Rakkauden kaksoiskäsky selkokielellä

Aamuhartaus 5.10.2019 Kirkkoherra Paavo Ratilainen, Ortodoksinen kirkko, Viinijärvi
Hartauden musiikkina "Kiitetty olet sinä, Herra" (trad.). Doxofonia-kuoro, Jarmo Lehto (joht.)

Hyvää huomenta

Suomalaisissa ihmissuhteissa rakkauden tunnustaminen toiselle on yleensä sangen pidättyväistä. Rakastan sinua koetaan edelleen vahvana ilmaisuna eikä amerikkalaistyylinen kaiken rakastaminen oikein sovi meikäläiseen puheenparteen.
Rakastamisen sanominen toiselle henkilölle on kenties liiankin harvinaista avioliitossa olevienkin kohdalla. Helposti unohtuu mainita asia ja kenties pitää sitä jotenkin itsestään selvyytenä.

Mitä sitten tarkoitetaan, kun sanotaan.
- Minä rakastan sinua.
Kaiketi on puhe tunteesta toista ihmistä kohtaan, jonka mukaan toinen ihminen on itselle erityinen ja korvaamaton. Sellainen, josta ei halua luopua mistään hinnasta. Puolisolle sanottu "rakastan sinua" tarkoittaa, että haluan olla kanssasi. Haluan sinun parastasi. Haluan pitää sinut rinnallani ja lähelläni aina. En voi edes ajatella menettäväni sinua. Kenties edessä on ihanalta tuntuva avioliitto tai takana on jo paljon yhteisiä vuosia ja kokemuksia eikä ole kyse hetkellisestä onnenhuumasta, vaan jostakin paljon syvemmästä ja kestävämmästä. Voisi kai sanoa, että kun sanomme toiselle ihmiselle "minä rakastan sinua" tarkoitamme pitkälti samaa kuin, jos sanoisimme toiselle:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.

Kenties toinen tie ymmärtää rakkauden käsite on vanhemman ja lapsen suhde. Omalle lapselleen haluaa pyyteettömästä rakkaudestaan suoda kaiken mahdollisen hyvän ja myös sallia lapselleen paljon tuon rakkauden nimissä. Toisaalta haluamme aina myös varjella ja rakastaa lastamme ja ohjata häntä kaikkeen hyvään.
Meillä kristityillä on opetus Jumalasta, joka rakastaa meitä. Jumala on kaiken luoja, rakentaja ja ylläpitäjä. Luojamme ei ole mikään kasvoton toisaalla oleva korkeampi voima, vaan persoonallinen Jumala. Isä meidän -rukouksen mukaan hän on meidän Isämme. Isä, joka rakastaa kaikkia lapsiaan. Isä, joka kasvattaa, ohjaa ja on aina lähellä ja pitää meistä huolta.
 
Koska rakkauteen ei voi pakottaa ketään, tuo Jumala, Isä, ei pakota meitä rakastamaan. Hän kyllä ohjaa meitä ja haluaa meidänkin rakastavan häntä ja toinen toisiamme. Hän haluaa meiltä vapaaehtoisuutemme hänen huolenpitoonsa. Vapaaehtoisuutemme Jumalalle ilmaisemme rukoillessamme. Rukous on kaiken hyvän toivomista ja välittämistä niille, joiden puolesta rukoilemme. Jumalan rakkaus meitä kohtaan sisältää juuri tuon saman sisällön kun meidän syvin ilmaisumme rakkaudesta. Jumala sanoo jokaiselle meistä:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole. 
Jumala lähetti poikansa pelastamaan meitä kuolemasta. Tiedämme toki, että jokainen tähän maailmaan syntyvä tulee kuoleman kautta myös tästä maailmasta poistumaan. Mutta tuo kuolema ei ole Jumalan pelastustyön kautta enää lopullinen, vaan se on vain siirtyminen yhdestä todellisuudesta toiseen todellisuuteen, rajallisesta elämästä iankaikkiseen elämään.
Ainut pelättävä kuolema on meille joutuminen eroon Jumalasta, kaiken elämän lähteestä. Yhteydessä Jumalaan, elämänlähteeseen, olemme kaikki eläviä. Olemme matkalla kaikki  tuota elämänlähdettä kohti. Tänäkin päivänä voimme luottaa hyvän Jumalan huolenpitoon niin omalla kuin rakkaittemme kohdalla. Voimme rukoilla voimia, apua ja varjelusta tähän päivään niin itsellemme kuin kaikille läheisillemme. Rukous  kantaa aina eikä ole koskaan turhaa.
Rukous yhdistää meidät Jumalaan ja hänen kauttaan toisiin ihmisiin. Rukoillessamme annamme itsemme ja toinen toisemme Jumalan haltuun ja toivomme aina kaikille hyvää. Rukous ei vahingoita ketään. Jumalan kautta olemme yhtä ja eläviä emmekä koskaan kuole. Rakkaus kantaa kuolemankin yli. Antakoon Jumala voimia ja rohkeutta sinulle juuri tähän päivään  toi se tullessaan mitä tahansa. Meillä on Jumala, joka meitä rakastaa, Herra joka meidät kuolemasta pelastaa.
Rukoilemme aamurukouksen sanoin.

Sinun luoksesi,

ihmisiä rakastava Herra, minä aamusta varhain riennän

ja sinun laupeutesi tähden haluan tehdä sinulle kelpaavia töitä.

Sen tähden rukoilen sinua: auta minua aina kaikissa toimissani.

Päästä minut kaikesta maailman pahuudesta ja pahan hengen vaikutuksesta.

Pelasta minut ja johdata ikuiseen valtakuntaasi,

sillä sinä olet sielujemme ja ruumiittemme varjelija ja suojelija. 
Sinulle kunniaa edeskannamme.
Isä, Poika ja Pyhä Henki nyt ja aina iankaikkisesti. 

Aamen

38

Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Enkelein joukko ihmetellen katseli, | kuinka sinä, oi Vapahtaja, | jouduit kuol­leitten joukkoon ja kuoleman voiman kui­ten­kin kukistit | sekä kanssasi Aadamin ylös­ he­rätit | ja helvetistä kaikki ihmiset vapahdit.
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minul­le käskysi. | Miksi te naiset, te Kris­tuk­sen ope­tuslapset, | mirhavoiteeseen valitus­kyy­ne­lei­tänne sekoitatte? | Säteilevä enkeli ilmoit­ti haudasta mirhantuojille: | ”Katsokaa hautaa ja ymmärtäkää, | että Vapahtaja on noussut ylös haudasta.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käs­kysi. | Mirhantuojat, naiset itkien juoksivat| sangen varhain sinun haudallesi, | mutta enkeli ilmestyi heille ja sanoi: | ”Ohi on mennyt itkun aika. | Älkää itkekö | vaan viekää apostoleille ylösnousemisen sanoma.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat kantaen mirhavoiteita| tulivat sinun haudallesi, oi Vapahtaja, ja itkivät, | mutta enkeli sanoi heille: | ”Miksi te elävää kuolleitten joukosta haette, | sillä hän, ollen Jumala, nousi ylös haudasta?”
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhäl­le Hengelle. | Kumartakaamme Isää | ja hä­nen Poikaansa ja Pyhää Henkeä, | Pyhää Kol­minaisuutta yhdessä olennossa, | huutaen se­ra­fien kanssa: | ”Pyhä, pyhä, pyhä olet si­nä, Her­ra.”
Nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen. | Oi Neitsyt! | Sinä Elämänantajan synnyttämisen kautta | päästit Aadamin vapaaksi synnistä | ja Eevan murheen iloksi käänsit,| mutta sinusta lihaksi tullut Jumalihminen| saattoi elämään ne, jotka olivat elämästä langenneet pois.
Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia ol­koon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, hal­leluja! | Kunnia ol­koon sinulle, Jumala! | Hal­leluja, halleluja, halleluja! | Kunnia ol­koon si­nulle, Jumala!
5. säv.