keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Mahdollisuudet voimauttavina valokuvina

Hyvä Maailman ihanin tyttö -kirjan tilaaja,


1) Helsingissä on alkamassa 11.3.2018 Voimauttava sukupuu -koulutus

 




Millaisia juuria kannan? Miten löytää lohduttavat ja iloa tuovat säikeet omasta sukupolvi-ketjustani?
Kolmiosaisessa työpajassa tutustutaan vanhojen perhekuvien merkitysten tutkimisen tapoihin ja rakennetaan itselle merkityksellinen, voimauttava sukupuu. Koulutukseen voi osallistua joko ammatillisen kiinnostuksen tai henkilökohtaisen työskentelyn näkökulmasta. Haku 26.2.2018 asti.

Sukupuu -työpajassa tutkitaan oman perheen kuva-aarteitten kätkemiä
tarinoita niin pitkälle kuin perhekuvien sukupolviketju yltää. Vanhat
valokuvat ovat merkitysten ja sukutarinoiden monisäikeinen palapeli,
josta voi koota itselle tai koko suvulle merkityksellisiä
kuvakertomuksia. Millaisia elämänhistorioita ja perhesuhteita vanhojen
valokuvien ihmiset kantavatkaan? Millaisia sukusalaisuuksia ja kiehtovia
persoonallisuuksia perhevalokuvat kätkevät? Keiden elämäntarinat ja
valinnat ovat minulle rohkaisevia ja lohduttavia? Miten oma elämäsi,
henkilökohtaiset valintasi ja taipumuksesi kietoutuvat sukulaistesi
persooniin ja elämäntarinoihin? Millaisia toistuvia tarinoita, rooleja,
elämänkohtaloita, reagointitapoja löydät perheesi historiasta? Miten ne
auttavat ymmärtämään vanhempiasi, sisaruksiasi ja aiempia polvia – tai
sitä ihmistä, joka itse olet? Mitä asioita haluat vaalia
sukupolviketjussa, jonka osa itse olet? Mitä asioita et halua enää
siirtää seuraaville polville?

Koulutuspäivät:
1. työpaja su 11.3.2018
2. työpaja la 5.5.2018
3. työpaja la-su 6.-7.10.201


maanantai 20. marraskuuta 2017

YK

58 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1959: YK:n lasten oikeuksien julistus hyväksyttiin.


Suomen Unicefin nettisivut. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Roman Schatzin Maamme-kirja: Kuinka voivat Suomen lapset? 
Vielä parisataa vuotta sitten lapsista vain puolet kasvoi aikuisiksi ja piiskaaminen oli keskeisin kasvatusmenetelmä. Nyt lapsille on laadittu varhaiskasvatussuunnitelma, ravitsemussuositus  ja rokotusohjelma.  Päiväkodin jälkeen suomalaislapsi pääsee  maailman parhaaseen kouluun. Lapsista huolehtivat koulutetut lastentarhaopettajat, lastensuojeluviranomaiset ja curling-vanhemmat. Silti lapsen elämässä voi olla monenlaisia uhkia ja vaaroja.
Millaisia vanhempia me olemme? Millaisia arvoja annamme lapsillemme? Millainen on nykysuomalainen lapsuus? Kuinka iloinen, viaton, onnellinen ja turvallinen se on?
Roman Schatzin  vieraina ovat lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja nuorisotutkija Veronika Honkasalo.

lauantai 18. marraskuuta 2017

Ovet

Radioateljee: Kuoleman ja unen ovet
Kun Uuno Kailas allekirjoittaa valittujen runojensa esipuheen 31-vuotiaana, hän on keuhkotaudin merkitsemä mies. Tuberkuloosin riuduttama runoilija on muunnellut ja muuntanut runojaan. Itseensä nähden hän on himokriitikko. Uuno Kailas kuului Tulenkantajien kirjalliseen sisäpiiriin, joka oli hänelle seurusteluryhmä vihassa ja rakkaudessa. Uuno Kailas oli 1920-luvulla aloittaneista kirjailijoista ainut, jolla on sotakokemuksia. Aunuksen retkeltä jäi sotamuistoksi syvät mielenarvet.
Kailas on kärsimyksen, syyllisyyden ja hajoavan mielen kuvaaja. Runoissa on vahva tunnelataus.
Uuno Kailas keskustelee runoissa kuoleman kanssa ja väläyttää rakkauden tuskan. Hän etsii rakkautta naisten ja miesten sylistä. Kailas kirjoitta kymmenessä vuodessa viisi kokoelmaa ja viimeisen kokoelman viimeisessä runossa hän kirjoittaa:
Kaipaan orjuuden maasta sinne,
missä kahleeni riisutaan

Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko. Kertojat: Minna Haapkylä ja Antti Reini. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

torstai 16. marraskuuta 2017

Sukupuuttoaalto

 
Esseekokoelmasta Taiteen tehtävä, Into Kustannus 2017. Lukijana kuuluttaja Marja Vehkanen. 

torstai 9. marraskuuta 2017

Muurin murtuminen

28 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
 
28 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1989: itäsaksalaiset saivat vapaan oikeuden matkustaa länteen.

A-studio ke 8.11.201
Moni lapsi ja nuori vaikenee opettajan tekemästä seksuaalisesta häirinnästä.
50 -luvulla oppikoulussa saivat pojat rehtorin hyväksynnällä tunnin alussa lähteä kokeilemaan rajojaan kopeloimalla paikallaan istuvaa tyttöä. Tyttö pakenee ja rehtori pistää päänsä ovesta luokkaan. Määrätietoisesti hän lähestyy tyttöä ja taluttaa korvasta kansliaan. Ulkokuntalaisena tyttö joutui asioimaan kansliassa. Joka kerta rehtori muistaa kysyä.
- Oletko tapellut?
Silloin ei seksuaalinen häirintä ollut jokapäiväinen puheenaihe. Hitaasti on tultu tähän päivään, jolloin tytötkin tietävät oikeutensa koskemattomuuteen.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Toinen savolainen


Tiistaiaamuisin hartauksien teemana on musiikki.
pastori, kanttori Samuli Korkalainen, Helsinki
Virsi 927 alkaa sanoin: "Erämaassa jyvä hiekan", säv. Egil Hovland, sov. Mikko Iivanainen, san. Britt G. Hallqvist, suom. Anna-Mari Kaskinen, es. Laulyhtye Viisveisaa, jousiyhtye, Ville Myllykoski (piano), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Sami Koskela (congat), Pekka Nyman (lyömäsoittimet)

Aamuhartaus


Kuka minä olen?

Tätä hartautta ei kannata kuunnella. On nimittäin aivan yksi ja sama, mitä minä sanon, sillä minä olen kapinapappi, anarkisti, Raamatusta luopunut kirkon hajottaja ja liberaaliteologi, jolle käy mikä vaan. Ai niin, lisäksi minä olen myös savolainen.
Mukava, että et sulkenut vielä radiota, sillä oivalsit aivan oikein minun provosoivan ihan tahallani. Ei tuo lista pidä paikkaansa. En minä ole kapinoitsija, enkä anarkisti. En pyri hajottamaan, vaan rakentamaan kirkkoa. No, se kyllä pitää paikkansa, että olen savolainen – ja ylpeä siitä!
Mutta meillä savolaisilla on joskus tapana hämmentää asioita. Niinpä väitän nyt, että koko tuo alun lista oli kuitenkin totta.
Se oli totta siinä mielessä, että siinä oli nimityksiä, joita jotkut muut ovat minusta käyttäneet. Vaikken itseäni niistä tunnistakaan, niin monet ihmiset ajattelevat minun olevan tuollainen. Tarkoitus lienee kaikilla sama: minun sanomisistani ei pidä välittää, koska olen jo lähtökohtaisesti pielessä. Jos nuo ihmiset ovat oikeassa, niin silloin tätä hartautta ei kannata kuunnella.
Valehtelisin, jos väittäisin, että nuo leimat eivät tuntuisi missään. Kyllä ne tuntuvat, kyllä minä mietin usein, mitä muut minusta ajattelevat. Joskus mietin myös sitä, mitä Jumala minusta ajattelee. Näkeekö hänkin vain kapinoitsijan ja hajottajan, monella tapaa epäonnistuneen ihmisen, itsekkään ja syntisen?
Minua lohduttaa se, että Jeesuskin kysyi aikoinaan opetuslapsiltaan: ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” (Matt. 16:15) Vaikuttaa siltä, että ihmiseksi tullut Jumala Jeesus Nasaretilainen pohti samaa kuin useat toiset ihmiset: Millaisena muut näkevät minut? Tuntevatko edes kaikkein lähimpäni minut?
Tuskinpa Jeesuskaan tunnisti itseään kaikista niistä leimoista, joita hänen aikansa uskonnollinen eliitti häneen löi. Hän sai kuulla olevansa syömäri ja juomari, kapinallinen ja rettelöitsijä ja ties mitä. Minua suorastaan huvittaa se perustelu, jonka ylipapit ja fariseukset antoivat sille, että Jeesus ei voi olla Messias: hän on väärästä maakunnasta. ”Ei kai Messias Galileasta tule.” (Joh. 7:41)
Joskus, kun malttaa luopua ennakkoluuloista ja kuuntelee toista, voi löytää jotakin uutta. Kyllä Galileasta tuli profeetta, jota kannatti kuunnella. Hän ei antanut pilkkanimitysten ja vähättelyn estää kutsumuksensa toteuttamista. Leimaamisen sijasta hän kehotti rakastamaan vihamiehiä ja rukoilemaan vainoojien puolesta – ja itse hän myös toteutti sitä. Ristiltä ei kuultu pilkkaa ja arvostelua, vaan sanat: ”Isä, anna heille anteeksi.” (Luuk 23:34)
Jos Jeesus oli valmis rakastamaan ja antamaan anteeksi ristiinnaulitsijoilleen, eikö hän näkisi myös meidät samalla tavalla, rakkauden ja anteeksiannon silmin? Kunpa me vaan oppisimme siihen, että peiliin katsoessamme emme näkisi vain muiden iskemiä leimoja tai omasta mielestämme nousevia kielteisiä ajatuksia. Kunpa me osaisimme nähdä peilistä Jumalan kuvan, Kristuksen rakkauden kohteen. Sillä sitä me olemme, ystävä, sinä ja minä, Jumalan silmissä kauniita, suuresti rakastettuja.
Virsikirjan lisävihkossa on virsi, joka kertoo siitä, kuinka me usein tunnemme olevamme täällä maailmassa vain kuin hiekanjyvä erämaassa tai pisara ulapalla. Kun ihmisiä on miljoonia, kuinka Jumala voisi löytää yhden, minut? Itseäni koskettaa tuossa virressä se, ettei siinä lähdetä selittämään. Ei sanota, että koska minä olen sitä taikka tätä, ja nuo muut taas ovat jotain muuta, niin kyllähän Jumala minut huomaa. Virressä ei vastata kysymykseen, joka siinä kyllä esitetään: ”Kuinka jaksat, suuri Luoja, yhden tiestä välittää?” Säkeistö jatkuu yksinkertaisesti: ”Silti teet sen, kiitos, teet sen. Salaisuus vain jää.”
Ei siis välitetä muiden määritelmistä, eikä olla itsellemme liian ankaria. Jumala näkee ja tuntee meidät, se riittää. Salaisuus vain jää.

maanantai 6. marraskuuta 2017

Suomi 100


Edesmenneiden suomalaisten laulajamestareiden äänitteitä esittelevän sarjan 10. osa.
Sarjan toimittaa Outi Paananen.

Ohjelmassa kuultavat musiikit:
Eteläpohjalainen kansanlaulu - sovittaja Toivo Kuula:
Ketolan Jukka
Hertha Klust, piano
Radionauhoitus Sender Freies Berlinin studiossa 6.6.1963

Giuseppe Verdi: Filipin ja Suurinkvisiittorin kohtaus
oopperasta Don Carlos
Filip - Nicolai Ghiaurov, basso
Lerman kreivi – Kenneth MacDonald, tenori
Lontoon kuninkaallisen oopperan orkesteri, joht. Georg Solti
Levytysvuosi 1965

Modest Musorgski: Borisin monologi "On mulla korkein valta"
oopperasta Boris Godunov
RSO, joht. Leif Segerstam
Konserttiäänitys Helsingin Kulttuuritalosta 12.5.1982

Franz Schubert: Der Wegweiser sarjasta Winterreise
Ralf Gothóni, piano
Levytysvuosi 1983

Sergei Rahmaninov: Kristus nousi kuolleista, op. 26 nro 6
Ralf Gothóni, piano
Levytysvuosi 1980

W.A. Mozart: Komtuurin, Don Giovannin ja Leporellon kohtaus
oopperan Don Giovanni 2. näytöksestä (Loppukohtaus)
Don Giovanni - Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni
Leporello - Ezio Flagello, basso
Tšekkiläinen laulukuoro ja Prahan kansallisteatterin orkesteri,
joht. Karl Böhm
Levytysvuosi 1967

Joonas Kokkonen: Paavon toinen monologi
"Minun on vielä puhuttava Suomen kansalle"
Riitta - Ritva Auvinen, sopraano
Savonlinnan Oopperajuhlaorkesteri, joht. Ulf Söderblom
Levytysvuosi 1977

Yrjö Kilpinen: Laululle
Irwin Gage, piano
Levytysvuosi 1971


Radio 1:n erikoislähetykset: Maakuntalauluilta
Kuinka hyvin tunnemme maakuntalaulumme? Taitoja voi testata Yle Radio 1:n Maakuntalauluillassa, joka järjestetään Kuopion Musiikkikeskuksessa maanantaina 6.11.2017 klo 19 alkaen. Suorana radioitavaan tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Yleisöä laulattaa Kallaveden seurakunnan nuorisokuoro KNOT Richard Nichollsin johdolla. Myös radiovastaanottimien äärellä sopii laulaa!
Maakuntalauluja on Suomen historiallisten ja nykyisten maakuntien kunniaksi sävelletty 1850-luvun puolivälistä lähtien. Kansalaisille laulut ovat tulleet tunnetuiksi mm. kansakoulujen ja laulujuhlien kautta. Laulujen juhlavien melodioiden ja tunteita herättävien sanojen avulla on vaalittu maakuntien perinteitä ja identiteettiä.
Tilaisuuden juontajana toimii Inari Tilli. Asiantuntijavieraana on musiikintutkija, emeritusprofessori Reijo Pajamo.
Mukaan voi hyvin tulla, vaikka kaikki maakuntalaulut eivät olisikaan tuttuja.  Yhteislauluillassa sanat ja nuotit heijastetaan näkyviin, ja Kallaveden seurakunnan nuoret antavat lauluun mallia.
Koko maahan radioitava ilta on samalla osa Suomen satavuotisjuhlintaa. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Kuopion Musiikkikeskus, Suomen Kotiseutuliitto ja Pohjois-Savon liitto.

Maakuntalauluilta
Maanantaina 6.11.2017 klo 19.00
Kuopion Musiikkikeskus, konserttisali, Kuopionlahdenkatu 23, Kuopio
Vapaa pääsy

Suora lähetys Yle Radio 1:ssä klo 19.03 - 20.15.
Nämä lauletaan:
Savolaisen laulu
Hämäläisen laulu
Vaasan marssi
Karjalaisten laulu
Kymmenen virran maa
Nälkämaan laulu
Uusmaalaisten laulu
Satakunnan laulu
Varsinaissuomalaisten laulu
Keski-Suomen kotiseutulaulu
Kymenlaakson laulu
Ålänningens sång


Uusi maakuntajako ja uudet laulut sadaksi vuodeksi.


Arto Nyberg

Suorassa lähetyksessä haastateltavina Hyvinkään ammuskelussa 2012 vakavasti loukkaantunut poliisi Heidi Foxell, 16-vuotias taikuri, yrittäjä Aatu Itkonen ja televisiosarjassa näyttelevä toimitusjohtaja, työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä.