keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Rukouksen kielioppi


Professori Heikki Kotila, Helsinki.
Hartauden musiikki: Bedrich Janacek (urut) soittaa Johann Sebastian Bachin Concert in Gmajor, Allegro. Lopussa virsi 208: 9. säkeistö. Virsi alkaa sanoin "Oi taivaallinen Isämme". Radion kamarikuoro, Timo Nuoranne (joht.), Harri Viitanen(urut).
Toiveuusinta, ensilähetys 14.7.2009

maanantai 11. joulukuuta 2017

Nobel 2017 ja rajojen siirto


Aamun ajatus 12.12.2017 
Jokaisessa meistä on alueita,
joissa emme ole koskaan käyneet.
Vain siirtämällä omia rajojasi
voit löytää ne. -Joyce Brothers

Radio 1:n erikoislähetykset:
Jouluinen yhteislauluilta Musiikkitalossa
Yleisöä laulattavat KaMu-kuorot Kaarinasta johtajanaan Pekka Nebelung. Juontajana Inari Tilli. Suora lähetys Musiikkitalosta. 


Nobel 2017: Palkintojenjako
Nobelin palkintoseremonian Tukholman Konserttitalossa juontaa Thomas von Heijne. Suora lähetys 10.12.2017. Tuotanto: Nobel Media Ab ja SVT, 2017.
 

Nobel 2017: Juhlaillallinen
Cecilia Gralde ja Gustav Källstrand kertovat juhlaillallisen tapahtumista. Jessika Gedin ja Victoria Dyring tapaavat vuoden nobelisteja ja keskustelevat heidän saavutuksistaan muiden vieraiden kanssa. Anne Lundberg vieraineen arvioi juhlallisuuksia, pukuja, ruokia ja koruja. Suora lähetys Tukholman kaupungintalolta 10.12 2017. Tuotanto: Nobel Media Ab och SVT, 2017

lauantai 9. joulukuuta 2017

Suomi 100 henkilöhistoriassa

Tirkkosia ennen itsenäistymistä
Vihtaniemellä 

https://3.bp.blogspot.com/-vrPpALdlNKE/WiubBdi_81I/AAAAAAAALKo/xG9N83cYcaM9NBQFGFuKDdDPVu_e8bymwCLcBGAs/s320/TIRKKOSIA%2B%2Bviimeisin%25281%2529.jpg 

profiilikuvasiAamun ajatus 
Useimmat taidot vaativat pitkää harjoittelua,
mutta niistä hyödyllisin, palvelun taito,
vaatii vain halua siihen.


Fb tulee avuksi ja herättää muistot joulusta 1990 - jouluun 1999. Tuuspelto taloyhtiönä harjoitteli, kuinka saisi minut lopettamaan vanhempieni omaishoitamisen. Olin tullut vapaaehtoisesti ja palvelun taito vahvistui isän kuolemaan asti. Silloiset asukkaat ovat muuttaneet pois tai kuolleet, Wiljami alkuperäisenä asukkaana elää kotonaan.
 

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi-neidon muotipuku kautta aikojen

76 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1941: Suomen eduskunta liitti Moskovan rauhan vuoksi 1940 luovutetut alueet Suomeen (ilman kansainvälistä tunnustusta).


Kuva: Museovirasto
Kansallinen symboli voi saada myös henkilön hahmon, kuten äiti-Venäjä ja Svea-mamma. Näistä äitihahmoista poiketen Suomella on Suomi-neito. Pitäisikö sata vuotta täyttävän itsenäisen valtion henkilöitymän vähitellen aikuistua ja saada äidillisiä piirteitä? Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora on oikea henkilö kertomaan miten Suomi-neito syntyi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
 

Suomessa naisten kansallispukujen historia on poikkeuksellisen rikas ja värikäs. Millaista historiaa kansanperinnettä pukuihin liittyy - ja millaista on koristeellisten pukujen kieli?
Arkisto-ohjelmassa "Kansallispukujen vaiheita" haastateltavina ovat opettaja Hilda Kuronen, rouva Kyllikki Vikström ja maisteri Sylvi Kauhanen. Toimittajana on Asta Heickell, ja ohjelma on vuodelta 1964.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Nuohoustodistus


tiedottaja Eva Wäljas, Tampere
Virsi 954 alkaa sanoin: "Lahjoillasi meitä siunaat", säv. san. Jaakko Löytty, sov. Pekka Suikkanen, es. Simo Mäkinen (laulu), Mikko Iivanainen (sähkökitara), Pekka Suikkanen (urut)

Entinen lotta

Kirjakerho: Juha Hurme ja teos Niemi voitti Finlandia-palkinnon
Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää.
Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta.
Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
 



Lähes 80 vuotta sitten evakkomatkalle lähtenyt Kaarina Peltola on entinen lotta ja aina avulias sotaveteraani.  - Melkein kaikki oli pakko jättää, kun lähdimme evakkomatkalle Koivistosta, kertaa 92-vuotias Kaarina Peltola tilannetta talvisodan kynnyksellä vuonna 1939.  Kaarinan silmäkulmaan nousee kyynel, kun hän muistelee miten eläimet piti hyvästellä. Isä kaivoi päättäväisesti kodin tavaroita kuoppaan piiloon ja äiti leipoi leipää taipaleelle. Aamukoitteessa lähdettiin matkaan.
Kaarinan perheeseen kuului kuusi lasta sekä isomummu vanhempien lisäksi. Veli meni armeijaan, äiti ja nuoremmat lapset lähtivät matkaan Koiviston rannasta proomulla ja isä lähti hevosella. - Kauhein muisto on se, kun tulimme nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä meille annettu ruokaa. Saimme laskiämpärin, johon päälle kaadettiin vettä!
Vain 13-vuotias Kaarina sekä hänen isosiskonsa Marjatta toimivat pikkulottina. Kaarina kertoo vaiheistaan muonitus- ja ilmailulottana sekä muissa arkiaskareissa ja ajasta, jolloin hän hoiti potilaita lääninsairaalassa. Mieluisia lottahommia oli leipominen. – Teimme mm. rusupiirakkaa, joka on karjalainen perinneruoka. Siihen tulee perunaa, lanttua ja siankylkeä. Yleisin ruoka oli hernekeittoa, johon laitettiin lihaa silloin kun sitä oli tarjolla.
Sodan jälkeen Kaarina pääsi töihin Turun Vanuun, missä nähtävyytenä olivat Turun ensimmäiset rullaportaat.  – Me työntekijätkin tykkäsimme ajaa niillä.  – Turun Vanua johti Aline Grönberg eli Vanu-Mamma, joka oli hyvä esimies. Hän kannusti meitä, mutta muistutti samalla, että hameen piti ylettyä polven yli, kertoo Kaarina.
Turussa Kaarina kävi iltakoulua ja urheili. Erityisesti hän piti voimistelusta ja pyöräilystä. – Olin varsinainen urheiluhullu.
Kaarina Peltola toivoo, että Suomessa arvostettaisiin tavallisen ihmisen työntekoa.  – Toivon myös, että osaaminen pysyy Suomessa, ja että ihmiset olisivat kiitollisia tästä hyvästä maasta, joka meillä on. Haluan olla ainakin esikuvana poikieni perheille, sanoo sotaveteraanityössä edelleen mukana toimiva entinen lotta.
Kaarina Peltolan kuuteen kuvaan johdattaa Rita Trötschkes.

maanantai 27. marraskuuta 2017