perjantai 20. huhtikuuta 2018

1918


Voiko keksitty tarina sisällissodasta olla todellista merkittävämpi? Minkä kautta muodostamme kuvan vuodesta 1918, faktojen vai kaunokirjallisuuden? Väinö Linna kertoo kaiken -osan vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen.
Suomi 1918 -sarja kertoo sisällissodan tapahtumien ympärille syntyneistä tarinoista, ihmiskohtaloista ja sotaa käsittelevien historiatulkintojen taustoista. Lukunäytteet ohjelmassa ovat J. O. Hannulan teoksesta Suomen vapaussodan historia. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittajana Jukka Kuosmanen.
Ohjelmassa arkistonäytteiden ääninä esiintyvät mm. E. N. Setälä, Otto Ville Kuusinen, Vladimir Lenin, Gustaf Mannerheim, Oskari Tokoi ja Gösta Serlachius.
Kuva: I. K. Inha /Yle Raili Tuikka

torstai 19. huhtikuuta 2018

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Laatokan ympäri

Palanen

Laatokan ympäri - Slisselburg
Pähkinäsaaren linna toimi mm. Venäjän Alcatrazina, jossa hirtettiin esimerkiksi Leninin veli. Toimittaja Arvo Tuominen. (U)
 

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Perjantai, 13.4.2018


Virsi 392 alkaa sanoin "Oi, miksi tiellä Herrani", Henna-Mari Sivula (sopraano), Emilia Soranta (urut).

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Näistä levyistä en luovu



Kun lähes viisikymmentä vuotta kestänyt satumainen avioliitto päättyy puolison äkilliseen menehtymiseen, on vaikea löytää selviytymiskeinoja. Mainosalalla ja myös Yleisradiossa toiminut Martti Kirsitie löytää lohtua puolisonsa Marita Lindahlin kanssa jaetuista musiikkielämyksistä, vaikka yhteiset muistot ovatkin ensimmäisen yksinäisen vuoden aikana tehneet kipeää. Aviopari oli kotonaan kaikkialla, mikä helpotti ulkomaankomennuksilla viihtymistä. Ja jos koti-ikävä iski, levylautaselle laitettiin Matti Lehtisen laulama Kallavejs.
Kun kysyn Martti Kirsitieltä eväitä parisuhteen parantamiseksi, hän sanoo: "On pyrittävä ajattelemaan asioita myös sen kumppanin hyvän olon näkökulmasta. Jos on mahdollista tehdä jotakin hänen hyväkseen, niin se pitää tehdä eikä ryhtyä mittailemaan ja arvioimaan sitä kenen vuoro on viedä roskapussi ja milloin mitäkin." Puoliso Marita Lindahl, vuoden 1957 Miss Maailma, oli Kirsitielle koko maailma. "Hän oli aina kaikessa mukana koko sydämestään."
Toimittajana Anu Jaantila

Martti Kirsitien valinnat:
Joaquin Rodrigo: Aranjuez-konsertto, katkelma 1. osasta Allegro con spirito
John Williams, kitara, ja Philadelphian orkesteri, joht. Eugene Ormandy


W.A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 20 d-molli KV466, katkelma 1. osasta Allegro
Vladimir Ashkenazy, piano, ja Lontoon Filharmonia-orkesteri


Nico Dostal/Meder: Florentinische Nächte
Rudi Schuricke, laulu, ja Alfred Hausen orkesteri


Richard Rodgers/Lorenz Hart, sov. Buddy Bregman: I didn't know what time it was
Ella Fitzgerald, laulu, ja orkesteri, joht. Buddy Bregman


Johannes Kappel, san. Aaro Jalkanen, sov. Eero Koskimies: Kallavesj
Matti Lehtinen, baritoni, ja Ulla Katajavuori, kantele


Ferrer Trindade/Fernando Adour/Michel Jourdan: Elle tu l'aimes
Hélène Ségara, laulu ja yhtye


John Lennon, sov. Iiro Rantala: Woman (katkelma)
Iiro Rantala, piano


Ervin Drake, sov. Gordon Jenkins: It Was A Very Good Year
Frank Sinatra, laulu, ja Gordon Jenkinsin orkesteri


Dmitri Shostakovitsh: Lyyrinen valssi Jazzsarjasta nro 2
Venäjän valtion sinfoniaorkesteri, joht. Dmitri Jablonski


Jean Sibelius: Tuonelan joutsen op. 22/3 (katkelma) Lemminkäinen-sarjasta
Berliinin filharmonikot, ja Gerhard Stempnik, englannintorvi, joht. Herbert von Karajan

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Konfliktin ratkaisu


Aamuhartaudet kuullaan Yle Radio 1:ssä maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.15. Hartaudet tuottaa Kirkon viestinnän Ohjelmapalvelut-yksikkö. Hartauksien pitäjät päättävät tekstinsä julkaisusta.


Aamuhartaus
07.04.2018
Jari Portaankorva

Sata vuotta sitten
 maassamme riehunut sisällissota puhuttaa yhä. Miksi ihmisten välille ei löytynyt sovintoa, joka olisi voinut lopettaa sodan? Lyhyt, vain neljän kuukauden mittainen sota muuttui totaaliseksi sodaksi, jossa ei pelätty tappaa toisia. Ihmisten mielen täytti viha, kauhu ja kosto.
Tänä päivänä on vaikea ymmärtää, miten tuo kaikki viha ja väkivalta oli mahdollista. Miten oli mahdollista, että suomalaiset ryhtyivät käyttämään niin julmaa väkivaltaa toisiaan vastaan. Miksi sovintoa ei löytynyt?
Historia kertoo koruttomasti konfliktien olevan väistämätön osa elämää maapallolla. Kansojen välillä, perheissä, ystävien kesken ja työpaikalla ei voida välttää selkkauksia. Ne ovat väistämättömiä ja usein myös välttämättömiä. Rauhantutkija John Paul Lederach muistuttaa ristiriitojen ja konfliktien kautta tapahtuvan myös edistystä, kun yhteiskunnan epäoikeudenmukaisia rakenteita korjataan.
Konflikti voi olla kahden ihmisen välinen väittely eri mielipiteistä tai pahimmillaan väkivaltainen sota. Jos konflikteja ei sovita ja ne jatkuvat pitkään, lopputuloksena voi olla ristiriita, jolla on vakavat seuraukset. Lederach muistuttaa Vanhan testamentin kertomuksesta kahdesta veljeksestä, Jaakobista ja Eesausta. Heidän yhteen kietoutunut elämäntarinansa on kertomus petoksesta, katkeruudesta ja väkivallasta, mutta myös rauhan tekemisestä ja sovinnosta.
Riitojen keskellä ihmisillä on erilaiset roolit. Eesau on tapahtumien väärinkohdeltu uhri. Hänen veljensä Jaakob pettää hänet kahdesti, toisella kerroista veljesten äidin Rebekan yllytyksestä. Eesaun perhe ei anna hänelle mitään niistä siunauksista ja lahjoista, jotka tuossa yhteiskunnassa ja kulttuurissa olisivat hänelle kuuluneet. Eesau tietää, että häntä kohdeltiin äärimmäisen epäreilusti. Ei Eesaukaan aivan viaton ole, mutta missään kohden raamatussa ei hyväksytä tapaa, jolla Jaakob hankkii itselleen etusijan ja asemansa. Sana Jaakob tarkoittaakin suomeksi petollisuutta.
Jaakobin rooli kertomuksessa on kilpailijan. Hän varastaa veljensä oikeudet ja siunaukset: aseman ja varallisuuden. Hän suunnittelee tekonsa etukäteen ja on äidin rohkaisemana valmis konfliktiin veljensä kanssa. Äiti Rebekan rooli on avustaa. Hän juonittelee suosimalla Jaakobia Eesauhun nähden. Rebekka uskoo tekevänsä oikein, muttei ymmärrä tekonsa seurauksia. Hänen olisi pitänyt tietää niiden johtavan riitaan. Rebekka ei osaa odottaa konfliktille lopputulosta, jossa Jaakob joutuu lähtemään kotoa, eikä Rebekka enää koskaan näe tuon päivän jälkeen lempipoikaansa. Perheen isä, Iisak, on tietämätön. Hän ei ymmärrä, mitä tapahtuu. Iisak on vanha, rampa ja sokea. Hän suosii Eesauta, mutta toiset käyttävät Iisakia hyväksi. Kukaan henkilöistä ei ole täysin viaton ja syytön. Ennen konfliktia Eesaukin oli ollut irtaantumassa perheestään ja halusi jättää sukunsa.
Konflikti paljastaa ihmisen. Eesau reagoi välittömästi, eikä peitä tunteitaan. Hän on räjähdysherkkä ja väkivaltainen ja kokee voimakkaana epäoikeudenmukaisuuden tavassa, jolla häntä oli kohdeltu:
Minua on petetty ja nyt minä kostan. Eesau haluaa tappaa veljensä Jaakobin. Jaakob reagoi selkkaukseen pakenemalla. Äitinsä kehotuksesta hän jättää kotinsa ja matkustaa kauas pois sukulaistensa luokse. Jaakob ei halua ottaa vastuuta teoistaan ja kohdata Eesauta kasvokkain. Hän välttelee konfliktitilannetta.
Kertomus Jaakobin vaiheista pakolaisena kuvastaa sellaisen ihmisen elämää, joka pakenee omaa varjoaan ja pelkää paljastuvansa. Jaakob kohtaa monenlaisia vastoinkäymisiä, ja lopulta myös onnistumisia. Vuosikymmeniä myöhemmin Jaakob päättää lopettaa pakomatkansa ja lähtee paluumatkalle. Hän aloittaa kulkunsa kulkemaan kohti Kaanaan maata. Enkeleitä lentää Jaakobia vastaan; Jumala rohkaisee palaamaan takaisin kotiin. .Matkalla Jaakob saa kuulla Eesausta, josta on tullut merkittävä mies. Eesaulla on neljänsadan miehen armeija.
Jaakob muistaa petoksensa ja pelästyy. Hän ei kykene peloltaan kohtaamaan veljeään, vaan lähettää Eesaulle lahjoja lepytelläkseen häntä. Lopulta Jaakobin on kuitenkin pakko kohdata veli, kasvoista kasvoihin. Jaakob valvoo yöllä, painii Jumalan kanssa. Hän tietää tehneensä väärin ja nöyrtyy lopulta, kohtaa itsensä ja tunnustaa olevansa se, mikä on, Pettäjä – Jaakob.
Sovinto on matka, kohtaaminen ja paikka. Kun me kohtaamme Jumalan kasvot, vihollisemme kasvot ja omat kasvomme, löydämme tien sovintoon.
Eesaun kohtaaminen on lopulta jotakin muuta kuin mitä Jaakob oli odottanut. Eesau on antanut anteeksi ja sulkee veljensä syliinsä. Anteeksianto ei ole vain sanoja, Eesau on antanut anteeksi sydämestään, ja rakastaa nyt veljeään.
Martin Luther King Jr. sanoi kerran: “Ihmisten pitäisi kehittää konfliktien ratkaisuun metodi, joka torjuu koston ja aggression. Tämä metodi on rakkaus." Me emme ole kristittyinä vähääkään parempia ratkaisemaan konflikteja kuin muut ihmiset. Olemme paljon huonompia, jos väitämme olevamme Jeesuksen opetuslapsia ja rauhantekijöitä, mutta emme itse elä sen mukaisesta, vaan valitsemme vihan ja ylpeyden nöyryyden sijaan, väkivallan väkivallattomuuden sijaan.
”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.” (1. Kor. 5).
Jumala on sovittanut syntimme Poikansa kautta, ja rakastaa meitä. Hän auttaa meitä rakentamaan sovintoa. Me rukoilemme: Auta meitä olemaan rauhan rakentajia siellä missä asumme ja elämme. Kiitos, että olet meille antanut anteeksi rikkomuksemme. Auta meitäkin antamaan anteeksi. Herra siunaa myös alkanut päivä. Aamen.

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Päiväkonsertti

Jonas Kaufmann ja Puccini

Saksalainen tenoritähti Jonas Kaufmann Milanon La Scala -oopperan lavalla. Illan teemana oli säveltäjä Giacomo Puccinin elämä ja musiikki, mm. teoksista Le Villi,Tosca, Madama Butterfly, Lännen tyttö ja Turandot.

Nessun Dorma alkaa 1.20.00

Kukaan ei saa nukkua.
Sinäkin, prinsessa,
kylmässä huoneessasi,

katsot tähtiä,
jotka värähtelevät rakkaudesta,
ja toivosta.
Mutta kukaan ei tiedä salasuuttani.
Kukaan ei saa selville nimeäni.
Kuiskaan sen sinun huulillesi,
kun päivä valkenee.
Ja suudelmani katkaisee hiljaisuuden,
jonka ansiosta sinusta tulee minun.
Väisty, yö!
Sammukaa tähdet!
Sammukaa tähdet!
Aamun sarastaessa,
voitto on minun!
Voitto on minun! 

Nessun Dorma alkaa1.45.40 rusetti pois kiristämästä.

Kukaan ei saa nukkua.
Sinäkin, prinsessa,
kylmässä huoneessasi
katsot tähtiä,
jotka värähtelevät rakkaudesta
ja toivosta.
Mutta kukaan ei tiedä salaisuuttani.
Kukaan ei saa selville nimeäni.
Väisty, yö!
sammukaa,.....
Jonas sekosi sanoissa
kun päivä valkenee
'häh'
Ja suudelmani
katkaisee hiljaisuuden,
jonka ansiosta sinusta tulee minun.
Väisty, yö!  
Sammukaa, tähdet!
Aamun sarastaessa
voitto on minun.
Voitto on minun!
- suomennos Eija Hirvonen  

PS. Joonas ei vajonnut maan alle. Hymyillen ja syvin kumarruksin hän otti raikuvat ablodit vastaan.
Samaistuin koulussa tilanteeseen, kun paukutin oikean laulun väärillä sanoilla. Kukaan muu ei tuntenut laulua, joten sain ihan itse esittää. Kapu siveli leukaansa ja hymyili sisään päin.