Maamerkki

Hiljentyminen muistokonsertin ajaksi la 30.7.2011

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<22.7.2011;>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

EINO LEINO: JUMALIEN  KEINU

Kenen korkeat jumalat keinuunsa ottavat kerta,

eivät ne häntä yhdessä kohden pidä,

he heittävät häntä

välillä taivaan ja maan -

siksi kuin järjen valon häneltä vievät.

Ja kuka maailmoiden mahdin kuuluttaja on,

hän tänään pilvien ääriä kulkee,

ja huomenna makaa

maassa niin syvällä

kuin koski, mi vuorten

kuilussa kuohuu.

Kuka keinussa jumalien keinuu,

ei hällä elon aika pitkä ole.

Syyn syyttömyyden

hän huiput nähköön -

sitten tulkohon tumma yö.

(Kangastuksia 1902) 

Myrskyn jälkeen 1

 

Viikko on vierähtänyt torstaista, joka tuntui minusta sunnuntailta. Ehkä siksi kun 69 syntymäpäivää on takana ja 70. juuri tässä ja nyt.

Hengitysharjoituksen tulos

Jokainen laulaa äänellään, mutta laulajien välillä on ero kuin yöllä ja päivällä. Hengityksen kanssa olen paininut ihmetellessäni, miksi henki ei kulje, kuristaa kurkusta. Rosenterapeutin kosketus selästä saa vääntelehtimään, pakkoliikkeitä leukaperiin ja silmiin norsun kyyneleet. Leikkauksen jälkeen tuntui kuin keuhkot olisivat kiinni selkärangassa. Puhuin siitä vaihtoehtolääkärille. Hän katsoi napaan asti ulottuvaa arpea ja ryhtyi töihin. Hän pisti neulalla arpikudokseen jotakin. Pisto tuntui epämiellyttävältä ja kysyin.

- Montako vielä? 

- Niin monta, että riittää, ja jatkoi pistelemistä.

Hoidon jälkeen tulin kadulle, henkäisin syvään. Keuhkot täyttyivät ilmalla, kiristys oli poissa. Jos koululääketieteen lääkärille olisin siitä kertonut, hän olisi vastannut tuhahdellen halveksivasti.

- Enpä ole ennen kuullut.

Samasta asiasta kertoi nainen, joka oli löytänyt hengitysrytmin ja kuullut oman hengityksensä äänen.

- Sen jälkeen olen tanssien liikkunut. Jalat eivät paina, vaan liihottelen paikasta toiseen.

- Lopetan koko huokumisen, uhkasi isäni. Näin alkoi joka kerta hieromissessio viimeisinä vuosina. Oli tullut paniikkihäiriö lääkärien tyhmyyttä. Hän ymmärsi yskän, kun vastanainut lääkäri ei enää välittänyt vanhoista syöpäsairaista potilaistaan.

- Pysyisivät kaukana kirkonkylistä. Tänne ne tulevat istumaan kuin lakovarikset.

Se oli jo ensimmäisiä nauloja puupaltooseen. Uskoi elämän jatkuvan himoineen ja haluineen vielä 1000 vuotta.

Löytöni vieraskielisestä laulajasta on suuri iloni varhennetun vanhuuden päivinä. Vitas syntyi perhosena ja on sellaisena pysynyt 30 -vuotiaaksi. Videon laulaja noudattaa ihmisen muodonmuutosta. Perhosesta toukkavaiheen kautta koteloksi. Ei ole paljon rytmiä eikä liikettä nivelissä. Lauluääntä hänellä on, mutta esitys on jäykkä ilmapalloista huolimatta. Teeveekuuluttajan arvio tangokuninkaallisehdokkaista minua ihmetyttää.

- Näytät hyvältä. Puku ja kampaus on upea. Muut tuomarit arvostelevat esityksen näkymättömältä osalta. Minun ei pitäisi katsoa tangomarkkinoita eikä iskelmälaulukilpailuja. Vain tenavatähtiä ja oopperoita.

Mediamaksu tulee uudelleen arvioitavaksi uuden Kiuru-ministerin päättäessä tavasta, kuinka Yle rahoitetaan. Soiko aamun Kiuru kirkkaudessa vai Lordin hallelujassa, jää nähtäväksi? Yritysvakoilun estämiseksi pitää pudottaa pöksytkin työpaikalta poistuessaan. Turhanpäiväinen rahastus lisääntyy ja ohjelma-anti köyhtyy vitutuksen tasolle. Se tulee toistetuksi tuutin puolelta ilman piippeittoa eikä sen kuulemiselta välty lapset eikä koirat. Noitukirja on ensimmäinen aapinen, minkä pieni poika osaa alusta loppuun, kun on kielletty tuhmia puhumasta vieraiden aikana.

Maansuru

Kolmen päivän juhlinta venähti neljäksi päiväksi pyynnöstä. Olin uutispimennossa, kun mitään kanavia maailmalle en uskalla/osaa avata vieraassa ympäristössä. Ainoa on Mosse, joka haastaa vähän juoksemaan tuomalla pallon potkaistavaksi. Käydään yhdessä vatukossa, kun toiset ovat ostoskierroksella. Picatsu liittyy seuraan. On kotiin tulossa, mutta kääntyy takaisin. Sillä on ballerinnan käynti ja oopperadiivan ääni.

Juhlalounas on katettu ulos. Ylätalon vaari on pyydetty syömään. Mummo on terveyskeskuksessa reisiluu naulattuna. Minua se masentaa, kun etukäteen ajattelin meidän pienen piirin olevan yhdessä. Pitkän päivän matka perjantaihin. Juomme kakkukahvit. Vaari tietää kertoa pommiräjähdyksestä Oslossa ja iltaa kohti kuulemme enemmän. Näissä merkeissä kokoonnumme seuraavat päivät. Juhlaliputus vaihtuu suruliputukseksi. Tämä minulle sanottiin 20 vuotta sitten suunnitellessani omia juhlia venematkoineen Vihtaniemelle.

- Sinun syntymäpäivänä vedetään lippu puolitankoon. Otin sen henkilökohtaisesti ja lähdin Frantsilan Yrttitilalle syntymään uudesti.

Minusta on tullut iso tyttö, 70 V. Sain siitä muistutuksen, että nytkö vasta iso tyttö. Kirjoittaja muistutti häntä kohdanneesta menetyksestä, kuolemasta. Siitä on 10 vuotta, juuri samana päivänä, kun täytin 60 vuotta. Silloinkin lippu vedettiin puolitankoon. Päivänä, jolloin olin kiitollinen elämästä ja eletyistä vuosista. Pitääkö minun vaipua maansuruun muiden menetyksiä muistamaan.

Elina Karjalainen riimitteli. 
- Jos olet syntynyt heinäkuussa, tule kanssani keinumaan. Pihakeinussa koivun alla hurjanhurjasti keinutaan. 
Olisiko tämä se runon jumalien keinu ja kiikkulauta? Taivas varjele! Faniyo:lta sain kiitoskuvan hänen suuresta päivästä, täältä tullaan elämän yhdestä juhlasta. Toinen fanitus tekee töitä yötä myöten saadakseen esitettävää monen vuoden uurastuksesta. 
Do Svidaniya! Utsjoella aurinko laski puolen yön jälkeen horisontin alapuolelle ja kohta se taas näkyi. Oli lyhyt yö eikä linkki toiminut sähköpostissa. Olen ollut kuin Wagner yrityksen äänetön yhtiömies. Sika otti kännykän mukaan, mutta pisti sen äänettömälle äänettömän yhtiöosakkuden takia.

Olen ollut aktiivinen ja saanut täydennystä Verkkokirjoittajan taloon.  Se on esittely projektin muuntamisesta. Toisessa yhteydessä se herätti hinkuja joissakuissa. Osoite ei auennut kokonaan, mutta alkuosa viittasi juuri tuhon esittelyyn. On tuttua entuudestaan, kun minut huomataan.

- Mikä sinä luulet olevasi? Kirjoitin Iitin Tiltun ja Ellin boksin radioateljeen Juhannus 
- ohjelmaan. Nyt minua ei voi verrata Tiltuun eikä kotiani Ellin boksiin. Verkkokirjoittajan talo on turvataloni. Ei ole ovia eikä ikkunoita. Voin tulla ja mennä vapaasti, maata makeasti kuin oravainen. Hengitysharjoituksissa olen edennyt aika pitkälle. Edelläni on kulkenut viittaan pukeutunut mies. Viinan turvottama ja diapamin rauhoittama Sinisen salongin eversti arveli ihanteeni olevan kuivakas kaveri. On hänellä ainakin ääni, Lie ciocarlie. Placido Domingo on harmaantunut kauniisti.

- Kukas sinä sitten olet? Riemuylioppilas ei tuntenut kämppistään 50 vuoden jälkeen. Kertoi kuitenkin kuolemasta, joka vaikutti hänen uravalintaansa. Pienen kukkasen kautta muistan joukosta poistuneita luokkatovereita. En halua juhlia kouluaikojen  muistoa hymyillen kyynelten läpi. Ne muistot kiteytyvät lopulta helmiksi ja kertovat Suomi-neidon kehityskaaren sodasta tähän päivään. 

Kenellä on vastuu vihapuheista, kouluväkivallasta, heikoimman lenkin poistamisesta. Se on meillä naamioitu viihteeksi suurella rahalla ja pakotettu katsomaan. Olemme kohta kaikki ansassa, etälamautettuna, huostaanotettuna, masentuneena ja varhennettuna vanhuksena. Se on Suomen poliittinen tahtotila, jota en ymmärrä kaiken kokeneena. Omaishoitaja on hyvää vauhtia joutumassa hoidettavaksi. Se on surullisinta suruista. Voinko siihen itse vaikuttaa punkin puremana vampyyrin imemänä? Punkki on borreliaa aiheuttavan bakteerinkantaja. Vampyyri on drakulahampainen ihminen purressaan ja hyväksi käyttäessään toisia ihmisiä vieden heidän rahat, terveyden ja hengen.

Los ultimos cinco minutos

Ymmärtää ymmärtäminen väärin on tämän päivän ymmärryksen puute tai tahallinen väärinkäsitys. Siksi on parasta yrittää ymmärtää tätä maailmanmenoa yksikseen, kyselemättä toisten mielipiteitä jokaisen omista asioista. Kaikkea ei tarvitse kierrellen ja kaarrellen selitellä.

Musiikki antaa mahdollisuuden  nauttia hyvistä esityksistä hyvässä seurassa. Pieni tyttö ihastui laulajan sinisiin silmiin ja vaaleaan tukkaan. Joku siinä loksahti kohdalleen.
http://youtu.be/_qwThPhDg48 danny, viisi viimeistä minuuttia 

Keinuvaa rytmiä kuunnellessa löytyy Danny ja Pirkko, Mime, klovni ja Vitas.

Turkulainen heinäkuu on lopuillaan. En ehtinyt oikein paneutua sen antiin. Jotakin hyvää sieltä on tulossa, kunhan elokuussa ollaan. Minulle tämä heinäkuu on ollut latvialaista musiikillisesti. Yhtä merkittävä kuin punainen heinäkuu aikanaan tässä kulttuuriköyhässä oikeusvaltiossa. Rahastuksen kohteita pitää keksimällä keksiä. Siitä nyrjähtämisestä olemme saaneet maistella katkerasti arvojen häviämisenä norjalaisten kanssa. Samaa arvokeskustelua käytiin vuosi WTC:n sortumisen jälkeen. Kevään 17 hetkeä vetää ihmisiä mukaan syyttöminä tai syyllisinä. Mitään ei ole opittu "maksattamalla oppirahoja". Maailma on pahasti vinksahtanut kilipailutuksella ja palkitsemisella. Kuka kerää voitot päältä? Haluan tulla nähdyksi ihan muissa ympyröissä tai olla näkymätön.

- Täällä ei saa korottaa ääntä.

Kuinka hätäkeskuksessa kehoitettiin lapsia itse soittamaan saarelta, kun isä yritti saada apua soittamalla lasten puolesta?

Meitäkin pitää opettaa, mitä hätäkeskuksesta vastataan avunpyyntöön. Annetaan ohjeeksi soittaa heti, että saisivat operoitavan ihmisen kirurgin kynsiin. Jäin kuitenkin odottamaan päivystysaikaa terveyskeskuksessa. Tilasin kyydin ja pyörätuolin, kun en voinut kävellä.

- Ei sinua mihinkään viedä, me tuomme sairaalan kotiin.

- Minulla on lääkäriaika varattuna.

- Olisit soittanut illalla, niin olisi viety kirurgin luo.

Hyvin vaiteliaina kolme tuppisuuta ensiavunantajaa kyöräsi minut terveyskeskuksen penkille. Luukulla puolestani annettiin tiedot. Siitä pyörätuolilla työnnettiin lääkärin luo. Hän tiesi tehtävänsä ja pääsin jo omin avuin tuolille istumaan. Lääkäri sanoi.

-Tuota pyörätuolia et enää tarvitse ja työnsi sen itse varastoon. Jatkotoimenpiteet järjestyivät alta aikayksikön. 

Nyt on viety lääkäriltä oikeus hoitaa. Sen sanelee raha. Yksityisellä puolella lääkäri odotuttaa kipupotilaalla teho-osaston malliin hoitamalla henk.kohtaisia asioitaan. Avaa myöhässä oven ja pyytää anteeksi.

-Päiväsi on pelastettu, kun osaat pyytää anteeksi.

Löytää kädestä heti leikattavan vaivan. Kas kummaa, kun tulehdus hoituu niin leikkaustarvetta ei enää ole. 

Pitääkin tehdä testamentti siltä varalta, jos joutuu onnettomuuteen. Minua ei saa kursia kasaan, jos mustaan muovisäkkiin on minut kadulta kerätty.

Kuka kouluttaisi palveluammatissa toimivat ihmiset palvelemaan, jos asennevamma estää antamasta apua sitä pyytävälle. Poliitikoista tämä työ on aloitettava, muuten meidät hukka perii.

Lapset ja vanhukset ovat julmia toisilleen.

Alussa mallikäyttäytyminen opitaan, 

itsekontrolli ja Isoveli valvoo.

Ikääntymisen myötä luonteenpiirteet korostuvat.

Hyvistä tulee entistä parempia ja ilkeistä entistä ilkeämpiä.

Julma jumala ahmii omat lapsensa.

Melankoliasta yläkuloon

Miss' soutaen tuulessa koivut sorjat soi

 

Etsin kansanlauluja Youtubesta, onhan juhannuksesta vain vähän aikaa. Vielä keskiyönaurinko näkyy Kevon luonnonpuiston eteläosissa. Ei löydy ainoatakaan mielentilaan sopivaa. Tämän päivän "Onnelliset" ovat muista asioista onnellisia kuin sotalapsen onnesta rauhan aikana. Taivaskin on sammakon kanssa sama äidin kasvimaalla raparperen alla. Poliittisesti onnesta pauhataan kuluttamisena ja ostamisena aina uutta, uudempaa ja tekoälyä. Onhan sitä siinäkin kyltymätöntä politiikkaa.

 

Alennusmyynnit jatkuvat suomalaisten onnellisuutta lisäämään.

Uuden vauvan vuosipäivä

Vuosia kestänyt pähkäily omasta roolista suuressa suvussa sai selkeän lopun. Tästä eteenpäin ei ole mitään mahdollisuutta jatkaa entisin eväin. Se tietää suurempaa yksinäisyyttä joka suuntaan. Pienentyy mun ympärillä elonpiiri ei pidä paikkaansa. En käperry itsesääliin, vaan ympyrän säde suurenee. Samalla etäisyys keskipisteestä on ääretön. On itäistä pituutta ja läntistä leveyttä.

Huomiota herättääkseen kukaan ei vedä tukasta. Kukaan ei piilota sammakkoa pulpettiini odottamaan tilaisuutta, milloinka loikkaa ulos ja saa luokan kirkumaan keskellä tuntia. Sitä en tiedä, kuinka Jussi ja Hessu selvittivät tilanteen jälkikäteen. Hessu toi sammakon luokkaan, Jussi sen nappasi taskuunsa kuoliaaksi puristettuna. Minua ei siitä rangaistu. Kaikesta muusta tuttavuudesta sain kärsiä elämäni vuosisadan ensimmäisellä neljänneksellä. Jukka Itkosen painajainen runossa on hevosen selässä matikanmaikka. Omani on musta suippo hattu kuin hainevä ilmestyessään eteeni katupartiona. Joudun puhutteluun, kun en halua paeta. Ota korvasta kiinni ja vie putkaan tappelijana. Olen ollut sijaiskärsijä lapsena, nuorena, aikuisena, omaishoitajana ja nyt eläkkeellä "varhennettuna vanhuksena" vuosisatani kolmannella neljänneksellä.

Karmanlaki seuraa minua. Olen joko isien pahojen tekojen koston kohde, tai tullut parantamaan tapani entisestä elämästä, josta en paljon muista. Isovanhempani syntyivät 1800 -luvun puolivälin kieppeillä. Saivat kunnanmökin asuttavakseen Vihtaniemessä mäkitupalaisena 1900. Isäni syntyi perheen nuorimpana 1906, muiden sisarusten lähdettyä jo maailmalle elämään ja sen ajan oppia saamaan. Taavetti-setä vangittiin 1918 ja sen seurauksena kuoli nälkiintyneenä ja sairaana 29 -vuotiaana. Hänen kohtaloaan minä toistan Vihtaniemen ensimmäisenä ja viimeisenä ylioppilaana. Sitä se halu oppia lukemaan ja kirjoittamaan tietää oppivelvollisuudesta elämän alussa ja yli-ikäisenä ulkokuntalaisena ennen elämän loppua.

Onneksi en ole aikaan enkä paikkaan sidottu. Vitas on minulle annettu matkakaveriksi. Aina on ollut minulla osoite. Tuusniemellä jo vuosia omaishoitajana isäni kodissa taloyhtiö kyseenalaisti minun käyntini päivittäin Tuuspellossa. Tuli uusi osakkeenomistaja, yleisönpalvelija. Sai hallituksen puheejohtajan tehtävän ja ensitöikseen selvittää.

- Missä sinä sitten asut?

Silloin otin jalat alleni ja poistuin kokouksesta Kirkonkammariin paikkaamaan russakanturkkia. Sama on toistunut poistuessani Palvelukeskuksesta, yhdistyksistä, kotikirkosta. Olen saanut siivet selkään ja pyllyyn pitkän pyrstön. Kuolemaani ei ole vielä ilmoitettu risti-ilmoituksella. Ennakoitiin lähtemiseni lataamoon joutumisella tai lähdollä syöpään kuolemaan. Postipoika on työllistetty kantaessaan mainospostin lisäksi onnittelupostia. 

Sukuseura, Pankki, Serkku ja 4/8 Sisaruksista muistaa. Työn alla on kuolleen sisaren miehen lakimies, joka vaatii selvityksiä Onnin mukanaan viemän kuolinpesänkuolinpesän osakeosuutta palautettavaksi meille toissijaisille perillisille. Tämä on elämäni käsikirjoituksen perusteema presidentistä pienimpään kadulle kuseskelevaan pörriäiseen asti. Olen matkoilla 70. syntymäpäivän viikonlopun yli.

 

Paljon on lapsella aihetta kiittää.

Mitään ei minulta puutu.

Yhdenyön tähdenlento 

päättyy 

avaruuden mustaan aukkoon.

Naapurimaan presidentin huomio

 

- Wo Ai Ni Men tänään, huomenna ja aina. Matkan varrella olen nähnyt, kuinka lapsi rakastaa. Leikki pihamaalla on pysähtyneessä tilassa. Osallistujat on jähmettyneet esittämään jotakin, mikä johtajan pitää arvata. Poika hivuttautuu lähemmäksi tyttöä, laittaa kätensä tytön jalan päälle. 

- No, mitä sinä esität?

- Minä rakastan. Silloin tyttö pompaa pystyyn ja häätää pojan kauemmaksi.

Rakkauden nimissä tehdään paljon pahaa. Kaikki pitää olla julkista ja näkyvää mediassa. Se on menettänyt uskottavuutensa.

Koskaan en väsy kuuntelemasta Onnenlinnun rakkaudentunnustusta kaiken maailman kielillä. Rakkauden määritelmiin en nyt jaksa paneutua. Puolentunnin onni vain on yleisin rakkaudelle uhrattu aika. Suurin rakkaus on käsittämätöntä tai sitten pitää palata alkutekstiin. 

Mistä Venäjän presidentti on huolissaan nuorison valinnoista? Minulle kaikki ja heti. Parhaiten se onnistuu valtion palveluksessa. Siinä on mahdollisuus rikastua korruptiolla. Meillä tämä on ollut valtion suojeluksessa. Kukaan ei jatka enää vanhempiensa jalanjäljissä sukupolvenvaihdoksen kautta. Sijoittajat tulevat ja realisoivat meidän vanhempiemme kovalla työllä kokoon saaman miljoonaperinnön jaettavaksi. Käyttävät nimitystä lomakiinteistö tai kesämökkipläntti, kuinka happamalta ketusta pihlajanmarjat maistuvat. Pienetkin peltotilkut ovat elättäneet suuret perheet. Pellot pakettiin ja tuotanto vain juuri ja juuri omiin tarpeisiin. EU sitoo noudattamaan direktiivejä pilkun tarkasti. Tämäkö on sallittua korruptiota vai suurta rakkautta elämää kohtaan. Kaikkien ei toivottaisi tänä päivänä olevan edes elossa. 

Vitas tulee ja antaa minulle toisenlaisen mallin. Nimi on enne. Vihta(niemi) - (sauna)vasta - säästää(vitsaa) / kuolla kunniatta - vitas/vitakset. Vysotskin kautta löysin Latvian satakielen. Vitas ei voi muuta olla kuin The Bird of Happiness. Laulamasta ei lakkaa enkä minä väsy kuuntelemasta. Wo Ai Ni Men.

Wo Ai Ni Men

 

Näihin pippaloihin en osallistunut sosiaalisen median kutsusta. Vanhoja muistoja verestääkseni lisäsin kutsuvan videon. Putte Possun nimipäiville pistäytyminen jätti jälkensä. Siellä kaikilla oli niin mukavaa, että tahdon viettää juhlapäivää jälleen huomenna. 

Lehdissä ei näistä kekkereistä kerrota etu- eikä jälkikäteen. Kun Vitas on paikalla ei hänen tarvitse messuta kolmenvartinkirkon tyhjille seinille. Kukaan ei turpa rullalla ole maksettuna paikalla. Jokainen on tullut nauttimaan nuoruuden innolla esiintyjästä. 

Papereita penkoessani pysähdyin lukemaan talteenottamiani kirjoituksia. Viimeinen käsitteli anteeksiantoa. Pitää osata antaa itselleen anteeksi, jos on joutunut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Tilanne saa jatkua samana, onhan meillä laatijoidensa näköiset lait ja pelisäännöt. Itsepähän tietävät mitä tekevät. Yllättävästi tulee aina uudelleen esille korkeimman tahon lahjontaepäilyjä. Lahjojataho ei ole pystynyt hyödyntämään lahjonnalla saatua PEEÄRRÄÄ hyödykseen. Lahjus ei ole kasvanut korkoa, vaan on häipynyt lisäarvoineen kuin tuhka tuuleen. Konkurssi kolkuttelee oville ja sitä rataa muistot palaavat mieleen. Nokia kyntää pohjamutia ja Elcoteq seuraa perässä. Kaikki liittyy kaikkeen.

Juhlan kunniaksi ryypätään, hoilataan ja lausutaan runoja. Komukit kiertävät maailmaa muistamatta, miksi on reissuun lähtenyt. Pitäisikö jo hornetilla tai ehkä medihelillä saattueena seurata perässä, että pysyy turvallisesti ilmassa. Nuoruus ja hulluus, mikä ei ole sairautta, kuuluvat yhteen. Siitä hullun halvasta ilosta olen päässyt osalliseksi eikä sekään ole sairautta. Vanhuus ja viisaus omaneduntavoittelussa tekee hulluksi asianosaisen ja sivustakatsojan.

- Kyllä ne ovat viisaita, oli isäni toteamus viime vuosisadalla laman aikana.

- Tyhmiä ne ovat, eivätkä vahingosta ole viisastuneet. Heitä yhteiskunta suoltaa nappia painamalla aina uusia ja uusia onnenonkijoita.

Maailmankiertue hyvässä seurassa ei aiheuta poliisillle lisätyötä. Kyvykkäät johtamaan, rohkeat puolustamaan ja markkinamiehet pyörittämään taloutta. Tähtiä syttyy ja sammuu, mutta oikean työn tekeminen antaa työnilon ja on paras päänalunen.

Immateriaalinen totuus

  

Kaikki 70 vuoden kokemukset on tallessa. Voisiko ne muuksi muuttaa. Se olisi jossittelua, jos "olisit tehnyt niin ja niin, olisi asiat paremmin". Näitä elämänohjeita on minulle jaeltu sieltä ja täältä korkeamman kädestä. Miksi olen tehnyt niin kuin olen tehnyt, on ollut vapaavalintaista. Kuitenkin mitä en ole tehnyt, on laskettu minulle puutteeksi.

Elämä on elettävä niin kuin se on elettäväksi annettu. Suljen silmät ja kuuntelen tulkinnan "I ask All Saints" omin mielikuvin. Sotavangin poika teki matkan isän luokse. Näihin matkoihin samaistun aina uudelleen, mitä syntymästäni sanotaan. Viimeiset tuttavuudet sanon irti. Ei ole enää minulla Tuusniemen minijää. Sen suhteen katkaisi poliittinen juhlapuhuja lähes kymmenen vuotta sitten omaishoitajapäivässä. Hän aloitti puheen kuinka meillä on asiat hyvin verrattuna kehitysmaihin ja EU -alueisiin. 

Ainakin siellä pidetään huolta vanhoista ihmisistä. Hän puhui yhteiskunnan rahallisesta panostuksesta. Tänä päivänä asia on ratkaisematta, onpahan muutama poliitikko saanut itselleen eläkeviran ylintä päätäntävaltaa käyttävissä organisaatioissa. Siellä on kissanpäivät kellistellessä nauttien etuoikeuksista, jotka on tarkoitettu tarvitseville.

Saatiin eduskuntaan nuori nainen Harjakaisen laulun siivittämänä. Kieli poskella hän lauloi Asbestista. Tuusniemellä oli Suomen ainoa asbestikaivos. Tunsin kouluaikana mielihyvää, kun ope mainitsi Tuusniemen tässä yhteydessä. Tiedon lisääntyessä on asbesti syöpää aiheuttava ongelmajäte. Tuusniemen ukot ovat kaikki mustakeuhkoja, vaikka eivät olleet kaivoksessa käyneetkään. Tuusniemeltä lähtöisin oleva asiantuntija eduskuntaehdokkaana tulee syrjäytetyksi. Sieltä ei voi tulla mitään hyvää. Kaikki siirtyvät ehdokkaina kehä kolmosen sisäpuolelle. Siellä äänestäjät asuvat reservaateissaan ja päättäjät hulppeissa taloissaan. He autioittavat koko muun Suomen. Paikalleen jääneet ovat sijoittajien ryöstön kohteena. Lähetetään karhukirjeitä tekaistuilla syillä ja tehostetaan maksamista ulosoton uhalla. Laskujen perinnän suorittaa koko maassa sama yritys. 

Kaiken arvostuksen huippu on lupaus havuseppeleestä kuoltua haudalle. Se on yhtä merkittävä palkitseminen sotaan osallistumisesta kuin kunnanlääkärin kutsu poistaa kuseskelija katukuvasta. 

- Tule Lautalaan pilkkomaan puita. Saat kusta vaikka rappuselta lääkärin luvalla. Ei taida löytyä enää lääkäreitä joka kaupunkiin poistamaan tätä ongelmaa. Lyhyellä matkalla näkee jo monen kepintyhjentäjän asfalttia pitkin valuneen jäljen.

Näin maa makaa kuin päättäjät petaavat. Kirjallisuudesta saan taustatietoa omille kokemuksille, jotka rauhanruhtinas tekee tyhjäksi muiden tyhjäntoimittajien kanssa. He jakavat niukkuutta, jota ei kaikille riitä. Sitä on meillä omasta takaa enkä tarvitse suorittaa tutkintoja, jotka laki tekee tyhjäksi muuttamalla porkkanarahat keppikeitoksi. Hyvinvointivaltion kaatopaikalta on vain suunta alaspäin. Kairon monimiljoonaiselta kaatopaikalta on suunta ylös ja ulos eläkeläisen jatkaman työn tuloksena. Opetti lapsia lukemaan ja antoi perheneuvontaa. Pyysi aviomiestä, ettei viikkoon hakkaa akkaa. Ja sama viikon kuluttua uudelleen. Meille perheväkivalta on uutisoituna viihdettä ja ajankulua. 

Tuusniemi velattomana kuntana kantaa kaikkien maan ja taivaan välillä tapahtuneen muistot. Nimestä lähtien jäljet johtavat itään ja karkoitettuna Siperiaan, nälkään ja kuolemaan. Valokuvat kertovat mummo-Marin jännitysvapinan syyn. Se siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Tätä lapsuuden jälkinäytöstä yritän sevittää siirtämättä sitä tuleville. Tässä ja nyt!

Kokemus on ankara opettaja. Se pitää kokeet ennen ensimäistä oppituntia.

Kokemuksen hyödyntäminen on työtä tulevaisuuden hyväksi.

Mitään ei ole opittu. Raha on kaiken pahan alku ja juuri. Jos rahaa on riittävästi, siitä ei tarvitse puhua. Nyt pitää lentää kauas päättämään toimenpiteistä rahamaailman pelastamiseksi.

Uutismanipulaatio

Sunnuntaiaamu käynnistyy uutisilla ja uudella uutistenlukijalla. Niitäkö minä odotan heti herättyä? Pitäähän se ikkuna aukaista maailman tapahtumiin.

- Asianajajista on tehty valituksia enemmän kuin ennen. Minäkin olen tässä juristien järjestämässä sopassa korvia myöten. Hukkuisinko tänä päivänä vai painetaanko päätä veden alle minun vaientamiseksi. Pien pyhhee, palaan arkena asiaan.

- Sosiaalinen media kutsuu joukkotapahtumaan. Aiheuttaa hämmennystä, kun ei ole vastuullista järjestäjää. Järjestyshäiriöitä ilmenee ja jälkien siivoaminen käy kalliiksi. Kaljakellunta on oikeaan osuva nimi tapahtumalle.

- Kiina parantaa suhteita Amerikkaan. Tiibet on kiistakapula Dalai La(a)moineen. Antaako itsenäisyyden Tiibetille, vai mitenkä sen asian Kiina järjestäisi. 
Dalai Lama vai Dalai Laama? Yhden a:n ero kaksi  erimerkitystä sanalle; lama vai laama. Se on aivopesua, jos puhutaan toista ja tarkoitetaan toista. Se tekee hulluksi.

Pie pyhhee näillä uutisilla, kun onnettomuuteen joutunut hyväntekijä makaa sairaalassa lonkkaleikkauksessa. Se ei ilmoittanut tulostaan, mustikoita jo poimittu kaupunkilaiselle vietäväksi. Saunavihtavarvut kainalossa luoja heittää kuin kerjäläistä. Onneksi hätäkeskuspäivystäjä on hereillä ja apu tulee nopeasti. Ilta on aamua viisaampi enkä unohda avaimia sisäälle, kun poistun kotoani manipuloituun maailmaan.

En sommardag i Kangasala

Laulettua historiaa

Videohaku ei onnistunut, mutta ehkä se oli liian arkaa taustaa sodasta ja kuolemasta tämän päivän ihmiselle. Tästä samasta laulusta on kuitenkin kyse tekstitetty englanniksi. Juhannuksesta alkoi syksy kuolleine lehtineen monessa asiassa. On mentävä eteenpäin. Mennyttä voi vain muistella kuin isäni vaipuessaan puhumattomaksi, vaikka valmistelin joulua ja juhannusta häntä varten. Kaksi viikkoa sitä kesti. Sitten virkkoi kuin pitkän matkan jälkeen.

- Sellainen oli sotajoulu.

Sellaisia olivat sota-ajan tapahtumat kotirintamallakin. Yksittäisiä muistikuvia välähtää mieleen ikkunanpeittämisineen, ettei pienet valotuijut paljastaisi pimeässä meidän olopaikkaa. Sota-aikaan ajoittuu sekin joulu, kun uskoon hurahtanut täti tuli äitiänsä katsomaan ja poikkesi sisarensa luona. Hänen sulhonsa oli sivarina suutaroimassa kenkiä työkomennuksella. Laiha joulukuusi oli nurkassa vähin koristein. Täti itketti äitiä syyttämällä tätä uskonpuutteesta.

- Siksi on sota, kun sinä et ole kastettu helluntalaisuuteen.

Sillä määrällä helluntalaisia olisi sota voitettu, jos se olisi ollut sitä vailla. Sota ei ollut uskonsota, vaan valtataistelu voimien välillä. Kirkon pappi tuomitsi helluntalaiset ja he poistuivat kirkosta kesken saarnan. Minun erottaminen kirkosta on yksittäistapaus ja henkilökohtainen päätös. En luopunut lapsenuskosta, vaan vaihdoin vain osoitetta ja kieltä. Minua ei ymmärretty omalla äidinkielellä, mitä minä tahdoin sanoa ja tehdä. En harjoittaa poliittista toimintaa kerätäkseni maallikkojäsenelle vaalirahoitusta. Kohteena oli vapaaehtoistyö omaishoitajien hyväksi.

Sitä voisin tehdä kristityn mielestä potilasjärjestössä. He järjestäisivät tukea palkkallisten johtajien johtamissa organisaatioissa. Heille riittäisi, kun maksaisin kirkollisveroni ja yhdistyksille jäsenmaksuni. 

Kuuntelen kirkon iltakellojen soittoa. Aamupäivällä kellojenkumina herättää kysymyksen.

- Kenelle kellot soivat?

Vitas kokoaa kaikki tapahtumat yhteen lauluun ja voin ne muistaa aikajärjestyksessä, milloin olin avonaisen arkun ääressä. Isoisän hautajaiset kotona, naapurin sairauteen kuollut nuori Elma ilman sukkia avonaisessa arkussa, papin hautajaiset, unohdetun Hilma-tädin haudalla. Sitten hyppy lähimenneisyyteen. Olen ollut vain muutamissa hautajaisissa. Ihan riittävän monissa, ettei totuus unohtuisi.

Jalokuvia vai murhan jäljillä

Ilta illan jälkeen selvitellään teeveessä murhia ja muita rikoksia meille katsojille ajankuluksi ja viihteeksi. Se kertoo jostakin rikoksilla mässäilystä, kuka sitten lieneekin ohjelmavastaava. Saadaan kai halvalla kuin Sulo Vilén kaikkea roinaa.

Jalokuvia, Kalevala korun aikaa, katson ihaillen. Korulla on oma tarinansa.

Lumikukka
"Sulamattomat lumikukat
sulattavat sydämiä."

Hoffmannin kertomukset
"Kolmea oli hän rakastanut,
kolmasti sydämensä
särkenyt."

Äiti & Lapsi
"Kanna mukanasi iloa 
syntymän ihmeestä."

Kehrääjä
"Taituruudella
voi sytyttää
rakkauden."


Sancta Birgitta
"Kerran oli aika,
jolloin pyyteettömyys
synnytti legendoja."


Pustan Tammi
"Elämänpuu kasvaa
 idässä ja lännessä,
 oksat kurottavat
 yhteistä taivasta."


Kevät
"Jäätynyt pysähdys väistyy,
alta paljastuu ilonaiheita.

Pilvi
Pilvessä lipun miljoona pisaraa,
jokaisessa pisarassa
sateenkaarisilta."

Spectro
"Valon kaikki sävyt
käsin kosketeltavana." 


Lähde
"Silmä on tyyni,
varjot vain kangastuksia."

Vanamo
"Kun tunnet vanamon tuoksun
voit kuulla
sydämeni laulaa."

Korun tarina on yhtä viehättävä kuin

Maailman ihanin tyttö -kirjan 

omistus- ja

allekirjoitus.

Kun  kaikki kaunis on kadonnut,

palautan sen mieleen katsomalla

koruja ja kauniita sanoja.

Uhrin kohtaloa ei pääse pakoon. Katsoin borrelian uhrit Amerikassa ja siinä yhteydessä selvisi Draculan uhrit Suomessa. Liittyy omaishoitoon ja sosiaalisen pääoman hyväksikäyttöön. Borreliatutkija menetti lääkärioikeutensa, sairastui Alzheimerin tautiin eikä muistanut tutkimuksesta mitään. Näin kävi omaishoitaja/tutkijalle. Vaikeni omaishoitotilanteesta, puhui vain maanpuolustuksesta ja väitteli tohtoriksi. Unohti minun roolini elämässään ja joutui kukkapenkkiin kuoltuaan. Omaishoito on yhtä politisoitunut kuin borreliatutkimus Amerikassa. 
Kummastakin on kokemusta uhrin näkökulmasta. Borrelia kroonistuu spirokeetan naamioitumuskyvyllä. Omaishoitaja joko uupuu tai käyttää kaikki voimavaransa toipumiseen. Kumpikin on tullut maksamaan maltaita lääkärien ja poliitikkojen ymmärtämättömyyttä. Usko on mennyt uskottelijoihin. En usko enää kuin itseeni selviytyjänä. 

Nautitaan taiteesta.
Raha on loppunut, 
seuraavaksi käydään kulttuurin kimpuun. Pisteen jälkeen ei ole mitään kerrottavaa.

Honeymoon

Mitä miehen mielessä liikkuu, kun käy pyynnöstä kotona yhteisen asian takia.

- Tämäkö on sinun lemmenpesä?

Olen hämmästynyt kysymyksestä. Se on sama kuin kysyisi rakkauselämästä. Onko se sitten kerrottavissa uteliaalle kävijälle. Omaa rakkauselämäänsä puolustaessaan hän etsii vertaistaan, johonka voisi samaistua muka rakkaudesta tehtyjä syrjähyppyjä peitellessään. Ne ovat niitä vaettuja asioita, jotka kaikki tietävät. Niitä ei kuitenkaan pidetä esillä jokapäiväisenä puheenaiheena. Kenenkään nälkä ei tule sillä tyydytetyksi. Ramadan on minun suojani.

Palaan aikaan ennen sotaa, jolloin ydinperheeni alkoi kasvaa. Vanhemmilleni syntyi kahdeksan lasta viidessätoista vuodessa. Ne vuodet ovat yksi tärkeä jakso elämässäni. Siinä välillä Suomi-neito joutui sotaan ja kärsi raskaat tappiot. Sisaruksista on minulla muistikuva heinäntekopäivien leikeissä. Heinäpellon pientareilla kasvoi putkia. Putken kukinto pullistui varresta suojalehden sisällä. Näillä pulleroilla leikin nukkeleikkejä kivirauniolla ahomansikoiden ympäröimänä sisiliskojen paistatellessa päivää.

On edistytty kertomaan lapsille, mistä vauvat tulevat. Kovissa lastenkirjoissa on irrotettava luukku äidin mahan päällä. Luukun alla on vauva, jota voi kurkistella raottamalla luukkua. Olen yrittänyt valokuvata putken kukinnon pullistumaa, mutta en vielä ole löytänyt niin suoria putkia, että kahdeksan sisaruksen ensimmäinen kuva olisi uskottava. Jättiputkimetsikköön pitäisi joutua, mutta luulen pullistumien olevan kovin pieniä koiranputkeen verrattuna. Ultratutkimuksella on realistinen alku. Valehteleminen lapselle on lopetettava. Yksitellen tulimme maailmaan. Hormoonihoidolla on saatu aikaan raskauksia, joissa useampia lapsia saa alkunsa samalla odotuksella. Luin lööpistä kahdeksikkojen lentomatkasta, jonka aikana äiti ei voinut hillitä lapsiaan olemaan hiljaa. Kauhukakaroita syntyy yksitellenkin, varsinkin jos heistä halutaan kasvattaa luokan prinssi tai prinsessa. Ei ole mätäkuun juttu. Heitä on koko luokallinen perheiden ainoita lapsia.

Teeveetarjonta "Opettaja ohjaimissa" meni ohi eilen. Katsoin sen päästäkseni jyvälle, mikä teki Cécilestä puhumattoman. Asia aukesi klovnin välityksellä. Hengityssessioiden purkutilanteessa tuli esille aikuisten naisten lapsuudessa kokemat traumat. Alitajunta on armollinen, ei anna enempää katsottavaa yhdellä kertaa kuin minkä kestää paljastuvan. Saman kätkee aikanaan otettu valokuva. Sillä on sanallinen tarinansa, jos haluaa sen sanoittaa, laulaa tai tanssia.

Tuokio aamussa on kokonainen välähdys eletystä elämästä. Don Giovannin valloituksista "mille tre" 70 v juhlagaala ja "opettaja ohjaimissa"  niistä neljästä vuodesta, jolloin opetin lapsia lukemaan 50 vuotta sitten tiensä päähän tulleissa kouluissa. Se oli koitua minunkin kohtaloksi. Opettaja lampeen humalaisten juhlijoiden halpana huvina. Oli paha paikka kertoa äidille, mistä mustelmat olivat tulleet.

Riemuylioppilaiden juhlijoille voin kertoa muistoni tuosta päivästä 50 vuotta sitten. Sain korvarenkaat lahjaksi. Reijät aamulla korviin ennen lakitusta. Tytöt saivat reikänsä halutessaan ja lapsenlapset kysyivät minun reijistä, kuinka ne ammuttiin silloin.

- Tykillä ne jysäytettiin ilman jälkihoitoa. Ovat olleet siitä lähtien korvissani. Vanhemmat päättävät vastasyntyneistään, mitä lävistyksiä he haluvat lapsellansa olevan. Ovatko lävistykset jatkoa ympärileikkaukselle ja tyttöjen silpomiselle? 

Kävin uudelleen syntymässä Frantsilassa kuumavesirebirthing-sessiossa. Saimi vartioi, etten hukkuisi. Se oli järisyttävä kokemus. Syntymän ihme. Minusta oli tullut vanhempieni omaishoitaja. Miina antoi minulle selviytymispisteet 20 vuoden kuluttua. Riemuylioppilaana olen vain puuhastellut, kun minusta ei mitään mainittavaa tullut. 

Olemme kallellaan kaikkiin ulkomailta tulleisiin ismeihin. Eu on vastannut tuosta haasteesta. On tullut oikein jättiputkibrändi. Puolestapuhujat hermostuvat, kun kysytään ajasta, johon jättivät puumerkkinsä idean isänä. Omasta syntymästä on jäljellä sikiökalvo, jossa kukka-aihe kehittyi. On kovin vaatimaton jättiputken pituuteen ja kukintoon verrattuna. Jättiputki valtaa alaa omilta luonnonvaraisilta kasveilta. On ryhdyttävää ulkolaisten tulokkaiden hävityskampanjaan. Alkuperäisiin ihmisiin ja maahanmuuttajiin sitä ei pidä soveltaa, jos maa on ihmisiä varten. Ei myytävänä mistään hinnasta, ei edes velallisena ulkomaisen perinnän kohteena.

Ääni kuorossa

 

Lämmöllä muistaen 11.7.2011

Perhe suurin sijoitusrahasto

Olen kuunnellut tunnettuja hittejä ja klassikoita tunnettujen laulajien esittäminä. Ave Maria - Vitas ei ollut minun mieleen. Jari Sinkkonen valitsi tänään Ave Marian Latvian satakielen esittämänä. Huokasi esityksen loputtua.

- Kyllä yksinkertaiset asiat ovat kauniita.

Olen samaa mieltä, kun Ave Maria on tervehdys ja rukous kahden naisen kohtaamisesta.

Koruton ja kaunis on löytämäni video, Vitas - Ave Maria.
Blogger tarjoaa virhettä sivunvaihtoon. Liekö saanut satakielen laulusta tarpeekseen. On ollut elämäni loma ilman kiirettä ehtiä sitä ja tätä. Viimeinen valokuvakirja on viittä vaille valmis.

 

Ja loma jatkuu. Loma.

Pieni kukkanen

Petite Fleur ja klarinetti ovat aina kuuluneet yhteen. Tänään erikoisesti pysähdyn muistelupaikalle ja annan klarinetin vihlovan soinnun puhutella. On kukkia ja kuolleita lehtiä. Musiikki on sanojen jatke. Erikoisesti meidän kieli, jota äidinkieleksi sanotaan on käynyt kovin köyhäksi. :) hymynaamahymiöllä voi vastata kyselyyn käyttämättä sanaakaan.

"Wo Ai Ni Men" on mandariinikiinaa. Näinkin sen voi sanoa turhia löpisemättä.

Vergissmeinnicht

Vanhan kertausta

Mandariinikiina

 

Tuuspellon raitapuussa vaihtoivat harakat kuulumisia venäjäksi. Sehän on Duusniemen alkukieli kauan sitten, kun sotakarkuri Duus asettui Ritoniemeen asumaan. Isän kertoman mukaan sukulaisnainen oli ollut herran palvelijana ja oppi venäjää. Nyt kunnan rannoille tullaan rahanvoimalla ja julman jumalan palvelijoina - ei karkureina vaan edunsaajina. Silloin päätin opetella venäjää opettajana Vysotski. Hänen venäjänsä on yhtä rrrrrr -voittoista kuin meidän kirotessa. Katson tarkkaan Vysotskin ääntämistä enkä tule hullua hurskaammaksi. Joku kirjoittaa Vysotskille kirjeitä hänen kuolemansa jälkeen, minä harjoittelen venäjänkieltä ja kulttuuria.

Vitas laulaa pehmeästi venäjäksi vai lie jo kiinaa, kun siellä päin esiintyy. Ruotsissa kaavaillaan mandariinikiinan opetusta peruskouluissa ja lukioissa. Meillä vasta käydään keskustelua juupas - eipäs -  tyyliin pakkoruotsista. Tämän vuoden tangomarkkinoiden kansainvälisyys on uutinen. Paremmuus ratkaistaan kilpalaulannalla hyvin suomalaiseen tapaan selostettuna "heikoimmalle lenkille". Ei sytytä laulu eikä mekko. Persoonallisuudesta ei kukaan ota selkoa.

Yritin löytää kilpailutilanteen Vitas vs Michael Jackson. Eivät ole vertailukelpoiset, kun Jackson sortui lääkkeisiin. Vitas esiintyy punaisen hameen kanssa tyylillään kuin Jorma Uotinen poplarissa harjan kanssa. Jorma sanoisi eroottiseksi pörinäksi, mutta Vitas muuttaa rytmiä ja laulaa. Se minut saa haukkomaan henkeä, kun yritän pysyä mukana. Katsoin kuvat mandariinisorsasta, ovat kauniita kuin Karjalaisen näkemät silmät.

Riemuylioppilaat viettivät juhlaansa. Minun muistot tuosta ajasta vieraspaikkakuntalaisena ovat kuin Ruotsiin lähetetyillä sotalapsilla. Olivat hyvin pieniä, vain 2,5 -vuotiaita. Heillä ei ollut kielitaitoa siellä eikä palattua täällä. Samaa koen minä syvällä sisälläni, mutta kestin 8 vuotta oppiakseni kirjoittamaan ja lukemaan. Kun saman koulun kasvatti johtajaopettajana  yritti minut hukuttaa koulunloppupäivänä, vaikenin 5 -kymppiseksi asti. Koulutusrahastoa koskeva laki mitätöi minut uudelleen opeteltuani verkkokirjoitustaidon. Nyt ihmettelen ääneen tämän päivän lakeja ja sotia, - punaiset ja valkoiset,  - nuoret ja vanhat, - akateemiset ja kouluakäymättömät, - naiset ja miehet, - johtajat ja johdettavat, - kuninkaalliset ja rahvas, - viisaat ja tyhmät, - rikkaat ja köyhät.

Vuoden 1961 ylioppilaat mahtuivat maailmaan, joskin heistä liian moni on jo kuollut. Muistan heitä kaikia lämmöllä kuvia katsoessani.

Kamelit eivät naura toistensa kyttyröille. Sen tekee kansainvälinen tangomarkkinoiden juontaja suomalaisella aksentilla. 

- Ja sinun laulusi on laulettu. Voisiko tangoa markkinoida toisin, ettei yrittänyttä laiteta laulukuoroon? Vahingonilo on puhtain ilo ruhtinastakin arvostellessa.

16 ja kolme nollaa

Pitikö se vielä uudelleen kokea vaaleissa? Tulos oli selvää pässinlihaa, kun se kohdistuu asiantuntijaan. Heitä kyllä kuullaan, mutta päättäjiksi heitä ei valita. Meillä on juttu meneillään. Valitaan niitä, jotka osaavat käyttää omaksi edukseen yksityisiä lentokoneita lennellessään maailmalla. Mitään heillä ei ole meille tuliaisia, on vain veronmaksajille esitetyt matkalaskut.

Kulut ovat suuremmat kuin tulot. Se on yrityksen loppu. Mikä on Suomi-neito sijaiskärsijänä ministerien narsistista egoa pönkittäessä. Olen kuunnellut uusia ministereitä, mitenkä he aikovat ratkaista kesken jääneet kaikille kuuluvien oikeuksien loppuun viemisen. 

- Ei mitenkään. Aina tulee joillekin kuin Manulle illallinen ja toisten osan vie Moppe. Moppe ja Manu ovat sama persoona eritehtävissä. Palveltavana ja palvelun vaatijana. En avaa edes ovea heille, jotka ovat sitoneet itse kätensä. Manu Moppe ja Suomi-neito on uusi ruhtinaspari meidän suurruhtinaskunnassa. Jään seuraamaan heidän yhteiselon sujumista.
Blogger yhtyy seurantaan ja antaa ekan palautteen.
- Ristiriitainen muokkaus. Yritä uudelleen!

Manipuloitu kesä

Lasten kanssa avataan ennakkoon manipulaatiota. On opettavaista kuulla, mitä lapset puhuvat sanasta "manipulaatio". Sanaa on ruvettu käyttämään käsin tehdyn korvikkeena. Saadaan kuulostamaan manipuloidun hienolta.

Manipulaatio

• - taikurien tekemä korttitemppu
• - lääketieteessä manuaalisesti käsin tehty hoitotoimenpide
• - usko ja manipulointi ohjaa ihmisten mielet haluttuun suuntaan
• - valta manipulaationa on "aiottujen vaikutusten tuottamista"
• - mobilisaationa manipulaatio on käsittely, jolla nivel tai nikama vapautetaan toimimaan sille ominaiselle fysiologiselle liikelaajuudelle
• - kuvamanipulaatio on kuvatiedostojen käsittelyä
• - manipulaattori on henkilö, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan toisten toimintaan ja ajatuksiin

Aloittaessani "voimauttavan valokuva -kurssin" oli tarkoitukseni saada jotakin valmiiksi täksi kesäksi. Elämääni on manipuloitu jokainen tavallaan. Sillä ei ole ollut vaikutusta. Muutokset olen tehnyt itse, kasvanut täyteen mittaani. Se on ollut itsemanipulointia näyttää ne puolensa, jotka ovat olleet suurimman paineen alla minusta muutettavaksi. Kirjoitustaito ja omaishoito ovat vaatineet eniten työtä minussa. Blogikirjoituksilla en ole pyrkinyt manipuloimaan ketään. On vain olemassa yksi minunnäköinen kirjoittaja. Sisaruksille olisin esittänyt valokuvin, mitä kirjoittamalla muistan 70:stä vuodesta. Manipulaatio tulee taas väliin.

Ehkä ensi kesänä vietettään heinäkuussa syntymäpäivät yhdessä isoveli, pikkuveli, pikkusisko ja minä juhlakaluina. Kutsutaan ne kolme sisarta vieraaksi, joilla ei ole syntymäpäivä heinäkuussa. Neljän juhlat kolmelle kutsutulle. Sitä jään odottamaan ilmoittamalla "70 vuotta, matkoilla".

Vuoden kuninkaalliset on valittu. Mentiin muualle ilakoimaan.

Metsämiehen laulu

Ikkuna aukeaa aamun tuuleen. Tuulesta tulee mieleen erinäisiä asioita. Vein äitini viimeisenä iltana pyörätuolilla ulos, kun hoitajat soittivat hänellä olevan kovia kipuja. Kipu unohtuu hetkesi ja äiti sanoo hiljaa.

- Tuulee. Viivymme aikamme ja sitten tulemme sisälle. Autan iltatoimissa, mutta äiti valahtaa kuin lankavyyhti käsistäni lattialle enkä saa häntä nostettua ylös. Siitä alkoivat viimeiset tunnit sairaalan vuodeosastolla neljän hengen huoneessa tiistai-iltana. Päättyivät varastohuoneen laatikoiden keskellä, kun torstaipäivä pyörähti keskiyöllä.

 Samasta tuulesta puhui naapuriseurakunnan pappi Lautalan seuroissa, sitten kirkon vahtimestari kehoitti meitä iloitsemaan kuin Kaanaan häissä.

- Iloitse sinä häähuone! Ne olivat sellaiset rytyjäiset, etten halunnut siinä paikassa enää kuulla mitään raamatullista näytelmää.

- Terve metsä, terve vuori, Temppeliaukion kirkon kallioseinät kajahtaa. Sininen hetki on tässä ja nyt. 13.3. klo 13.13. Se oli ennenkokematon tunne tulla tervehdityksi. Jokaisella on vuoronsa, minullakin.

Oravan laulu antaa miehelle vuoron esittää Turvatalon nimikkolaulun. 
- Runoviikolta rahoitus pois, vaatii päätoimittaja. Heli Laaksonen oli tulossa Lahden Runoviikolle. Jukka Itkonen Varkaudesta oli minun tuttavuuteni Runoviikolla. Sain sieltä Saarikosken seinälleni viettämään yhteistä ruokatuntia silloin tällöin. Päätoimittaja palkitaan sanoistaan ja teoistaan. Mukkulan kartano ei ole enää kansainvälisen kirjailijakokouksen pitopaikka. Kulttuurin rahalliset tuet ovat loppuneet, loppuuko kultturikin. 
- Ans kattoo, mitähän siitäkin tulee, pitäisikö ostaa radio kuullakseen turkulaisen heinäkuun. Ahneus tuottaa haisevan lopun.

Kädet

Katson käsiin vanhoihin ja töihin tehtyihin, ne kyynelistä täyttyy tunnen sen. 

Kädet ovat olleet minun kovia kokeneet työkalut. Joskus pelästyttäneet perusteellisesti, että joko työni on tehty. Intialainen hieroja käyttää selän hieromiseen jalkoja, mutta etupuolella hän käyttää käsiä. Sekin on taito pistää ukkopotti töihin. Silloin kädet vapautuvat liitettäväksi yhteen ja sanaton mumina lisää tehoa.

 

Vitas - Manipulating the environment

Toimittaja ehdotti tapaamista työn merkeissä tehdäkseen jutun lehteensä. Siinähän sitä voisi keskustella, miltä kantilta hän lähestyisi. Varattiin aika hierontaan. Hän tuli kuitenkin kuvaajan kanssa. Sovittiin, että vain käsiä saisi kuvata. Jutussa oli asiavirheitä ja kuvaa ei kuitenkaan rajattu käsiin. Olin vähän loukkaantunut, mutta tytär lohdutti. Työilme on tallella ja Hugo Bossit silmillä. Asiaan voi suhtautua huumorilla, kun teksti ei vahigoittanut mainettani. 

Olenpahan vain hankkinut uuden ammatin Suomessa ainoana näkeviä hierojia kouluttavassa Juntusen Yksityisessä Hieromaopistossa. Suoritin ammattitutkinnon/perustutkinnon oppisopimuksella niin kuin yrittäjän ammattitutkinnon Salpauksessa ja yrittäjän erikoisammattitutkinnon Yritysakatemiassa. Jos koulutus olisi järjestetty Lahdessa, se olisi ammattikorkean heiniä.

Tarkennettu 27.3.2019 Koulutusrahastoa koskevan lain mukaan.

5 §
Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytykset

Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. (1.12.2017/798)

Ammattitutkintojen välillä vierähti aikaa 30 vuotta. Laillistetun hierojan tutkinnon kurssimaksu oli kohtuullinen. Työtä harjoiteltiin oikeilla asiakkailla oppilastyön hinnalla. Se oli minun juttuni kouluttautua  ammattiin oikeesti;  anatomiaa hierojan tarpeisiin ja yrityksen perustaminen tapahtui annettuja ohjeita noudattaen verottajan, edunvalvojan ja poliitikon pistäessä välillä kapuloita rattaisiin

Sitten tulee työttömyyskoulutus ja pirstoo koko hyväksi koetun tavan alkutekijöihin. Tuloksena Isä Juntusen Luontaishoitolassa ei enää vaihdu kurssi yhtään kertaa vuodessa. Aina muistan tuota aikaa lämmöllä käsien kivusta huolimatta. Käsien lisäksi tarvitaan päätä ja sydäntä. Tieto, taito ja tunne on lyömätön kolminaisuus työssä kuin työssä, kun itse vastaa hinta-laatu-suhteesta. Ihminen on taideteos.

Kunniaväkivalta

 

Tämän päivän kokemuksella täytän valokuvakirjaa. Väistämättä palaan mummolaan ja siihen heinäkuun päivään, jolloin synnyin. Olen aikaisemmin jo käynyt läpi valokuvat rumana ankanpoikasena. Kysellyt kuinka jouduin tähän pesueeseen. Ankkakalenteri  kertoo minun vahvuuteni ja heikouteni omituisessa sisarusparvessa Swot-analyysin kuvin.

Juhannus radioateeljeessa poliitikon roolissa oli järisyttävä. Ellin boksi ja Iitin Tiltu jäivät sanoittamatta julkaisukelpoisesti. Ne ovat tätä päivää naisen elämästä stay up sukissa ja korkokengissä kaivolla tentattavana.

Palaan lapsuuskodissa vietettyyn aikaan. Kirkossa käytiin ahkerasti ja lähdin sinne mielelläni. Kaikki luonnon ihanuudet olivat ympärillä, idyllinä kuin postikortissa aikaisin aamulla auringon noustessa. Se oli kansankulttuuria parhaimmillaan, köyhää kaikesta turhasta. Kuinka lapsen mieleen tarttui enolta kuultu Kesäpäivä Kangasalla muunnelluin sanoin. Maantiedontunnilla Kapu kysyi.

- Kuka tuntee runon? Minä tietämättömänä oikeista sanoista paukutin koko runon kuin vettä valaen. Kapu siveli leukaansa ja peitti hymyn eikä sanonut mitään. Tiesin mokanneeni oikein kunnolla ja toivoin vajoavani maan alle. Sen jälkeen olen vaatinut, että puhutaan oikeilla sanoilla oikeista asioista.

Siksi Elli ja Tiltu eivät saa puheenvuoroa edes radioateljeen tulkintana. Netissä on vain käännöksiä ja väännöksiä. Minua puistattaa. Uutisissa puhutaan maahanmuuttajanaisiin kohdistuvasta kunniaväkivallasta. Siinä suhteessa en ole säästynyt suomalaisena naisena tästä väkivallanmuodosta. 

Se alkaa lapsuudesta uskoon hurahtaneen Sisaren valheista isälle. Hän kirjoitti minun olleen kesätyössä Tukholmassa huoraamassa. Hän itse liehui maailmalla ja kertoili pitkissä kirjeissä näkemäänsä ja kokemaansa. Meni naimisiin 60 -vuotiaana ja se sai minut kysymään isältä.

- Kumpikohan kosi? Se oli viimeinen tilaisuus naimattomuuteen sitoutuneen Sisaren tulla työnnetyksi hautausmaan kottikärryssä polttari-iltana. Äidilleni hän vähätteli, kun minusta ei mitään tullut. Eihän yo ollut mitään heti sodan jälkeen ulkokuntalaisena eikä ole mitään tänä päivänä. Tietoa on ahdettu nuppi turvoksiin, mutta elämäntaito ja- hallinta on toisten käsissä.

Vanhat kävyt ovat kokeilleet halaamalla viisarin värähdystä. Minut on pudotettu korkealta alimpaan helvettiin. Eikö mikään muutu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa? Ainako ollaan Ellin boksissa ja Iitin Tiltun asemassa kieltäytyessämme lähemmästä tuttavuudesta yläpuolellemme asettuvien saadessa koirankarvarukkaset.

- Mikä sinä luulet olevasi?

Valokuvat kertovat mummon viimeisestä käynnistä maalla ja kesän mansikoista ja 79. syntymäpäivästä kotona. Isän kuva 90 -vuotispäiviltä: Maailman paras isä ja me kaikki kahdeksan. Sukuviiristä ja Suomen lipusta. Isoukista ja neljännen sukupolven katsekontaktista. Mummokommuunista ja meistä kolmesta, jotka yritämme vaalia lapsuuskodin perinnettä.

Tämän jälkeen tulee omasta elämästä kertovat dokumentit ja kuvat.

• "Tästä alkaa tuntematon metsä" Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton 10 -vuotisjuhla. Olihan se minunkin 10 -vuotisjuhlani.
• Tohtorin väitöstilaisuus. Se on puhutellut kaikkein eniten, olihan tohtori vaimonsa omaishoitaja meidän tuntemisen ajan vuodesta 1978. Hän piti opiskelua korvikkeena sitovalle omaishoitajatyölle. Vaimo sanoi, ettei omaishoitoa opeteta yliopistossa.

Nämä kaksi lehteä ovat saaneet paikkansa ja tunteetkin ovat tasaantuneet vireystason nollapisteeseen. Ei kuumota eikä viluta kaupungin katolla. Lämmöstä pitää huolen helle ja talvella ylimmän kerroksen lämmittäminen tuottaa ongelmia. Elämässä tapahtuu uusi käänne, on erojen aika. Tilalle on löydettävä uutta. Se on verkkokirjoitustaito kaapelia tarjoavien käydessä kilpailua, kuka saa rahastaa nettiyhteydellä. Kunhan saataisi kaikki kehitysmaiden lapset lukutaitoisiksi, puhuttaisi sitten rahasta. Nyt aseet laulavat, nais- ja huumekauppa rehottaa.

Naiset tuskailevat autojensa huoltokustannuksista eikä enää huvittaisi itse ajaa. En puhu autoista, vaan autonkuljetta/sponsorituttavista. 20 vuotta nuoremmat ovat olleet vielä kelvollisia. Nettilöytöni jälkeen hän on 40 vuotta nuorempi Vitas, jonka kanssa teen hengitysharjoituksia. Kyytiä tarvitessa tilaan taksin. Tämä palveluntuottajaryhmä on kokenut suurimman kehityksen asiakaspalvelussa. En ole tavannut enää vanhalle viinalle haisevia puhumattomia kuskeja, jotka vetivät savut tyhjäkäynnin aikana.

Puhelinmyyjistä ja uskonkonsulteista olen saanut tarpeekseni. Taloyhtiön reilu lupaus hissikatkoksen ajaksi.
- Meiltä saat kantajan. Otatko mustan vai valkoisen?
- Mustan, sillä valkoinen mies ei kanna.

Ajattelepa tarjouksen ja vastauksen asenne-eroja. Nyt on sorrettujen vuoro puhua. Voimauttava valokuva antoi minulle äänen. Videota en vielä hallitse, mutta netistä löytyy kaikki.