Kuoron keskelle syntynyt - oikeustradenomi Mirka Rautakoski "Ei, en koskaan laulanut Candominossa", vastaa Mirka Rautakoski
kysymykseen omasta kasvuympäristöstään. Kymmenlapsisen musikaalisen
perheen kahdeksan lasta sen sijaan lauloi perheen isän Tauno Satomaan
johtamassa kuorossa. "Olin perheen musta lammas", nauraa Mirka
Rautakoski, jota ammattipianistina tarvittiin kuorossa säestystöihin tai
sooloesityksiin antamaan kuorolle konserteissa lepotauko. "Poikia isä
puhui enemmän ympäri, kun aina tarvittiin tenoreita." Musiikki ja
urheilu olivat Rautakosken ammatti ja harrastus, mutta suuren
elämänkäänteen jälkeen järjestys muuttui - musiikki siirtyi
harrastukseksi ja urheilupuuhat nousivat kansainväliselle huipputasolle.
Lisäksi päivätyössä aukesi uusi ura. Rautakosken listasta huokuvat
kaikenlaiset tunteet, joita hän on aina purkanut soittoonsa. Tämä
elämäniloa uhkuva tarmonpesä tunnustaa aina tirauttavansa kyyneleet
kuunnellessaan teemaa Schindlerin listasta. "Mutta sitä elokuvaa en
pysty katsomaan, se on minulle aivan liian surullinen!"
Mirka Rautakosken musiikkivalinnat: Leevi Madetoja: Kehtolaulu op. 50/1 Candomino, joht. Tauno Satomaa Jean Sibelius: Romance, pianolle Des-duuri op. 24/9 Folke Gräsbeck, piano Maurice Ravel: Konsertto pianolle ja orkesterille G-duuri op. , katkelma 1. osasta Allegramente Hélène Grimaud, piano, ja Baltimoren sinfoniaorkesteri, joht. David Zinman J.S. Bach: Konsertto cembalolle, jousille ja continuolle nro 5, 2. osa Largo Andreas Staier, cembalo, ja Freiburgin barokkiorkesteri Charles-Marie Widor: Sinfonia uruille nro 5, 5. osa Toccata Fernando Germani, urut Gabriel Fauré: Requiem, 7. osa In paradisum Collegium Vocale Gent ja Champs-Elysées'n orkesteri, joht. Philippe Herrewege John Williams: Teema elokuvasta Schindlerin lista Itzhak Perlman, viulu, ja Pittsburghin sinfoniaorkesteri, joht. John Williams Franz Liszt: Legenda pianolle nro 2 - Franciscus Paololainen kävelee vetten päällä Leonardo Pierdomenico, piano Karjalainen kansanlaulu, sov. Lauri Nurkkala: Oi puhalla tuuli Candomino ja Mirka Satomaa-Rautakoski, piano, joht. Tauno Satomaa
Kersti Juvan löytöretket suomen kieleen Suomentaja Kersti Juvalla on ammattinsa tarjoama aitiopaikka tarkastella
äidinkielensä erityispiirteitä vertaamalla sitä englannin kieleen.
Uransa J.R.R. Tolkienin fantasiakirjojen suomentajana aloittaneen Juvan
mielestä suomen kieli on ilmaisukyvyssään ainutlaatuinen, oikea aarre.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Olen
kaupallinen elokuvaohjaaja ja haluan saada ison yleisön. Se onko se
taidetta, jääköön muiden tuomittavaksi”, sanoo Hannu Salonen. Salonen on
tehnyt elokuvaohjaajan uransa Saksassa. Hän on ohjannut muiden muassa
jaksoja suosittuun Tatort- eli Rikospaikalla-sarjaan, joka kerää joka
sunnuntai lähes 10 miljoonaa katsojaa television ääreen. Salonen kertoo
elokuvaohjaajan työstään ja elämästään eteläsaksalaisessa Öhningenin
pikkukylässä. Hannu Salosta kävi tapaamassa Maarit Lukkarinen.
Kuusi kuvaa runoilija Heli Laaksosen elämästä Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa,
kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen
pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo
lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus
maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on
peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti
siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla.
Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.
Kirje isoäidille Jakso 1 Uusi sarja alkaa, 1/4. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät takaisin
aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa. Matkalla
Auschwitziin Vannan isovanhemmat lupasivat etsiä toisiaan kahden vuoden
ajan, mikäli selviytyisivät hengissä. Ruotsalainen dokumenttisarja
vuodelta 2017.
Kirje isoäidille Jakso 2 2/4. Vanna vierailee isoäitinsä vanhoilla kotiseuduilla sekä Lodzissa,
josta tuhansia juutalaisia vietiin Auschwitziin. Näyttelijä Vanna
Rosenberg vie meidät takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui
holokaustin varjossa. Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017. (U)
3/4.
Vanna vierailee asemalla, missä hänen isoäitinsä pakotettiin nousemaan
Auschwitziin lähtevään junaan. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät
takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa.
Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017. (U)
4/4.
Vanna palaa Puolasta kotiin tyttärensä luokse, jossa he kunnioittavat
isoäidin elämää laulun kautta. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät
takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa.
Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017. (U)
Eduskunnan istumajärjestyksestä 2019 ilmoitettiin kuin suru-uutiset mustareunaisella kuvalla. Enteilikö se tulevaa koronan aiheuttamaa poikkeustilaa, jollaista ei ole koettu kertaakaan sodan jälkeen. Kun sodasta selvittiin, elettiin näennäisesti hyvinvointi-Suomessa tilastojen kärkimaana maailman onnellisimpana kansana.
Vuoden 2011 eduskunta muistuttaa suojelusenkelin profiilia ja tehtävää korjata sillan kaikkein lahoimmat laudat lasten ja kaikkien kulkea turvallisesti eduskunnan viitoittamaa tietä. Korona iski yllättäen ilmoittamatta etukäteen tulostaan. Eduskunnan istumajärjestyksestä 2019 ilmoitettiin kuin suru-uutiset sodan aikana ja pitkälti sen jälkeen. Minulle ilmoitus yhtä tärkeästä luvatusta maasta kuin Moosekselle sai mustat reunukset. Kirjeenvaihtoon on tullut surullinen sävy. Mustareunaiset kirjekuoret kertoisivat suru-uutiset avaamatta kirjettä. 50-luvulta katsoin postimerkistä, mikä sävy on kirjeessä sisällä. On palattava alkuun.
Narrin aamulaulu - Isäni Martti Talvela Oopperalaulaja Martti Talvelan kuolemasta tuli heinäkuussa kuluneeksi 30 vuotta. Outi
Paananen tapasi Martti ja Annukka Talvelan kolmilapsisen perheen
esikoisen, Münchenissä Steiner-koulun teatteri-ilmaisun opettajana
toimivan Kirsi Talvelan. Haastattelu on tehty Martti ja Annukka Talvelan
rakentamalla kesämökillä, keskellä kauneinta Savoa. Ohjelmassa kuultava Martti Talvelan esittämä musiikki: Kansanlaulu Etelä-Pohjanmaalta - sovitus Toivo Kuula Niin kauan minä tramppaan Hertha Klust, piano Äänitysvuosi 1962
Kansanlaulu Karjalasta - sovitus Martti Turunen Ai kuinka kauniilta kuuluupi Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Heikki Peltola Äänitysvuosi 1974
Sergei Rahmaninov Täällä on hyvä Ralf Gothóni, piano Äänitetty Tukholmassa Ruotsin radion live-ohjelmasta Musikalisk salong 20.3.1976
Yrjö Kilpinen Kirkkorannassa Irwin Gage, piano Levytysvuosi 1971
Joseph Haydn, Bassoaaria "Schon eilet froh der Ackermann" (Jo rientää iloisena maamies) oratoriosta Vuodenajat Wienin sinfonikot, joht. Karl Böhm Levytysvuosi 1967
Yrjö Kilpinen Laululle Irwin Gage, piano Levytysvuosi 1971
Kirjoitustaito kuuluu kaikille. Opittuani kirjoittamaan verkossa olen kirjoittanut unohtaakseni. Mitä enemmän kirjoitan sitä enemmän muistan. Kukaan ei voi kirjoittaa elämäni käsikirjoitusta. Minun on se tehtävä.