmaalta - sovitus Toivo Kuula
Niin kauan minä tramppaan
Hertha Klust, piano
Äänitysvuosi 1962
Kansanlaulu Karjalasta - sovitus Martti Turunen
Ai kuinka kauniilta kuuluupi
Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Heikki Peltola
Äänitysvuosi 1974
Sergei Rahmaninov
Täällä on hyvä
Ralf Gothóni, piano
Äänitetty Tukholmassa Ruotsin radion live-ohjelmasta Musikalisk salong 20.3.1976
Yrjö Kilpinen
Kirkkorannassa
Irwin Gage, piano
Levytysvuosi 1971
Joseph Haydn,
Bassoaaria "Schon eilet froh der Ackermann" (Jo rientää iloisena maamies) oratoriosta Vuodenajat
Wienin sinfonikot, joht. Karl Böhm
Levytysvuosi 1967
Yrjö Kilpinen
Laululle
Irwin Gage, piano
Levytysvuosi 1971
Oopperalaulaja Martti Talvelan kuolemasta tuli heinäkuussa kuluneeksi 30 vuotta.
Outi Paananen tapasi Martti ja Annukka Talvelan kolmilapsisen perheen esikoisen, Münchenissä Steiner-koulun teatteri-ilmaisun opettajana toimivan Kirsi Talvelan. Haastattelu on tehty Martti ja Annukka Talvelan rakentamalla kesämökillä, keskellä kauneinta Savoa.
Ohjelmassa kuultava Martti Talvelan esittämä musiikki:
Kansanlaulu Etelä-Pohjanmaalta - sovitus Toivo Kuula
Niin kauan minä tramppaan
Hertha Klust, piano
Äänitysvuosi 1962
Kansanlaulu Karjalasta - sovitus Martti Turunen
Ai kuinka kauniilta kuuluupi
Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Heikki Peltola
Äänitysvuosi 1974
Sergei Rahmaninov
Täällä on hyvä
Ralf Gothóni, piano
Äänitetty Tukholmassa Ruotsin radion live-ohjelmasta Musikalisk salong 20.3.1976
Yrjö Kilpinen
Kirkkorannassa
Irwin Gage, piano
Levytysvuosi 1971
Joseph Haydn,
Bassoaaria "Schon eilet froh der Ackermann" (Jo rientää iloisena maamies) oratoriosta Vuodenajat
Wienin sinfonikot, joht. Karl Böhm
Levytysvuosi 1967
Yrjö Kilpinen
Laululle
Irwin Gage, piano
Levytysvuosi 1971
tiistai 3. syyskuuta 2019
sunnuntai 1. syyskuuta 2019
Kaikki järjestyy
Miten ylitorniolaisesta Anni Ylävaarasta tuli kirjailija ja taiteilija Rosa Liksom?
Rosa Liksom kertoo taiteilijan tiestä, karismaattisista manipuloijista, fasismista ja sanomisen pakosta. Toimittajana Maarit Tastula.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)