Koivisto Jakso 4: Erittäin salainen
4/8. Erittäin salainen. 1970-luvulla Suomen Pankista tulee Mauno
Koiviston valtakunta. Hän on syrjässä vain parrasvaloista, ei vallasta.
Jari Tervon dokumenttisarja.
tiistai 31. joulukuuta 2019
lauantai 28. joulukuuta 2019
tiistai 24. joulukuuta 2019
Aatto juhlista jaloin
Aamuhartaus 24.12.2019 Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki
Päivän mietelause
Katkelma tarinasta Kuusi. Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Suom. Laila Järvinen. WSOY 2010
Jouluinen Aamusoitto
Päivän mietelause
Katkelma tarinasta Kuusi. Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Suom. Laila Järvinen. WSOY 2010
Jouluinen Aamusoitto
Jouluun
liittyy paljon perinteitä, mutta ne ovat aina muutoksessa. Jokaisella on
omat traditionsa ja muistonsa. Klassikkoparatiisissa jotkut musiikit
kuitenkin pitää soittaa.
Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin.
Ohjelman musiikit:
Michael Praetorius/Melchior Vulpius: Es ist ein Ros entsprungen (Stile antico-kuoro).
Melchior Vulpius- Michael Praetorius: Kanon - Sinfonia - Hymni Es ist ein Ros entsprungen (Ludwig Güttler- vaskiyhyte).
Piae cantiones/Jean Sibelius: Ecce novum gaudium (Jan Lehtola, urut, Helsingin kamarikuoro/Niels Schweckendiek).
Piae cantiones: Angelus emititur ja Personent hodie (Kamarikuoro Utopia/Andrew Lawrence-King).
Benjamin Britten: A Ceremony of Carrols, osat
1. Juhlakulkue - Hodie Christus natus est
2. Wolcum yole - Terve joulu
3. There is no rose - On verraton se ruusunen
5. Balulawe - Kehtolaulu
6. As dew in Aprille - Kuin huhtikuun kaste
7. This little babe - Tää lapsukainen pienoinen
10. Spring carol - Nyt riemuin käy laulamaan
11. Deo gracias - Kiitos Jumalalle
12. Päätöskulkue
(Zoe Brown ja Katherine Watson, sopraano, Sally Pryce, harppu ja Cambridgen Trinity
Collegen kuoro/Stephen Layton).
W.A.Mozart: Adagio C-duuri, K.356 (Dennis James, lasiharmonikka).
Eric Whitacre: Lux aurumque (Baijerin radion kuoro/Florian Helgath).
Michael Praetorius - Johann Wilhelm Schein: Von Himmel hoch (Ludwig Güttler- vaskiyhyte).
Johann Sebastian Bach: Alkukuoro Jouluoratoriosta (Collegium Vocale Gent- kuoro ja orkesteri/Philippe Herreweghe).
Ekumeeninen joulu 2019
Kristilliset kirkkokunnat vetoavat joulurauhan puolesta Turun Tuomiokirkossa. Waltteri Torikka, Turun filharmoninen orkesteri ja CCA-kuoro esiintyvät. Humanitaarisen viestin tuo Aira Samulin.
Joulurauhanjulistus : Suomen Turku julistaa Joulurauhan
Turun Vanhalta Suurtorilta julistetaan perinteisin menoin joulurauha kaikkialle Suomeen ja ulkomaillekin. Julistuksen lukee Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen. Suora lähetys.
Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin.
Ohjelman musiikit:
Michael Praetorius/Melchior Vulpius: Es ist ein Ros entsprungen (Stile antico-kuoro).
Melchior Vulpius- Michael Praetorius: Kanon - Sinfonia - Hymni Es ist ein Ros entsprungen (Ludwig Güttler- vaskiyhyte).
Piae cantiones/Jean Sibelius: Ecce novum gaudium (Jan Lehtola, urut, Helsingin kamarikuoro/Niels Schweckendiek).
Piae cantiones: Angelus emititur ja Personent hodie (Kamarikuoro Utopia/Andrew Lawrence-King).
Benjamin Britten: A Ceremony of Carrols, osat
1. Juhlakulkue - Hodie Christus natus est
2. Wolcum yole - Terve joulu
3. There is no rose - On verraton se ruusunen
5. Balulawe - Kehtolaulu
6. As dew in Aprille - Kuin huhtikuun kaste
7. This little babe - Tää lapsukainen pienoinen
10. Spring carol - Nyt riemuin käy laulamaan
11. Deo gracias - Kiitos Jumalalle
12. Päätöskulkue
(Zoe Brown ja Katherine Watson, sopraano, Sally Pryce, harppu ja Cambridgen Trinity
Collegen kuoro/Stephen Layton).
W.A.Mozart: Adagio C-duuri, K.356 (Dennis James, lasiharmonikka).
Eric Whitacre: Lux aurumque (Baijerin radion kuoro/Florian Helgath).
Michael Praetorius - Johann Wilhelm Schein: Von Himmel hoch (Ludwig Güttler- vaskiyhyte).
Johann Sebastian Bach: Alkukuoro Jouluoratoriosta (Collegium Vocale Gent- kuoro ja orkesteri/Philippe Herreweghe).
Ekumeeninen joulu 2019
Kristilliset kirkkokunnat vetoavat joulurauhan puolesta Turun Tuomiokirkossa. Waltteri Torikka, Turun filharmoninen orkesteri ja CCA-kuoro esiintyvät. Humanitaarisen viestin tuo Aira Samulin.
Joulurauhanjulistus : Suomen Turku julistaa Joulurauhan
Turun Vanhalta Suurtorilta julistetaan perinteisin menoin joulurauha kaikkialle Suomeen ja ulkomaillekin. Julistuksen lukee Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen. Suora lähetys.
sunnuntai 22. joulukuuta 2019
Joulumusiikkitoiveita
Joulumusiikin sävel on vapaa
Juontajina Riikka Holopainen ja Matti Hyökki. Ohjelman suunnittelusta vastaa Anu Jaantila.
2 h 58 min
lauantai 21. joulukuuta 2019
Hartauksien pitäjät ovat päättäneet
Hartaudet tuottaa Kirkon viestinnän Ohjelmapalvelut-yksikkö. Hartauksien pitäjät päättävät tekstinsä julkaisusta.
Katson hartaushakuna mitä hartauksia on julkaistu joulukuussa 2019. Aamuhartauksien pitäjät ovat kieltäneet tekstiensä julkaisun joulun edellä. Iltahartauksissa on yksi rohkea seisoo saarnansa takana 4.12.2019.
Iltahartaus 04.12.2019 Taru Spännäri Kohtaamisia Kittiläntiellä. En ole kuitenkaan matkalla pohjoiseen, joten lukekoon hän, ketä iltahartausteksi koskettaa.
Oma joululapseni syntyi 21.12. enkä muista yhtään puuroa jääneen syömättä lautaselle. Jätin heidät selviämään omillaan alle kouluikäisinä. Lasten päivähoitoa ei oltu kehitetty äitien työssä käymistä ajatellen. Lapset kasvoivat aikuisiksi.
Omat vanhemmät sairastuivat eikä heille ollut laitospaikkaa, joten kotiin vain ilman palveluja. Tähän ahdinkoon lähdin vanhempieni omaishoitajaksi. Viivyin siellä joulusta 1990 pääsiäiseen 2000. Sen jälkeen olen ollut vanhimman veljeni kaukohoitaja. Nyt hoitajuus on katkolla, kun suku ryhtyi riitelemään ja syyttämään tekemättömistä virheistä. En osaa pyytää anteeksi, kun en tiedä keneltä ja mitä pyytäisin anteeksi jouluna 2019.
Anteeksi
Katson hartaushakuna mitä hartauksia on julkaistu joulukuussa 2019. Aamuhartauksien pitäjät ovat kieltäneet tekstiensä julkaisun joulun edellä. Iltahartauksissa on yksi rohkea seisoo saarnansa takana 4.12.2019.
Iltahartaus 04.12.2019 Taru Spännäri Kohtaamisia Kittiläntiellä. En ole kuitenkaan matkalla pohjoiseen, joten lukekoon hän, ketä iltahartausteksi koskettaa.
Oma joululapseni syntyi 21.12. enkä muista yhtään puuroa jääneen syömättä lautaselle. Jätin heidät selviämään omillaan alle kouluikäisinä. Lasten päivähoitoa ei oltu kehitetty äitien työssä käymistä ajatellen. Lapset kasvoivat aikuisiksi.
Omat vanhemmät sairastuivat eikä heille ollut laitospaikkaa, joten kotiin vain ilman palveluja. Tähän ahdinkoon lähdin vanhempieni omaishoitajaksi. Viivyin siellä joulusta 1990 pääsiäiseen 2000. Sen jälkeen olen ollut vanhimman veljeni kaukohoitaja. Nyt hoitajuus on katkolla, kun suku ryhtyi riitelemään ja syyttämään tekemättömistä virheistä. En osaa pyytää anteeksi, kun en tiedä keneltä ja mitä pyytäisin anteeksi jouluna 2019.
Iltahartaus
21.11.2019
Anteeksi
”Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Se, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse”.
Lapsenlapset olivat käymässä meidän isovanhempien luona. Kun aamupala oli syöty, alkoi leikki. ”Isoäiti, leikitään autoilla.” Sain kaksi pikkuautoa, Fiat Punton ja Renaultin, äidin ja lapsen. Ajeltiin automatolla ja ensimmäinen lapsista sanoi toiselle: ”Saanko Salaman?” Auto oli toisen kädessä. Hän sanoi napakasti, että et saa. Ensimmäinen pyysi useamman kerran ja yritti vaihtokauppaakin, mutta toinen pysyi kannassaan. Lopulta tarve saada Salama tuli niin kovaksi, että hän otti auton suoraan kädestä. Sehän ei tietysti käynyt laatuun ja toinen puhkesi itkuun. ”Se on minulla, anna se takaisin”, ja hän yritti ottaa sitä ensimmäisen kädestä. Silloin ensimmäinen löi. ”Ei saa lyödä”, sanoin.
Toinen itkee lohduttomasti. Yritän ottaa häntä syliini. ”Mitäs nyt pitäisi sanoa?” kysyin ensimmäiseltä. ”Anteeksi”, hän sai sanotuksi. ”En anna anteeksi”, sanoi toinen syvästi loukkaantuneena. ”En ikinä anna anteeksi.” Niin vahva oli hänen tunteensa, että en voinut sanoa muuta kuin että ymmärrän, ymmärrän miltä sinusta tuntuu.
Toisen kerran olin hoitamassa lastenlastani hänen kotonaan. Vanhemmat olivat lähteneet töihinsä ja huusholli oli meidän. Puuro jäähtyi lautasella ja lusikka odotti vieressä maitomukin kanssa. Iloisina kävimme molemmat pöytään. Ilmeni kuitenkin, että kaksivuotiaalla oli hankaluuksia syödä puuronsa. Jostain minulle täysin käsittämättömästä syystä puuron syöntiin meni ihan tolkuttoman pitkä aika. Lapsi vain vetkutti ja vetkutti sen puuronsa kanssa. Lopulta, kun jo ties kuinka monennen kerran olin sanonut, että syö nyt hyvä lapsi sitä puuroa, yhtä monta kertaa olin jättänyt sanomatta ja ojentanut vain lusikan, kääntänyt hänet pöytään päin, muutaman kerran vähemmän nostanut hänet lattialta tuolille ja antanut puurolusikan käteen varmaan sadannen kerran. Lopulta minulta meni hermo ja huusin, että syö nyt se puurosi. Lapsi huusi takaisin, että älä huuda.
Niin, siinä sitä taas oltiin, vanhassa käytöksessä, huudan, kun en muuta osaa.
No, puuro saatiin lopulta sinne pieneen mahaan suurimmaksi osaksi ja menimme pesemään hampaita. Lapsi otti harjansa ja halusi itse panna hammastahnaa harjaksille. Valutin hanasta vähän vettä mukiin ja istuuduin pöntönkannelle. Pieni seisoi jakkaralla lavuaarin edessä. Katselin hänen iloista hammaspesuaan ja huomasin istuvani katumuspenkillä. Minua harmitti, että tulin huutaneeksi pienelle, joka ei vielä ymmärrä miksi aamulla syöminen on tärkeää. Missä oikein on kuuluisa aikuisuuteni? Eipä siinä auttanut muu kuin pyytää anteeksi. Sanoin lapselle: ”Anna anteeksi, kun huusin sinulle.” Lapsen kasvot muuttuivat yhdeksi suureksi hymyksi ja hän hyppäsi kaulaani hammasharja kädessään ja rutisti lujasti. Sanoja hän ei käyttänyt. Ymmärsin silti juuri saaneeni elämäni riemullisimman anteeksiannon. Ei kukaan ole koskaan riemuinnut niin paljon kuin tämä pieni saadessaan antaa minulle anteeksi.
Taivasten valtakunta on lasten kaltaisten, sanoi Jeesus. En pääse sinne, jos en tule lapsen kaltaisiksi. Kuinka toivon, että voisin sanoa, että nyt en pysty antamaan anteeksi ja silti tulla vastaanotetuksi ja kuinka kaipaan sitä, että voisin antaa ja saada riemuiten anteeksi.
Onneksi on tämä Isä meidän -rukouksen kolmas rukous.
Nostan kädet silmieni korkeudelle, pikkurillit kiinni toisissaan, kämmenet itseäni kohti, kosketan sormenpäillä kevyesti otsaan ja sydämen päälle, niihin kohtiin, joihin kasteessa on piirretty ristinmerkki, levitän kädet auki pitkälle eteeni ja sanon: tulkoon sinun valtakuntasi. Aamen.
Hartauden musiikkina virsi 959:1-4
Virsi alkaa sanoilla “Saapua yhteiseen pöytään”
Lapsenlapset olivat käymässä meidän isovanhempien luona. Kun aamupala oli syöty, alkoi leikki. ”Isoäiti, leikitään autoilla.” Sain kaksi pikkuautoa, Fiat Punton ja Renaultin, äidin ja lapsen. Ajeltiin automatolla ja ensimmäinen lapsista sanoi toiselle: ”Saanko Salaman?” Auto oli toisen kädessä. Hän sanoi napakasti, että et saa. Ensimmäinen pyysi useamman kerran ja yritti vaihtokauppaakin, mutta toinen pysyi kannassaan. Lopulta tarve saada Salama tuli niin kovaksi, että hän otti auton suoraan kädestä. Sehän ei tietysti käynyt laatuun ja toinen puhkesi itkuun. ”Se on minulla, anna se takaisin”, ja hän yritti ottaa sitä ensimmäisen kädestä. Silloin ensimmäinen löi. ”Ei saa lyödä”, sanoin.
Toinen itkee lohduttomasti. Yritän ottaa häntä syliini. ”Mitäs nyt pitäisi sanoa?” kysyin ensimmäiseltä. ”Anteeksi”, hän sai sanotuksi. ”En anna anteeksi”, sanoi toinen syvästi loukkaantuneena. ”En ikinä anna anteeksi.” Niin vahva oli hänen tunteensa, että en voinut sanoa muuta kuin että ymmärrän, ymmärrän miltä sinusta tuntuu.
Toisen kerran olin hoitamassa lastenlastani hänen kotonaan. Vanhemmat olivat lähteneet töihinsä ja huusholli oli meidän. Puuro jäähtyi lautasella ja lusikka odotti vieressä maitomukin kanssa. Iloisina kävimme molemmat pöytään. Ilmeni kuitenkin, että kaksivuotiaalla oli hankaluuksia syödä puuronsa. Jostain minulle täysin käsittämättömästä syystä puuron syöntiin meni ihan tolkuttoman pitkä aika. Lapsi vain vetkutti ja vetkutti sen puuronsa kanssa. Lopulta, kun jo ties kuinka monennen kerran olin sanonut, että syö nyt hyvä lapsi sitä puuroa, yhtä monta kertaa olin jättänyt sanomatta ja ojentanut vain lusikan, kääntänyt hänet pöytään päin, muutaman kerran vähemmän nostanut hänet lattialta tuolille ja antanut puurolusikan käteen varmaan sadannen kerran. Lopulta minulta meni hermo ja huusin, että syö nyt se puurosi. Lapsi huusi takaisin, että älä huuda.
Niin, siinä sitä taas oltiin, vanhassa käytöksessä, huudan, kun en muuta osaa.
No, puuro saatiin lopulta sinne pieneen mahaan suurimmaksi osaksi ja menimme pesemään hampaita. Lapsi otti harjansa ja halusi itse panna hammastahnaa harjaksille. Valutin hanasta vähän vettä mukiin ja istuuduin pöntönkannelle. Pieni seisoi jakkaralla lavuaarin edessä. Katselin hänen iloista hammaspesuaan ja huomasin istuvani katumuspenkillä. Minua harmitti, että tulin huutaneeksi pienelle, joka ei vielä ymmärrä miksi aamulla syöminen on tärkeää. Missä oikein on kuuluisa aikuisuuteni? Eipä siinä auttanut muu kuin pyytää anteeksi. Sanoin lapselle: ”Anna anteeksi, kun huusin sinulle.” Lapsen kasvot muuttuivat yhdeksi suureksi hymyksi ja hän hyppäsi kaulaani hammasharja kädessään ja rutisti lujasti. Sanoja hän ei käyttänyt. Ymmärsin silti juuri saaneeni elämäni riemullisimman anteeksiannon. Ei kukaan ole koskaan riemuinnut niin paljon kuin tämä pieni saadessaan antaa minulle anteeksi.
Taivasten valtakunta on lasten kaltaisten, sanoi Jeesus. En pääse sinne, jos en tule lapsen kaltaisiksi. Kuinka toivon, että voisin sanoa, että nyt en pysty antamaan anteeksi ja silti tulla vastaanotetuksi ja kuinka kaipaan sitä, että voisin antaa ja saada riemuiten anteeksi.
Onneksi on tämä Isä meidän -rukouksen kolmas rukous.
Nostan kädet silmieni korkeudelle, pikkurillit kiinni toisissaan, kämmenet itseäni kohti, kosketan sormenpäillä kevyesti otsaan ja sydämen päälle, niihin kohtiin, joihin kasteessa on piirretty ristinmerkki, levitän kädet auki pitkälle eteeni ja sanon: tulkoon sinun valtakuntasi. Aamen.
Hartauden musiikkina virsi 959:1-4
Virsi alkaa sanoilla “Saapua yhteiseen pöytään”
torstai 19. joulukuuta 2019
Kristityllä ja kristityllä on eroa
Aamuhartaus 18.12.2019 Pastori Hilkka Olkinuora, Uusimaa
Keskiviikon aamuhartauksissa muistellaan omaa elämää kristittynä
Pastori Hilkka Olkinuora, Uusimaa. Hartauden musiikkina pianoesitys virrestä 552 "Mua siipeis suojaan kätke". Hillel Tokazier piano.
Keskiviikon aamuhartauksissa muistellaan omaa elämää kristittynä
Pastori Hilkka Olkinuora, Uusimaa. Hartauden musiikkina pianoesitys virrestä 552 "Mua siipeis suojaan kätke". Hillel Tokazier piano.
sunnuntai 15. joulukuuta 2019
Radiokuuntelu
Jumalanpalvelus Kallion kirkosta Helsingistä
Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Riikka Reina. Avustavana pastorina Mari Mattsson. Kanttorina Tommi Niskala. Urkurina Olli Pyylampi. Tekstinlukijana Markku Ekstam. Jumalanpalveluksen esirukouksessa, ehtoollisessa avustaa ja lähetyssanat lausuu diakoni Anne Mäki-Kokkila. Lauluyhtye: Milla Mäkinen, sopraano, Viena Kangas, altto, Jukka Jokitalo, tenori, Tommi Niskala, tenori, Elja Puukko, basso. Virret: 7:1-3, 58:2-4, 9:1,3,4; 8:3-, 272:1,5. Lauluyhtyeen laulut: Päivän psalmi 85, säv. Tommi Niskala, san. Raamatusta, Oi, saavu jo, Immanuel, säv. keskiajalta, san. 1100-luvulta, suom. Niilo Rauhala, Agnus Dei, säv. William Byrd, san. Raamatusta Joh. 1:29. Päätössoitto: Nun komm, der Heiden Heiland, BWV 661, säv. J.S. Bach.
Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Riikka Reina. Avustavana pastorina Mari Mattsson. Kanttorina Tommi Niskala. Urkurina Olli Pyylampi. Tekstinlukijana Markku Ekstam. Jumalanpalveluksen esirukouksessa, ehtoollisessa avustaa ja lähetyssanat lausuu diakoni Anne Mäki-Kokkila. Lauluyhtye: Milla Mäkinen, sopraano, Viena Kangas, altto, Jukka Jokitalo, tenori, Tommi Niskala, tenori, Elja Puukko, basso. Virret: 7:1-3, 58:2-4, 9:1,3,4; 8:3-, 272:1,5. Lauluyhtyeen laulut: Päivän psalmi 85, säv. Tommi Niskala, san. Raamatusta, Oi, saavu jo, Immanuel, säv. keskiajalta, san. 1100-luvulta, suom. Niilo Rauhala, Agnus Dei, säv. William Byrd, san. Raamatusta Joh. 1:29. Päätössoitto: Nun komm, der Heiden Heiland, BWV 661, säv. J.S. Bach.
Kirkot kuuntelujärjestyksessä
Ortodoksinen liturgia Pyhän apostoli Johannes Teologin kirkosta Porista
Palveluksen toimittaa kirkkoherra Aleksej Sjöberg. Kuoroa johtaa kanttori Heikki Hattunen.
Palveluksen toimittaa kirkkoherra Aleksej Sjöberg. Kuoroa johtaa kanttori Heikki Hattunen.
Iskelmäkirkko
Jumalanpalvelus: Riemulaulut - iskelmäkirkko
Lahden Gospelkuoro, Musiikkiluokkien Laulupuu-kuoro ja Laulamattomien Kuoro Ristinkirkossa. Juonnot ja saarna Ida Vartiala ja Riku Suokas, vieraana Toni Nieminen kertomassa toivosta. Tv:ssä ja radiossa lähetettävät hartaudet ja Pisara ovat osa Ylen hartausohjelmia.
Lahden Gospelkuoro, Musiikkiluokkien Laulupuu-kuoro ja Laulamattomien Kuoro Ristinkirkossa. Juonnot ja saarna Ida Vartiala ja Riku Suokas, vieraana Toni Nieminen kertomassa toivosta. Tv:ssä ja radiossa lähetettävät hartaudet ja Pisara ovat osa Ylen hartausohjelmia.
lauantai 14. joulukuuta 2019
Anna laulu lahjaksi
Anna laulu lahjaksi Joulukonsertti
Radio Suomessa kerättiin kuuntelijoiden tarinoita ja muistoja, joista tehtiin uusia joululauluja. Espoon kulttuurikeskuksen lavalle nousevat Paula Koivuniemi, Arja Saijonmaa, Antti Ketonen, Kyösti Mäkimattila, Aste, Irina ja Mira Luoti. Konserttia tahdittaa Espoo Gig Band, jota johtavat Marzi Nyman ja Lenni-Kalle Taipale. Konsertin juontaa Tarja Närhi.
Radio Suomessa kerättiin kuuntelijoiden tarinoita ja muistoja, joista tehtiin uusia joululauluja. Espoon kulttuurikeskuksen lavalle nousevat Paula Koivuniemi, Arja Saijonmaa, Antti Ketonen, Kyösti Mäkimattila, Aste, Irina ja Mira Luoti. Konserttia tahdittaa Espoo Gig Band, jota johtavat Marzi Nyman ja Lenni-Kalle Taipale. Konsertin juontaa Tarja Närhi.
Anna laulu lahjaksi
Anna laulu lahjaksi Radio Suomen joulukonsertti
Radio Suomen joulukonsertissa Arja Koriseva, Pepe Willberg, Janna, Mikko Kuustonen, Redrama, Samae Koskinen, Ollie, Aleksanteri Hakaniemi, Jonsu, Leo, Pihlaja ja Nomi. Juontaja Olga K ja kapellimestari Lasse Piirainen.
Radio Suomen joulukonsertissa Arja Koriseva, Pepe Willberg, Janna, Mikko Kuustonen, Redrama, Samae Koskinen, Ollie, Aleksanteri Hakaniemi, Jonsu, Leo, Pihlaja ja Nomi. Juontaja Olga K ja kapellimestari Lasse Piirainen.
sunnuntai 8. joulukuuta 2019
Nämä levyt
Kotimaiset kuoronuotit
Muutamalla pääkaupunkiseudun kuoronjohtajalla oli tehtävänä valita suomalaisesta kuorokirjallisuudesta itselle läheinen teos näin itsenäisyyspäivän ja suomalaisen musiikin päivän (8.12.) kunniaksi. Joulun alus on kiireistä aikaa eivätkä kaikki ehtineet mukaan, ja valintoja olisi voinut yhtä hyvin pyytää eri puolilta Suomea - Turusta, Tampereelta, Kouvolasta, Lopelta, Jyväskylästä, Oulaisista, Seinäjoelta, Kuopiosta...
Kuoronjohtaja Esko Kallion (Suomen Laulun, Candominon ja Jubilaten johtaja) valinta ei mahtunut ohjelmaan, mutta voimme lukea hänen kuvauksensa tästä kotimaisen kuororepertuaarin helmestä, josta löytyy vain yksi levytys: "Valitsenpa silti Erkki Salmenhaaran Två dikter av J. L. Runeberg, jossa säveltäjä käsittelee kansallisrunoilijamme tekstiä vähäeleisesti, mutta upean tarkkanäköisesti ja vakavan ekspressionistisesti. Kappaleista jälkimmäinen, Vid en källa (Lähteellä), käsittää läpisävellettynä runon kaikki kahdeksan säkeistöä ja muodostaa hiljalleen etenevän, sisäänpäin kääntyneen ja syvämietteisen yksinpuhelun. Harvoinpa löytyy samaan tekstiin kahta tunnelmaltaan yhtä kaukana toisistaan olevaa sävellystä kuin tämä ja kaikkien tuntema Ehrströmin iloinen laulelma 1800-luvulta, ja voin kuvitella, miten tämä kontrasti on inspiroinut (ja ehkä huvittanutkin) Salmenhaaraa hänen säveltäessään kappaletta. Kuten kaikki ulkoisesti yksinkertainen kuorosatsi, tämäkin on haastavaa esitettävää." Oiva toive esimerkiksi Sävel on vapaa -puhelintoivekonserttiin!
Kuoronjohtajien musiikkivalinnat: Pasi Hyökki: Toivo Kuula, sanat V.A. Koskenniemi: Nuijamiesten marssi op. 28/4/b mieskuorolle a cappella Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Pasi Hyökki
Tatu Erkkilä: Ahti Sonninen, sanat Une Haarnoja: Jouluhymni Somnium Ensemble, joht. Tatu Erkkilä
Saara Aittakumpu: Einojuhani Rautavaara, sanat Aleksis Kivi: Halavan himmeän alla, sarja sekakuorolle a cappella. 1. osa Ikävyys Radion kamarikuoro, joht. Timo Nuoranne
Matti Hyökki: Erik Bergman: Min ros och lilja, sarja kansanlaulun tapaan op. 77/a mieskuorolle ja sooloäänelle a cappella, 4. osa Dunkom BergManiana Ensemble ja Petri Bäckström, tenori, joht. Matti Hyökki
Paavo Hyökki: Paula Vesala ja Mira Luoti, sov. Saima Hyökki: Joku raja Lain Huuto, joht. Paavo Hyökki
Seppo Murto: Toivo Kuula, sanat V.A. Koskenniemi: Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut, op.11/1 sekakuorolle a cappella Polyteknikkojen Kamarikuoro Dominante, joht. Seppo Murto
Visa Yrjölä: Mikko Sidoroff, sanat Yrjö Jylhä: Pyhä yö Mieskuoro Euga ja Sampo Haapaniemi, baritoni, joht. Visa
Yrjölä Kaija Viitasalo: Martti Hela: Hiljainen joululaulu Naiskuoro KYN, joht. Kaija Viitasalo
Nils Schweckendiek: Alex Freeman, runo Edith Södergran: Fientliga stjärnor teoksesta Under the Arching Heavens - A Requiem Helsingin Kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek
Elisa Huovinen: Armas Maasalo, runo Kanteletar: Tuutulaulu sekakuorolle ja solistille a cappella Klemetti-Opiston Kamarikuoro ja Tuomas Katajala, tenori, joht. Heikki Liimola
Marjukka Riihimäki: Toivo Kuula, V.A. Koskenniemi: Auringon noustessa Erik Westbergin Vokalensemble, joht. Erik Westberg
Muutamalla pääkaupunkiseudun kuoronjohtajalla oli tehtävänä valita suomalaisesta kuorokirjallisuudesta itselle läheinen teos näin itsenäisyyspäivän ja suomalaisen musiikin päivän (8.12.) kunniaksi. Joulun alus on kiireistä aikaa eivätkä kaikki ehtineet mukaan, ja valintoja olisi voinut yhtä hyvin pyytää eri puolilta Suomea - Turusta, Tampereelta, Kouvolasta, Lopelta, Jyväskylästä, Oulaisista, Seinäjoelta, Kuopiosta...
Kuoronjohtaja Esko Kallion (Suomen Laulun, Candominon ja Jubilaten johtaja) valinta ei mahtunut ohjelmaan, mutta voimme lukea hänen kuvauksensa tästä kotimaisen kuororepertuaarin helmestä, josta löytyy vain yksi levytys: "Valitsenpa silti Erkki Salmenhaaran Två dikter av J. L. Runeberg, jossa säveltäjä käsittelee kansallisrunoilijamme tekstiä vähäeleisesti, mutta upean tarkkanäköisesti ja vakavan ekspressionistisesti. Kappaleista jälkimmäinen, Vid en källa (Lähteellä), käsittää läpisävellettynä runon kaikki kahdeksan säkeistöä ja muodostaa hiljalleen etenevän, sisäänpäin kääntyneen ja syvämietteisen yksinpuhelun. Harvoinpa löytyy samaan tekstiin kahta tunnelmaltaan yhtä kaukana toisistaan olevaa sävellystä kuin tämä ja kaikkien tuntema Ehrströmin iloinen laulelma 1800-luvulta, ja voin kuvitella, miten tämä kontrasti on inspiroinut (ja ehkä huvittanutkin) Salmenhaaraa hänen säveltäessään kappaletta. Kuten kaikki ulkoisesti yksinkertainen kuorosatsi, tämäkin on haastavaa esitettävää." Oiva toive esimerkiksi Sävel on vapaa -puhelintoivekonserttiin!
Kuoronjohtajien musiikkivalinnat: Pasi Hyökki: Toivo Kuula, sanat V.A. Koskenniemi: Nuijamiesten marssi op. 28/4/b mieskuorolle a cappella Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Pasi Hyökki
Tatu Erkkilä: Ahti Sonninen, sanat Une Haarnoja: Jouluhymni Somnium Ensemble, joht. Tatu Erkkilä
Saara Aittakumpu: Einojuhani Rautavaara, sanat Aleksis Kivi: Halavan himmeän alla, sarja sekakuorolle a cappella. 1. osa Ikävyys Radion kamarikuoro, joht. Timo Nuoranne
Matti Hyökki: Erik Bergman: Min ros och lilja, sarja kansanlaulun tapaan op. 77/a mieskuorolle ja sooloäänelle a cappella, 4. osa Dunkom BergManiana Ensemble ja Petri Bäckström, tenori, joht. Matti Hyökki
Paavo Hyökki: Paula Vesala ja Mira Luoti, sov. Saima Hyökki: Joku raja Lain Huuto, joht. Paavo Hyökki
Seppo Murto: Toivo Kuula, sanat V.A. Koskenniemi: Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut, op.11/1 sekakuorolle a cappella Polyteknikkojen Kamarikuoro Dominante, joht. Seppo Murto
Visa Yrjölä: Mikko Sidoroff, sanat Yrjö Jylhä: Pyhä yö Mieskuoro Euga ja Sampo Haapaniemi, baritoni, joht. Visa
Yrjölä Kaija Viitasalo: Martti Hela: Hiljainen joululaulu Naiskuoro KYN, joht. Kaija Viitasalo
Nils Schweckendiek: Alex Freeman, runo Edith Södergran: Fientliga stjärnor teoksesta Under the Arching Heavens - A Requiem Helsingin Kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek
Elisa Huovinen: Armas Maasalo, runo Kanteletar: Tuutulaulu sekakuorolle ja solistille a cappella Klemetti-Opiston Kamarikuoro ja Tuomas Katajala, tenori, joht. Heikki Liimola
Marjukka Riihimäki: Toivo Kuula, V.A. Koskenniemi: Auringon noustessa Erik Westbergin Vokalensemble, joht. Erik Westberg
tiistai 3. joulukuuta 2019
3 -vuotistarkastuspäivä ohjelmoitu hallituskriisin katseluaikaan 1v 11kk
Yle Uutiset suora Hallituskriisi kuohuu
Aamulla pahoittelin, etten näkisi poliittisia tapahtumia, lähtiessäni Meilahteen vuositarkastukseen. Tulomatkalla kuulin Rinteen lähdöstä Mäntyniemeen ja mitä siitä seurasi. Ehdin kuitenkin vielä seuraamaan netistä suoraa lähetystä
Antti Rinteen hallitus erosi, kesto 3 h 57 min, ti 3.12.2019, katseluaika 1 v 11 kk, 321170 katselua
Vuoden kuluttua 4 -vuotistarkastus ja katseluaikana ehdin vielä käydä 5 -vuotistarkastuksen. 3 vuotta sitten kysyttiin elämän ja kuoleman kysymys.
- Jos haluat olla elossa viiden vuoden kuluttua, on leikkaus tehtävä.
Jouluvalmistelut jäivät tekemättä, valitsin elämän. Paljonko muistan tuosta ajasta, tarkistan sairaanhoitajan muistiinpanoista lähettetynä jouluviikoksi kotiin tiputuksessa. Hämmästyin "uhkausta lyödä hoitajaani".
Ajassa oli kestämistä kipujen tähden. Vahva lääkityskää ei niitä poistanut enkä ehtinyt tulla lääkeriippuvaiseksi parantumisen edistyessä. Näissä kolmessa vuodessa on yhtä paljon käänteitä kuin tämän päivän hallituskriisin kuohuissa.
Aamulla pahoittelin, etten näkisi poliittisia tapahtumia, lähtiessäni Meilahteen vuositarkastukseen. Tulomatkalla kuulin Rinteen lähdöstä Mäntyniemeen ja mitä siitä seurasi. Ehdin kuitenkin vielä seuraamaan netistä suoraa lähetystä
Antti Rinteen hallitus erosi, kesto 3 h 57 min, ti 3.12.2019, katseluaika 1 v 11 kk, 321170 katselua
Vuoden kuluttua 4 -vuotistarkastus ja katseluaikana ehdin vielä käydä 5 -vuotistarkastuksen. 3 vuotta sitten kysyttiin elämän ja kuoleman kysymys.
- Jos haluat olla elossa viiden vuoden kuluttua, on leikkaus tehtävä.
Jouluvalmistelut jäivät tekemättä, valitsin elämän. Paljonko muistan tuosta ajasta, tarkistan sairaanhoitajan muistiinpanoista lähettetynä jouluviikoksi kotiin tiputuksessa. Hämmästyin "uhkausta lyödä hoitajaani".
Ajassa oli kestämistä kipujen tähden. Vahva lääkityskää ei niitä poistanut enkä ehtinyt tulla lääkeriippuvaiseksi parantumisen edistyessä. Näissä kolmessa vuodessa on yhtä paljon käänteitä kuin tämän päivän hallituskriisin kuohuissa.
maanantai 2. joulukuuta 2019
Kirkkovuosi alkaa
Jumalanpalvelus
su 1.12.2019
su 1.12.2019
- 58 min
- 29 pv
- 16544 katselua
Adventtijumalanpalvelus
Kokkolan kirkossa. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin jousikvintetti ja
kamarikuoro Kantorei esiintyvät. Jouni Sirviö saarnaa. Tv:ssä ja
radiossa lähetettävät hartaudet ja Pisara ovat osa Ylen hartausohjelmia.
sunnuntai 1. joulukuuta 2019
Joulukuun 1.
Positiivarit Joulukalenteri
Hetken kestää elämä.......
Älä koskaan pelkää ilmaista sitä, mitä on
sydämelläsi. Pienestä kipinästä kasvaa joskus liekki jonka loimussa voi
monta kuukautta lämmitellä käsiään joku, jota rakastat tai joku, jonka
tunnet vain ohimennen.
-Faith Baldwin
lauantai 30. marraskuuta 2019
105 päivää
Talvisodan alkamisen muistohetki
- 33 min
- 29 pv
- 6938 katselua
Suomen
valtiojohto laskee seppeleen talvisodan kansalliselle muistomerkille
Helsingin Kasarmitorilla. Muistomerkille sytytetään myös 105 kynttilää.
perjantai 29. marraskuuta 2019
tiistai 26. marraskuuta 2019
Yläkerran ukot ampuvat kovilla
80 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1939: Neuvostoliitto järjesti Mainilan laukaukset.
Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov lähetti 26. marraskuuta 1939 Suomen Moskovan-lähettiläs Yrjö-Koskiselle nootin, jonka mukaan Suomen puolelta oli sanottuna päivänä klo 15.45 ammuttu seitsemän tykistön laukausta Neuvostoliiton puolelle.
Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov lähetti 26. marraskuuta 1939 Suomen Moskovan-lähettiläs Yrjö-Koskiselle nootin, jonka mukaan Suomen puolelta oli sanottuna päivänä klo 15.45 ammuttu seitsemän tykistön laukausta Neuvostoliiton puolelle.Todelliset Mainilan laukaukset vuonna 1941
Jatkosodan aikana 18. divisioonan joukot etenivät Rajajoelle 31. elokuuta 1941 ja alkoivat valmistella Mainilan kylän valtausta. Divisioonan komentaja eversti Pajari tajusi tapauksen propaganda-arvon ja järjesti TK-miehille tykistökeskityksen Mainilaan. Kylä vallattiin pari päivää myöhemminsunnuntai 24. marraskuuta 2019
Valoa pimeyteen
Netrebko ja Hvorostovski
Baritonitähti Dmitri Hvorostovski menehtyi traagisesti aivosyöpään marraskuussa 2017. Näemme nyt muistokonserttina Moskovan Punaisella torilla vuonna 2013 kuvatun suurkonsertin, jossa Hvorostovskin kumppanina oli tähtisopraano Anna Netrebko. Kuuluisien aarioiden ohella kuullaan myös mm. venäläisklassikko Unohtumaton ilta, joka herkistää ja nimensäkin puolesta teemoittaa tapahtuman osuvasti. Venäjän valtion akateemista sinfoniaorkesteria johtaa Constantine Orbelian.
torstai 21. marraskuuta 2019
YK:n Lasten oikeudet
Otteita selkokielisestä YK:n Lasten oikeuksien sopimuksesta. Lukijana Tatu Tamminen.
Ennen YK:n lasten oikeuksia lapset vaiennettiin puhumattomiksi eikä lapset aikuisinakaan saaneet ajatella vapaasti.
Karvaasti olen saanut kokea oikeuden uskontoon, liittymisen yhdistyksiin ja kokouksissa käymisen.
Oikeus yksityisyyteen on vasta totta yksin asuessa 8-kymppisenä.
Ei saa puhua toisten asioista.
Lapsen kunniaa tai mainetta ei saa loukata.
Kukaan vieras ei saa tulla lapsen kotiin ilman lupaa.
Vain lapsi itse saa avata omat kirjeensä.
Tiedonsaantioikeus monipuolisesti.
Aikuisen suojeltava lasta vahingoittavalta tiedolta.
Vanhempien huolehdittava lasten kasvattamisesta ja hoidosta.
Valtion ja kuntien tehtävä on auttaa kasvattamisessa.
Aikuisten suojeltava lasta väkivallalta.
Lasta ei saa satuttaa millään tavalla.
Ennen YK:n lasten oikeuksia lapset vaiennettiin puhumattomiksi eikä lapset aikuisinakaan saaneet ajatella vapaasti.
Karvaasti olen saanut kokea oikeuden uskontoon, liittymisen yhdistyksiin ja kokouksissa käymisen.
Oikeus yksityisyyteen on vasta totta yksin asuessa 8-kymppisenä.
Ei saa puhua toisten asioista.
Lapsen kunniaa tai mainetta ei saa loukata.
Kukaan vieras ei saa tulla lapsen kotiin ilman lupaa.
Vain lapsi itse saa avata omat kirjeensä.
Tiedonsaantioikeus monipuolisesti.
Aikuisen suojeltava lasta vahingoittavalta tiedolta.
Vanhempien huolehdittava lasten kasvattamisesta ja hoidosta.
Valtion ja kuntien tehtävä on auttaa kasvattamisessa.
Aikuisten suojeltava lasta väkivallalta.
Lasta ei saa satuttaa millään tavalla.
tiistai 19. marraskuuta 2019
Hengellisiä toiveita
Hartaita säveliä Holma: Jeesus sanoi omillensa (Mikko Salakari, tenori, ja Vesa Kajava, urut). 5 min
sunnuntai 17. marraskuuta 2019
Tarinoita luokkaeroista
Kun köyhä ja rikas rakastuvat ja muita tarinoita luokkaeroista
Kun köyhä ja rikas rakastuvat ja muita tarinoita luokkaeroista. Professori Laura Kolbe ja psykoterapeutti Katriina Järvinen.
Jokaisella omansa
Bonuskielenä musiikki - toimittaja Ella Kanninen
Uudenvuodenjuhlat Helsingin Senaatintorilla, Seinäjoen Tangomarkkinat, Tanssii tähtien kanssa -lähetykset, Puoli seitsemän -ajankohtaisohjelma, itsenäisyyspäivän Linnan juhlat - kaikkia on juontanut tai selostanut useiden kielien taidolla varustettu toimittaja Ella Kanninen. Rakkaus kieltenopiskeluun ja etenkin romaanisiin kieliin vei Kannisen aikanaan Ranskaan, ja ranskan kieltä hän kutsuu ensirakkaudekseen. "Olen myös suuri ruotsin kielen kannattaja ja käytän sitä mielelläni kommunikoidessani ruotsalaisten ja norjalaisten ystävieni kanssa."
Ihmismäisempi rakkaus vei Ella Kannisen myöhemmin Helsingistä uuteen kotimaahan Italiaan, ja suomalaiset ovat hänen tv-sarjojensa ansiosta päässeet sukeltamaan Italian historiaan ja italialaiseen kulttuuriin. Tuleva aviomies hurmasi hänet muinoin äänittämällä CD:t täyteen italialaista musiikkia, ja listalla onkin kauniita rakkausballadeja eri kielillä. Lapsena koetut oopperajuhlavierailut Savonlinnaan ja Mozartia rakastava anoppi ovat johdattaneet Ellan yhä syvemmälle klassisen musiikin maailmaan, ja italialaisissa säveltäjissä, oopperoissa, taiteilijoissa ja myös arvosoittimissa riittää tutkimista.
Ella Kannisen musiikkivalinnat:
G.D. Weiss, Hugo Peretti, Luigi Creatore: Can't Help Falling In Love
Elvis Presley, laulu ja yhtye.
Jacques Brel: Ne me quitte pas
Jacques Brel, laulu, Gerard Jouannest, piano, orkesterin johto Francois Rauber
Carla Bruni/Leos Carax: Quelqu'un m'a dit
Carla Bruni, laulu ja yhtye
Desmond Dacres/Leslie Kong: Israelites
Desmond Dekker ja The Aces
Otis Redding/Steve Cropper: Sittin' on the Dock of the Bay
Otis Redding, laulu ja yhtye
Lucio Dalla: Caruso
Lucio Dalla, laulu ja yhtye
Veikko Samuli, sanat Kari Tapio: Myrskyn jälkeen
Kari Tapio, laulu ja yhtye
Iiro Rantala: Freedom (katkelma)
Iiro Rantala String Trio: Iiro Rantala, piano, Adam Baldych, viulu, ja Asja Valcic, sello
Antonio Vivaldi: Konsertto kahdelle sellolle, jousille ja continuolle g-molli RV531 op. 58/3, 3. osa Allegro
Erkki Rautio, sello, Marko Ylönen, sello, Laura Vihreäpuu, cembalo, ja Helsingin Juniorijouset, joht. Csaba Szilvay
Gioachino Rossini: Katkelma teoksesta Une larme (Kyynel); teema ja muunnelmia nro 10 a-molli kokoelmasta Peches de Vieillesse (Vanhuuden syntejä)
Constantin Macherel, sello, ja Lontoon Mozart-soittajat, joht. Sebastian Comberti
Uudenvuodenjuhlat Helsingin Senaatintorilla, Seinäjoen Tangomarkkinat, Tanssii tähtien kanssa -lähetykset, Puoli seitsemän -ajankohtaisohjelma, itsenäisyyspäivän Linnan juhlat - kaikkia on juontanut tai selostanut useiden kielien taidolla varustettu toimittaja Ella Kanninen. Rakkaus kieltenopiskeluun ja etenkin romaanisiin kieliin vei Kannisen aikanaan Ranskaan, ja ranskan kieltä hän kutsuu ensirakkaudekseen. "Olen myös suuri ruotsin kielen kannattaja ja käytän sitä mielelläni kommunikoidessani ruotsalaisten ja norjalaisten ystävieni kanssa."
Ihmismäisempi rakkaus vei Ella Kannisen myöhemmin Helsingistä uuteen kotimaahan Italiaan, ja suomalaiset ovat hänen tv-sarjojensa ansiosta päässeet sukeltamaan Italian historiaan ja italialaiseen kulttuuriin. Tuleva aviomies hurmasi hänet muinoin äänittämällä CD:t täyteen italialaista musiikkia, ja listalla onkin kauniita rakkausballadeja eri kielillä. Lapsena koetut oopperajuhlavierailut Savonlinnaan ja Mozartia rakastava anoppi ovat johdattaneet Ellan yhä syvemmälle klassisen musiikin maailmaan, ja italialaisissa säveltäjissä, oopperoissa, taiteilijoissa ja myös arvosoittimissa riittää tutkimista.
Ella Kannisen musiikkivalinnat:
G.D. Weiss, Hugo Peretti, Luigi Creatore: Can't Help Falling In Love
Elvis Presley, laulu ja yhtye.
Jacques Brel: Ne me quitte pas
Jacques Brel, laulu, Gerard Jouannest, piano, orkesterin johto Francois Rauber
Carla Bruni/Leos Carax: Quelqu'un m'a dit
Carla Bruni, laulu ja yhtye
Desmond Dacres/Leslie Kong: Israelites
Desmond Dekker ja The Aces
Otis Redding/Steve Cropper: Sittin' on the Dock of the Bay
Otis Redding, laulu ja yhtye
Lucio Dalla: Caruso
Lucio Dalla, laulu ja yhtye
Veikko Samuli, sanat Kari Tapio: Myrskyn jälkeen
Kari Tapio, laulu ja yhtye
Iiro Rantala: Freedom (katkelma)
Iiro Rantala String Trio: Iiro Rantala, piano, Adam Baldych, viulu, ja Asja Valcic, sello
Antonio Vivaldi: Konsertto kahdelle sellolle, jousille ja continuolle g-molli RV531 op. 58/3, 3. osa Allegro
Erkki Rautio, sello, Marko Ylönen, sello, Laura Vihreäpuu, cembalo, ja Helsingin Juniorijouset, joht. Csaba Szilvay
Gioachino Rossini: Katkelma teoksesta Une larme (Kyynel); teema ja muunnelmia nro 10 a-molli kokoelmasta Peches de Vieillesse (Vanhuuden syntejä)
Constantin Macherel, sello, ja Lontoon Mozart-soittajat, joht. Sebastian Comberti
lauantai 16. marraskuuta 2019
Viisas vs. tyhmä - psalmista 90 ja sananlaskujenkirjasta
Iltahartaus 16.11.2019 Varatoiminnanjohtaja Kalle Virta, Mäntsälä
Lauantai-illan rukoushetkessä puhuu varatoiminnanjohtaja Kalle Virta, Mäntsälä.
Virsi 379 alkaa sanoin "Herralle tiesi anna". Cetus Noster (vokaaliyhtye), Jarmo Julkunen (teorbi).
Virsi 379 alkaa sanoin "Herralle tiesi anna". Cetus Noster (vokaaliyhtye), Jarmo Julkunen (teorbi).
torstai 14. marraskuuta 2019
Mietelauseita viikolle 46 vuosilta 1906- 1918 (isä syntyi, setä vietiin vankilaan)
Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12
16.11.2019 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12
Santeri Alkion teoksesta Yhteiskunnallista ja valtiollista – Valikoima sanomalehtikirjoitelmia vuosilta 1906-1918
Ohjelma on tulossa kuunneltavaksi 15.11.2019 klo 12.15
0 s
pe 15.11.2019
29 pv
81 kuuntelua (Kaikki ei mene kuin strömsöössä ohjelmasivuja uudelleen rustatessa. Pyydän poistamaan mustia sivuja tuottavan harjoittelijan. Radio-opas - Yle Areena - Yle.fi Tämä ei toteutunut Aamuhartaus-sivuilla eikä tule onnistumaan radio-oppaan sivuilla. Pitää todella olla huolissaan.)
Aila Meriluodon runo Pois kokelmasta Asumattomiin.
Santeri Alkion teoksesta Yhteiskunnallista ja valtiollista – Valikoima sanomalehtikirjoitelmia vuosilta 1906-1918
Aila Meriluodon Jälkeenpäin-runo.
Santeri Alkion teoksesta Yhteiskunnallista ja valtiollista – Valikoima sanomalehtikirjoitelmia vuosilta 1906-1918
16.11.2019 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12
Santeri Alkion teoksesta Yhteiskunnallista ja valtiollista – Valikoima sanomalehtikirjoitelmia vuosilta 1906-1918
Ohjelma on tulossa kuunneltavaksi 15.11.2019 klo 12.15
0 s
pe 15.11.2019
29 pv
81 kuuntelua (Kaikki ei mene kuin strömsöössä ohjelmasivuja uudelleen rustatessa. Pyydän poistamaan mustia sivuja tuottavan harjoittelijan. Radio-opas - Yle Areena - Yle.fi Tämä ei toteutunut Aamuhartaus-sivuilla eikä tule onnistumaan radio-oppaan sivuilla. Pitää todella olla huolissaan.)
Aila Meriluodon runo Pois kokelmasta Asumattomiin.
Santeri Alkion teoksesta Yhteiskunnallista ja valtiollista – Valikoima sanomalehtikirjoitelmia vuosilta 1906-1918
Aila Meriluodon Jälkeenpäin-runo.
Santeri Alkion teoksesta Yhteiskunnallista ja valtiollista – Valikoima sanomalehtikirjoitelmia vuosilta 1906-1918
tiistai 12. marraskuuta 2019
Perjantai-dokkari
Perjantai-dokkari
Yksin
Yksin
- 8 min
- toistaiseksi
sunnuntai 10. marraskuuta 2019
Tästä alkoi tuntematon metsä
TÄSTÄ ALKAA TUNTEMATON METSÄ
 1986 - prokura – sertifikaatti |
 |
Amerikkalainen unelmahattu |
| YEAT 7-kymppinenkin voi vaihtaa työpaikkaa, kun tuotteesta ei ole tarvinnut luopua. |
 |
Puskurivyöhykkeellä jatketaan.
lauantai 9. marraskuuta 2019
Kulttuurin pisteohjelmia
Berliinin muurista 30 vuotta - mitä muistat DDR:stä?
DDR oli valtio, jossa tavallinen kansalainen ei saanut muuttaa ulkomaille, ei valita vapaasti koulutustaan eikä työpaikkaansa, eikä kritisoida johtajia ilman vankilan uhkaa. Maa tuli monille suomalaisille aikoinaan tutuksi monilla eri tavoin, Berliiniä ympäröivästä muurista, menestyvänä urheilumaana tai vaikkapa malliesimerkkinä toimivasta sosialismista. Mitä Saksan demokraattisesta tasavallasta muistetaan nyt 30 vuotta muurin murtumisen jälkeen?
Studiossa DDR.ää muistelevat maassa aikoinaan asuneet ja sen monet puolet nähneet emeritusprofesori Seppo Hentilä ja toimittaja Teppo Tiilikainen.
Toimittajina Jukka Mikkola ja Jukka Kuosmanen.
Tuottaja Sari Siekkinen.
Numero suoraan lähetykseen on 09 144 800.
KUVA: Yle/Pixabay
Aikamatka läpi jaetun Berliinin
Radiodokumentti: Täällä Berliini! Radion mukana Berliinin muurilla
Radiofoninen arkistodokumentti, jossa on hyödynnetty Berliiniin liittyviä radioarkiston aarteita vuosilta 1950-89. Toimittajat Jukka Mikkola ja Jukka Kuosmanen, äänisuunnittelija Kai Rantala, arkistomateriaalit Raimo Mäkelä. Tuottaja Sari Siekkinen.Radioarkiston äänitteillä esiintyvät: Leo Matiskainen (1950), Leo Meller (1950 ja 1955), Heidi Hahm (1950), Erna Sack (1955), Walter Ulbricht (1961), Anna-Liisa Fenske (1961), Eila Rantanen (1962), John F. Kennedy (1963), Markku Sopanen (1966), Eero Saarenheimo (1972), Juha Virkkunen (1973), Matti Hara (1973), Erich Honecker (1973), Peter von Bagh (1974), Atte Blom (1974), Yrjö Lautela (1977), Hannu Taanila (1983), Teppo Tiilikainen (1987), Ronald Reagan (1987), Eero Toukkari (1989), Irja Wendisch (1989) ja Esa Tuominen (1989).
Radiofonisen teoksen musiikkina on käytetty saksalaisten säveltäjien säveltämää ja Berliinin Filharmonikoiden esittämää musiikkia. Säveltäjät: Christoph Willibald von Gluck, Richard Wagner ja Ludwig van Beethoven. Kapellimestarit: Wilhelm Furtwängler ja Hans Knappertsbusch.
sunnuntai 3. marraskuuta 2019
Puhelintoivekonsertti
Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa / 09 - 144 800
Konserttimusiikin
puhelintoivekonsertti. Juontajina pastori ja kanttori Samuli Korkalainen
sekä toimittaja Ainomaija Pennanen. Ohjelman suunnittelusta vastaa
Inari Tilli.
Ohjelmassa soitettu musiikki:
Kaj-Erik Gustafsson - Leevi Madetoja: Oi Jeesus kiitos nimellesi sun
Kaj-Erik Gustafsson, urut
Oskar Merikanto: Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot sarjasta Haudoilta op. 74
Jorma Hynninen, baritoni ja Ilkka Paananen, piano
Wolfgang Amadeus Mozart: Lacrimosa teoksesta Requiem
Bach Collegium Japan, joht. Masaaki Suzuki
Ola Gjeilo: Ubi caritas
Voces8 ja Ola Gjeilo, piano, joht. Barnaby Smith
Koraalitoisinto - Herman Rechberger: Auta, oi Jeesus
Sinfonia Lahti, joht. Osmo Vänskä
Kansansävelmä - Edvard Grieg: Oi joukko valkopukuinen
Sauli Ahvenjärvi, baritoni ja Pentti Kotiranta, piano
Maurice Duruflé: Agnus Dei teoksesta Requiem op. 9
Philippe Caillard-kuoro, Stephane Caillat-kuoro jaLmourex-orkesteri, joht. Maurice Duruflé
Johann Sebastian Bach: Ich habe genug kantaatista nro 82
Elja Puukko, baritoni, Opus X -barokkiorkesterijoht. Petri Tapio Mattson
Koraalitoisinto - Säde Bartling (sov.): Nyt ylös sieluni
Histan veisaajat
Taneli Kuusisto - Ilkka Kuusisto (sov.): Sun ristis juurehen
Soile Isokoski, sopraano ja Helsingin kaupunginorkesteri, joht. John Storgårds
Olivier Messiaen: Aikojen katse sarjasta Kaksikymmentä Jeesus-lapseen luotua katsetta
Jaana Kärkkäinen, piano
Pekka Björninen - Piia Laasonen (sov.): Pacem jazzmessusta Pacem
Anne Federley, sopraano, Piia Laasonen, altto, Mikko Miettinen, tenori, Juho-Kusti Väätäinen, basso, Markus Lajunen, puhaltimet, Panu Korhonen, piano, Ilona Rimpilä, basso ja Esko Turpeinen, lyömäsoittimet
Ludwig van Beethoven: Jumalan kunnia luonnossa
Matti Salminen, basso ja Pentti Savolainen, urut
Alfred Schnittke: Requiem teoksesta Requiem
Ruotsin radiokuoro, joht. Tönu Kaljuste
Joonas Kokkonen: Lux aeterna
Tauno Äikää, urut
Armas Maasalo: Oi Jeesus, lohdutukseni
Jaakko Kortekangas, baritoni ja Ilkka Paananen, piano
Gioachino Rossini: Agnus Dei teoksesta Pieni juhlamessu
Susanne Mentzer, mezzosopraano, St. Martin-in-the-Fields -kuoro ja -kamariorkesteri, joht. Neville Marriner
Kari Tikka: Armolaulu
Esa Ruuttunen, bartoni ja Viva Vox, joht. Seppo Murto
Mikko Sidoroff: Iankaikkinen muisto teoksesta Panihida
Kamarikuoro Krysostomos, joht. Mikko Sidoroff
Georg Böhm: Vater unser im Himmelreich
Bernard Foccroulle, urut
Kansansävelmä - Tuomo Nikkola: On koti, jonne myrskyt maan teoksesta Katselen Golgatalle
Tuomas Katajala, tenori, Heli Rättyä, sopraano ja Riina Lahtinen, piano
Jean Sibelius: Suur' olet Herra
Ylioppilaskunnan Laulajat ja Harri Viitanen, urut, joht. Matti Hyökki
Ohjelmassa soitettu musiikki:
Kaj-Erik Gustafsson - Leevi Madetoja: Oi Jeesus kiitos nimellesi sun
Kaj-Erik Gustafsson, urut
Oskar Merikanto: Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot sarjasta Haudoilta op. 74
Jorma Hynninen, baritoni ja Ilkka Paananen, piano
Wolfgang Amadeus Mozart: Lacrimosa teoksesta Requiem
Bach Collegium Japan, joht. Masaaki Suzuki
Ola Gjeilo: Ubi caritas
Voces8 ja Ola Gjeilo, piano, joht. Barnaby Smith
Koraalitoisinto - Herman Rechberger: Auta, oi Jeesus
Sinfonia Lahti, joht. Osmo Vänskä
Kansansävelmä - Edvard Grieg: Oi joukko valkopukuinen
Sauli Ahvenjärvi, baritoni ja Pentti Kotiranta, piano
Maurice Duruflé: Agnus Dei teoksesta Requiem op. 9
Philippe Caillard-kuoro, Stephane Caillat-kuoro jaLmourex-orkesteri, joht. Maurice Duruflé
Johann Sebastian Bach: Ich habe genug kantaatista nro 82
Elja Puukko, baritoni, Opus X -barokkiorkesterijoht. Petri Tapio Mattson
Koraalitoisinto - Säde Bartling (sov.): Nyt ylös sieluni
Histan veisaajat
Taneli Kuusisto - Ilkka Kuusisto (sov.): Sun ristis juurehen
Soile Isokoski, sopraano ja Helsingin kaupunginorkesteri, joht. John Storgårds
Olivier Messiaen: Aikojen katse sarjasta Kaksikymmentä Jeesus-lapseen luotua katsetta
Jaana Kärkkäinen, piano
Pekka Björninen - Piia Laasonen (sov.): Pacem jazzmessusta Pacem
Anne Federley, sopraano, Piia Laasonen, altto, Mikko Miettinen, tenori, Juho-Kusti Väätäinen, basso, Markus Lajunen, puhaltimet, Panu Korhonen, piano, Ilona Rimpilä, basso ja Esko Turpeinen, lyömäsoittimet
Ludwig van Beethoven: Jumalan kunnia luonnossa
Matti Salminen, basso ja Pentti Savolainen, urut
Alfred Schnittke: Requiem teoksesta Requiem
Ruotsin radiokuoro, joht. Tönu Kaljuste
Joonas Kokkonen: Lux aeterna
Tauno Äikää, urut
Armas Maasalo: Oi Jeesus, lohdutukseni
Jaakko Kortekangas, baritoni ja Ilkka Paananen, piano
Gioachino Rossini: Agnus Dei teoksesta Pieni juhlamessu
Susanne Mentzer, mezzosopraano, St. Martin-in-the-Fields -kuoro ja -kamariorkesteri, joht. Neville Marriner
Kari Tikka: Armolaulu
Esa Ruuttunen, bartoni ja Viva Vox, joht. Seppo Murto
Mikko Sidoroff: Iankaikkinen muisto teoksesta Panihida
Kamarikuoro Krysostomos, joht. Mikko Sidoroff
Georg Böhm: Vater unser im Himmelreich
Bernard Foccroulle, urut
Kansansävelmä - Tuomo Nikkola: On koti, jonne myrskyt maan teoksesta Katselen Golgatalle
Tuomas Katajala, tenori, Heli Rättyä, sopraano ja Riina Lahtinen, piano
Jean Sibelius: Suur' olet Herra
Ylioppilaskunnan Laulajat ja Harri Viitanen, urut, joht. Matti Hyökki
Liveluentoa kuuntelemassa
Kuusi kuvaa kirjailija Torsti Lehtisen elämästä
Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.
torstai 31. lokakuuta 2019
Kaapin henki
Ote Laura Honkasalon kirjasta Kaapin henki - Tavaravaivaisen tunnustuksia
Ote Laura Honkasalon kirjasta Kaapin henki - Tavaravaivaisen tunnustuksia, Kirjapaja 2019
Lukijana Heikki Puskala
Ote Laura Honkasalon kirjasta Kaapin henki - Tavaravaivaisen tunnustuksia, Kirjapaja 2019
Lukijana Heikki Puskala
maanantai 28. lokakuuta 2019
lauantai 26. lokakuuta 2019
Sodan satuttamat
Osa 1: Sota vei isiltä hermot
Sota muutti monen lapsen elämän. Paljon koteja oli jäänyt Neuvostoliiton rajan taakse ja tuhoutunut pommituksissa. Uusi elämä piti aloittaa ahtaassa kaupunkiasunnossa tai kylmällä asutustilalla.
Taisteluista kotiin palanneita isiä vaivasivat sotatraumat, jotka joskus purkautuivat pelottavina raivokohtauksina. Äitien voimat eivät riittäneet lapsista huolehtimiseen, kun heidän härteilleen lankesi aviomiehen hoivaaminen ja raskas arkinen työtaakka. Lapset jäivät murheidensa kanssa yksin.
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.
Osa 2. Naiset kantoivat raskaita taakkoja
Sodan jälkeen naisilta odotettin paljon sodasta palaavien miesten hoivaajina. Syksyllä -44 lehdissä julkaistiin kirjoituksia, joissa naisille annettiin vinkkejä siitä, miten miehiä tuli kohdella. Miehiltä ei saanut vaatia liikoja eikä heille saanut vastata ärtyisästi.
Moni nainen sinnitteli pitkään painajaisten kourissa huutavan, sotatraumoista kärsivän ja jopa väkivaltaisen miehen rinnalla.
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.
Ohjelmassa kuullaan otteita kirjeistä, joita avioliitossaan ongelmiin joutuneet naiset lähettivät Vastauksia sielunhoidollisiin kysymyksiin- nimiseen radio-ohjelmaan vuosina 1946-1951.
Sota muutti monen lapsen elämän. Paljon koteja oli jäänyt Neuvostoliiton rajan taakse ja tuhoutunut pommituksissa. Uusi elämä piti aloittaa ahtaassa kaupunkiasunnossa tai kylmällä asutustilalla.
Taisteluista kotiin palanneita isiä vaivasivat sotatraumat, jotka joskus purkautuivat pelottavina raivokohtauksina. Äitien voimat eivät riittäneet lapsista huolehtimiseen, kun heidän härteilleen lankesi aviomiehen hoivaaminen ja raskas arkinen työtaakka. Lapset jäivät murheidensa kanssa yksin.
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.
Osa 2. Naiset kantoivat raskaita taakkoja
Sodan jälkeen naisilta odotettin paljon sodasta palaavien miesten hoivaajina. Syksyllä -44 lehdissä julkaistiin kirjoituksia, joissa naisille annettiin vinkkejä siitä, miten miehiä tuli kohdella. Miehiltä ei saanut vaatia liikoja eikä heille saanut vastata ärtyisästi.
Moni nainen sinnitteli pitkään painajaisten kourissa huutavan, sotatraumoista kärsivän ja jopa väkivaltaisen miehen rinnalla.
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.
Ohjelmassa kuullaan otteita kirjeistä, joita avioliitossaan ongelmiin joutuneet naiset lähettivät Vastauksia sielunhoidollisiin kysymyksiin- nimiseen radio-ohjelmaan vuosina 1946-1951.
lauantai 19. lokakuuta 2019
Rakkauden kaksoiskäsky selkokielellä
Aamuhartaus 5.10.2019 Kirkkoherra Paavo Ratilainen, Ortodoksinen kirkko, Viinijärvi
Hartauden musiikkina "Kiitetty olet sinä, Herra" (trad.). Doxofonia-kuoro, Jarmo Lehto (joht.)
Hyvää huomenta
Suomalaisissa ihmissuhteissa rakkauden tunnustaminen toiselle on yleensä sangen pidättyväistä. Rakastan sinua koetaan edelleen vahvana ilmaisuna eikä amerikkalaistyylinen kaiken rakastaminen oikein sovi meikäläiseen puheenparteen.
Rakastamisen sanominen toiselle henkilölle on kenties liiankin harvinaista avioliitossa olevienkin kohdalla. Helposti unohtuu mainita asia ja kenties pitää sitä jotenkin itsestään selvyytenä.
Mitä sitten tarkoitetaan, kun sanotaan.
- Minä rakastan sinua.
Kaiketi on puhe tunteesta toista ihmistä kohtaan, jonka mukaan toinen ihminen on itselle erityinen ja korvaamaton. Sellainen, josta ei halua luopua mistään hinnasta. Puolisolle sanottu "rakastan sinua" tarkoittaa, että haluan olla kanssasi. Haluan sinun parastasi. Haluan pitää sinut rinnallani ja lähelläni aina. En voi edes ajatella menettäväni sinua. Kenties edessä on ihanalta tuntuva avioliitto tai takana on jo paljon yhteisiä vuosia ja kokemuksia eikä ole kyse hetkellisestä onnenhuumasta, vaan jostakin paljon syvemmästä ja kestävämmästä. Voisi kai sanoa, että kun sanomme toiselle ihmiselle "minä rakastan sinua" tarkoitamme pitkälti samaa kuin, jos sanoisimme toiselle:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.
Kenties toinen tie ymmärtää rakkauden käsite on vanhemman ja lapsen suhde. Omalle lapselleen haluaa pyyteettömästä rakkaudestaan suoda kaiken mahdollisen hyvän ja myös sallia lapselleen paljon tuon rakkauden nimissä. Toisaalta haluamme aina myös varjella ja rakastaa lastamme ja ohjata häntä kaikkeen hyvään.
Meillä kristityillä on opetus Jumalasta, joka rakastaa meitä. Jumala on kaiken luoja, rakentaja ja ylläpitäjä. Luojamme ei ole mikään kasvoton toisaalla oleva korkeampi voima, vaan persoonallinen Jumala. Isä meidän -rukouksen mukaan hän on meidän Isämme. Isä, joka rakastaa kaikkia lapsiaan. Isä, joka kasvattaa, ohjaa ja on aina lähellä ja pitää meistä huolta.
Koska rakkauteen ei voi pakottaa ketään, tuo Jumala, Isä, ei pakota meitä rakastamaan. Hän kyllä ohjaa meitä ja haluaa meidänkin rakastavan häntä ja toinen toisiamme. Hän haluaa meiltä vapaaehtoisuutemme hänen huolenpitoonsa. Vapaaehtoisuutemme Jumalalle ilmaisemme rukoillessamme. Rukous on kaiken hyvän toivomista ja välittämistä niille, joiden puolesta rukoilemme. Jumalan rakkaus meitä kohtaan sisältää juuri tuon saman sisällön kun meidän syvin ilmaisumme rakkaudesta. Jumala sanoo jokaiselle meistä:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.
Jumala lähetti poikansa pelastamaan meitä kuolemasta. Tiedämme toki, että jokainen tähän maailmaan syntyvä tulee kuoleman kautta myös tästä maailmasta poistumaan. Mutta tuo kuolema ei ole Jumalan pelastustyön kautta enää lopullinen, vaan se on vain siirtyminen yhdestä todellisuudesta toiseen todellisuuteen, rajallisesta elämästä iankaikkiseen elämään.
Ainut pelättävä kuolema on meille joutuminen eroon Jumalasta, kaiken elämän lähteestä. Yhteydessä Jumalaan, elämänlähteeseen, olemme kaikki eläviä. Olemme matkalla kaikki tuota elämänlähdettä kohti. Tänäkin päivänä voimme luottaa hyvän Jumalan huolenpitoon niin omalla kuin rakkaittemme kohdalla. Voimme rukoilla voimia, apua ja varjelusta tähän päivään niin itsellemme kuin kaikille läheisillemme. Rukous kantaa aina eikä ole koskaan turhaa.
Rukous yhdistää meidät Jumalaan ja hänen kauttaan toisiin ihmisiin. Rukoillessamme annamme itsemme ja toinen toisemme Jumalan haltuun ja toivomme aina kaikille hyvää. Rukous ei vahingoita ketään. Jumalan kautta olemme yhtä ja eläviä emmekä koskaan kuole. Rakkaus kantaa kuolemankin yli. Antakoon Jumala voimia ja rohkeutta sinulle juuri tähän päivään toi se tullessaan mitä tahansa. Meillä on Jumala, joka meitä rakastaa, Herra joka meidät kuolemasta pelastaa.
Rukoilemme aamurukouksen sanoin.
Hartauden musiikkina "Kiitetty olet sinä, Herra" (trad.). Doxofonia-kuoro, Jarmo Lehto (joht.)
Hyvää huomenta
Suomalaisissa ihmissuhteissa rakkauden tunnustaminen toiselle on yleensä sangen pidättyväistä. Rakastan sinua koetaan edelleen vahvana ilmaisuna eikä amerikkalaistyylinen kaiken rakastaminen oikein sovi meikäläiseen puheenparteen.
Rakastamisen sanominen toiselle henkilölle on kenties liiankin harvinaista avioliitossa olevienkin kohdalla. Helposti unohtuu mainita asia ja kenties pitää sitä jotenkin itsestään selvyytenä.
Mitä sitten tarkoitetaan, kun sanotaan.
- Minä rakastan sinua.
Kaiketi on puhe tunteesta toista ihmistä kohtaan, jonka mukaan toinen ihminen on itselle erityinen ja korvaamaton. Sellainen, josta ei halua luopua mistään hinnasta. Puolisolle sanottu "rakastan sinua" tarkoittaa, että haluan olla kanssasi. Haluan sinun parastasi. Haluan pitää sinut rinnallani ja lähelläni aina. En voi edes ajatella menettäväni sinua. Kenties edessä on ihanalta tuntuva avioliitto tai takana on jo paljon yhteisiä vuosia ja kokemuksia eikä ole kyse hetkellisestä onnenhuumasta, vaan jostakin paljon syvemmästä ja kestävämmästä. Voisi kai sanoa, että kun sanomme toiselle ihmiselle "minä rakastan sinua" tarkoitamme pitkälti samaa kuin, jos sanoisimme toiselle:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.
Kenties toinen tie ymmärtää rakkauden käsite on vanhemman ja lapsen suhde. Omalle lapselleen haluaa pyyteettömästä rakkaudestaan suoda kaiken mahdollisen hyvän ja myös sallia lapselleen paljon tuon rakkauden nimissä. Toisaalta haluamme aina myös varjella ja rakastaa lastamme ja ohjata häntä kaikkeen hyvään.
Meillä kristityillä on opetus Jumalasta, joka rakastaa meitä. Jumala on kaiken luoja, rakentaja ja ylläpitäjä. Luojamme ei ole mikään kasvoton toisaalla oleva korkeampi voima, vaan persoonallinen Jumala. Isä meidän -rukouksen mukaan hän on meidän Isämme. Isä, joka rakastaa kaikkia lapsiaan. Isä, joka kasvattaa, ohjaa ja on aina lähellä ja pitää meistä huolta.
Koska rakkauteen ei voi pakottaa ketään, tuo Jumala, Isä, ei pakota meitä rakastamaan. Hän kyllä ohjaa meitä ja haluaa meidänkin rakastavan häntä ja toinen toisiamme. Hän haluaa meiltä vapaaehtoisuutemme hänen huolenpitoonsa. Vapaaehtoisuutemme Jumalalle ilmaisemme rukoillessamme. Rukous on kaiken hyvän toivomista ja välittämistä niille, joiden puolesta rukoilemme. Jumalan rakkaus meitä kohtaan sisältää juuri tuon saman sisällön kun meidän syvin ilmaisumme rakkaudesta. Jumala sanoo jokaiselle meistä:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.
Jumala lähetti poikansa pelastamaan meitä kuolemasta. Tiedämme toki, että jokainen tähän maailmaan syntyvä tulee kuoleman kautta myös tästä maailmasta poistumaan. Mutta tuo kuolema ei ole Jumalan pelastustyön kautta enää lopullinen, vaan se on vain siirtyminen yhdestä todellisuudesta toiseen todellisuuteen, rajallisesta elämästä iankaikkiseen elämään.
Ainut pelättävä kuolema on meille joutuminen eroon Jumalasta, kaiken elämän lähteestä. Yhteydessä Jumalaan, elämänlähteeseen, olemme kaikki eläviä. Olemme matkalla kaikki tuota elämänlähdettä kohti. Tänäkin päivänä voimme luottaa hyvän Jumalan huolenpitoon niin omalla kuin rakkaittemme kohdalla. Voimme rukoilla voimia, apua ja varjelusta tähän päivään niin itsellemme kuin kaikille läheisillemme. Rukous kantaa aina eikä ole koskaan turhaa.
Rukous yhdistää meidät Jumalaan ja hänen kauttaan toisiin ihmisiin. Rukoillessamme annamme itsemme ja toinen toisemme Jumalan haltuun ja toivomme aina kaikille hyvää. Rukous ei vahingoita ketään. Jumalan kautta olemme yhtä ja eläviä emmekä koskaan kuole. Rakkaus kantaa kuolemankin yli. Antakoon Jumala voimia ja rohkeutta sinulle juuri tähän päivään toi se tullessaan mitä tahansa. Meillä on Jumala, joka meitä rakastaa, Herra joka meidät kuolemasta pelastaa.
Rukoilemme aamurukouksen sanoin.
- Sinun luoksesi,
- ihmisiä rakastava Herra, minä aamusta varhain riennän
- ja sinun laupeutesi tähden haluan tehdä sinulle kelpaavia töitä.
-
- Sen tähden rukoilen sinua: auta minua aina kaikissa toimissani.
- Päästä minut kaikesta maailman pahuudesta ja pahan hengen vaikutuksesta.
- Pelasta minut ja johdata ikuiseen valtakuntaasi,
-
- sillä sinä olet sielujemme ja ruumiittemme varjelija ja suojelija.
Sinulle kunniaa edeskannamme.
Isä, Poika ja Pyhä Henki nyt ja aina iankaikkisesti.
- sillä sinä olet sielujemme ja ruumiittemme varjelija ja suojelija.
- Aamen
38
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Enkelein
joukko ihmetellen katseli, | kuinka sinä, oi Vapahtaja, | jouduit
kuolleitten joukkoon ja kuoleman voiman kuitenkin kukistit | sekä
kanssasi Aadamin ylös herätit | ja helvetistä kaikki ihmiset vapahdit.
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Miksi te naiset, te Kristuksen opetuslapset, | mirhavoiteeseen valituskyyneleitänne sekoitatte? | Säteilevä enkeli ilmoitti haudasta mirhantuojille: | ”Katsokaa hautaa ja ymmärtäkää, | että Vapahtaja on noussut ylös haudasta.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat, naiset itkien juoksivat| sangen varhain sinun haudallesi, | mutta enkeli ilmestyi heille ja sanoi: | ”Ohi on mennyt itkun aika. | Älkää itkekö | vaan viekää apostoleille ylösnousemisen sanoma.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat kantaen mirhavoiteita| tulivat sinun haudallesi, oi Vapahtaja, ja itkivät, | mutta enkeli sanoi heille: | ”Miksi te elävää kuolleitten joukosta haette, | sillä hän, ollen Jumala, nousi ylös haudasta?”
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. | Kumartakaamme Isää | ja hänen Poikaansa ja Pyhää Henkeä, | Pyhää Kolminaisuutta yhdessä olennossa, | huutaen serafien kanssa: | ”Pyhä, pyhä, pyhä olet sinä, Herra.”
Nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen. | Oi Neitsyt! | Sinä Elämänantajan synnyttämisen kautta | päästit Aadamin vapaaksi synnistä | ja Eevan murheen iloksi käänsit,| mutta sinusta lihaksi tullut Jumalihminen| saattoi elämään ne, jotka olivat elämästä langenneet pois.
Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala!
5. säv.
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Miksi te naiset, te Kristuksen opetuslapset, | mirhavoiteeseen valituskyyneleitänne sekoitatte? | Säteilevä enkeli ilmoitti haudasta mirhantuojille: | ”Katsokaa hautaa ja ymmärtäkää, | että Vapahtaja on noussut ylös haudasta.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat, naiset itkien juoksivat| sangen varhain sinun haudallesi, | mutta enkeli ilmestyi heille ja sanoi: | ”Ohi on mennyt itkun aika. | Älkää itkekö | vaan viekää apostoleille ylösnousemisen sanoma.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat kantaen mirhavoiteita| tulivat sinun haudallesi, oi Vapahtaja, ja itkivät, | mutta enkeli sanoi heille: | ”Miksi te elävää kuolleitten joukosta haette, | sillä hän, ollen Jumala, nousi ylös haudasta?”
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. | Kumartakaamme Isää | ja hänen Poikaansa ja Pyhää Henkeä, | Pyhää Kolminaisuutta yhdessä olennossa, | huutaen serafien kanssa: | ”Pyhä, pyhä, pyhä olet sinä, Herra.”
Nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen. | Oi Neitsyt! | Sinä Elämänantajan synnyttämisen kautta | päästit Aadamin vapaaksi synnistä | ja Eevan murheen iloksi käänsit,| mutta sinusta lihaksi tullut Jumalihminen| saattoi elämään ne, jotka olivat elämästä langenneet pois.
Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala!
5. säv.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
