torstai 17. elokuuta 2017

Toivepuhuja Hilkka Olkinuora


Radiohartaudet täyttävät 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tällä viikolla aamuhartauksissa kuullaan kuuntelijoiden toivehartauksia arkistosta sekä toivepuhujia.
pastori Hilkka Olkinuora, Uusimaa
Hartauden musiikki: "Pastoraali", säv. A. Corelli, es. Nokkahuiluyhtye Scaramella

Arkistohartaus vuodelta 1994


Radiohartaudet täyttävät 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tällä viikolla aamuhartauksissa kuullaan kuuntelijoiden toivehartauksia arkistosta sekä toivepuhujia.
Kirjailija Anna-Maija Raittila, Kaarina (1961-2012). Arkistohartaus vuodelta 1994. Hartauden musiikkina taize-laulu "Vain Jumalassa rauhan"

Arkistohartaus vuodelta1991


Radiohartaudet täyttävät 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tällä viikolla aamuhartauksissa kuullaan kuuntelijoiden toivehartauksia arkistosta sekä toivepuhujia.
Teologian tohtori Martti Lindqvist (1945-2004), arkistohartaus vuodelta 1991.
Hartauden musiikki: "Silver moon", es. Kitaro, TV-sarjasta Silkkitie (Silk Road)

Radiohartaus 85 v


Radiohartaudet täyttävät 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tällä viikolla aamuhartauksissa kuullaan kuuntelijoiden toivehartauksia arkistosta sekä toivepuhujia.
arkkipiispa emeritus John Vikström, Turku
Virsi 532:1. Virsi alkaa sanoin: "Taas siunattu päivä nyt luo valoaan", Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut). 


Aamuhartaus

Herra siunaa sinua

Tavallisessa päiväjumalanpalveluksessa, messussa, ei yleensä tapahdu mitään yllättävää – ellei nyt käy esimerkiksi niin, että joku pyörtyy penkissä tai vaikkapa pappi alttarilla, mikä tietysti merkitsee aikamoista poikkeamista jumalanpalveluksen kaavasta. Yleensähän liturgia kulkee tuttua turvallista rataansa, useimmat virret ovat ennestään tuttuja kuten myös useimmat aiheet rukouksissa, ehkä saarnassakin.
Viime talvena sain kuitenkin kokea yllätyksen eräässä ihan tavallisessa päiväjumalanpalveluksessa. Palvelus oli edennyt samaa tuttua rataa kuin ennenkin. Mutta sitten, juuri ennen kuin palvelus oli päättymässä, tapahtui jotain ennen kokematonta. Ulkonaisesti tämä tapahtuma oli hyvin pieni ja melkein huomaamaton poikkeama tavallisesta järjestyksestä, mutta ainakin minulle siitä tuli unohtumaton elämys. Tämä yllätys muodostui minulle todelliseksi hengelliseksi elämykseksi ja kokemukseksi. Uskallan jopa sanoa, että tästä pienestä poikkeamasta palveluksen kaavasta muodostui minulle merkillinen kokemus Jumalan ihmeellisestä kosketuksesta. Tämä kosketus tuntui vielä kun menin ulos kirkosta ja arvokkaana muistona se on jälkeenpäin usein täyttänyt minut erityisellä lämmöllä.
Mikä siinä oikein tapahtui? Messussa olimme tulleet siihen kohtaan, jossa pappi lausuu Herran siunauksen. Edellytin tietysti, että pappi aloittaa niin kuin aina on aloitettu: ”Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä…” Mutta ei, ei hän näin aloittanutkaan, vaan hän sanoi: ”Herra SIUNAA teitä ja VARJELEE teitä.” Ja hän jatkoi samaan suuntaan, niin että koko siunaus yhtäkkiä tuntui aivan kuin uudelta siunaukselta – siunaukselta, jota en koskaan aikaisemmin ollut kuullut. Pappi siis jatkoi: ”Herra KIRKASTAA teille kasvonsa ja ON teille armollinen. Herra KÄÄNTÄÄ kasvonsa teidän puoleenne ja ANTAA teille rauhan…”
Siis, ei mikään hurskas toivomus: Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen, vaan suora toteamus: Herra kirkastaa NYT teille kasvonsa ja on teille armollinen. Ei mikään varovainen anomus: Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan, vaan rohkea vakuutus: Herra kääntää NYT kasvonsa teidän puoleenne ja antaa teille rauhan.
Mikä tässä oli se joka teki minuun niin yllättävän syvän vaikutuksen? Luulen, että se oli Jumalan läsnäolon väkevä kokemus, Jumalan todellisen kosketuksen kokemus. Miten niin kävi? Mikä voisi olla selitys? En tiedä. Mutta on kai niin, että siunauksen tavallinen sanamuoto ”Herra siunatkoon ja varjelkoon” siirtää ainakin mielessämme Jumalan siunaamisen ja varjelemisen epävarmaan tulevaisuuteen. Joskus sitten kun tulen kirkosta kotiin Jumala toivottavasti siunaa.  Joskus sitten päivän aikana Jumala toivottavasti varjelee, muttei vielä täällä kirkossa. Vasta sitten. Näin saatamme usein ajatella, ehkä sitä selvästi tiedostamatta, ainakin minun kokemukseni perusteella.
 Mutta kun liturgi sanoo ”Herra siunaa teitä ja varjelee teitä”, saan suorastaan ravistavan muistutuksen siitä, että Jumala on läsnä pyhässä temppelissään. Tässä ja nyt, eikä vasta myöhemmin, Jumala levittää siunaavat kätensä ylleni. Tässä ja nyt Jumala sulkee minut varjelevaan ja suojaavaan syliinsä, eikä vasta mahdollisen hädän tai vaaran tullessa. Tässä ja nyt Jumala kirkastaa kasvonsa minulle ja on minulle armollinen, eikä vasta myöhemmin. Tässä ja nyt Jumala kääntää rakastavat kasvonsa minun puoleeni ja antaa minulle ihanan rauhansa. Kaikki nämä siunauksen fantastiset lahjat saan siis ottaa vastaan nyt heti ja kantaa niitä mukanani kun menen kirkosta ulos. Jotain tällaista minä olin siinä niin voimakkaasti  kokemassa.
Kun tulin kotiin minun piti tietysti tarkistaa minkälaiseen vallattomuuteen tuo pappi oli syyllistynyt äskeisessä palveluksessa kun hän oli tällä tavoin poikennut käsikirjasta. Oliko kyse vain jostakin äkillisestä, tosin aika fiksusta, päähänpistosta, vai löytyisikö jokin muu selitys, ehkä jokin selkeä ja hyväksyttävä perustelukin?
Ja löytyihän se. Herran siunauksen sanat on otettu suoraan Raamatusta, kohdasta jossa kerrotaan miten Mooseksen veli Aaron ja hänen poikansa saivat Jumalalta kehotuksen siunata Israelin kansaa juuri näillä tutuilla sanoilla: Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua jne. Välittömästi tämän kehotuksen perässä on Raamatussa kohta, joka vasta nyt aukeni minulle kun tuo kirkossa kokemani yllätys oli avannut silmäni näkemään.  Siinä raamatunkohdassa Jumala nimittäin lupaa: ”Kun he näin siunaavat Israelin minun nimeeni, minä annan sille siunaukseni.” (4. Moos 6:22-26)
”Kun he näin siunaavat … minä annan.” Näin Jumala lupaa. Siis: Jo sillä hetkellä kun Aaron ja hänen poikansa lausuvat tuon siunauksen sanat, eikä vasta myöhemmin, Jumala antaa kaiken sen mikä siunauksessa mainitaan!
Näin ollen saan tänä aamuna, Jumalan sanan valtuuttamana, lausua Herran siunauksen uudella sanamuodolla, ja sinä saat luottavaisesti ja rohkeasti ottaa vastaan Jumalan siunauksen kaikki lahjat nyt heti päivän alkaessa:
Herra siunaa sinua ja varjelee sinua. Herra kirkastaa kasvonsa sinulle ja on sinulle armollinen. Herra kääntää kasvonsa sinun puoleesi ja antaa sinulle rauhan. Aamen

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Sateenkaariunet


Hartauden musiikki: "Sateenkaariunet", säv. san. Jaakko Löytty, sov. Pekka Nyman, es. Ilta Fuchs (laulu), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (marimba, lyömasoittimet), Sami Koskela (rummut).

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Toivon tuoja


Puhelimen päässä on nyt Matti J. Kuronen, jota on kuultu pitkään myös Yle Radio 1:n aamuhartauksissa. Toivon tuojaksi Kurosen ilmoittivat hänen ystävänsä Lauri ja Eeva Sisko Vaalgamaa, jotka kirjoittivat näin:
“Matti Kuronen on eläkkeellä oleva lappeenrantalainen rovasti, perheneuvoja, joka omintakeisella rohkeudella, tyylillä, huumorilla, viisaudella, empaattisuudella on auttanut lähimmäisiään monenlaisissa asioissa. Syvällinen, ihmisiä kunnioittava, ortodoksipapin kaveri, rumpali, sana-akropaatti.”
Matti J. Kuronen on toiminut pappina, rovastina, seksuaaliterapeuttina, mielenterveysseuran puheenjohtajana, parisuhdeneuvojana, perheasiain neuvottelukeskuksen johtajana sekä Tuonen tupa -kahvilassa, jossa käydään elävää keskustelua kuolemasta.
Kurosta haastattelee Heikki Puskala, jota mietitytti, mahtaako toivottomuus olla keskeisesti esillä moisissa tehtävissä toimiessa
.

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Musiikkivieras 21.7.2017



Heikki Salon sanoittama laulu Voipallo, Fazer Finnlevy, 1992. Lukijana kuuluttaja Maaria Holma. 

Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä

Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä ei edes omista CD-soitinta, mutta silti kotona on levysoitin aina pyörimässä. Vinyylilevyissä hän on pitkän linjan asiantuntija, ja nytkin on tilauksia vetämässä Lyypekin ja Lontoon levykaupoissa. Vinyylin uuden tulemisen myötä valikoima ei kotimaassa siltikään ole riittävä. Lempilevyjään hän ostaa heti useampia kappaleita, ne kun kuluvat jossain vaiheessa puhki kuitenkin.
Miina Äkkijyrkkä on kulttuurin suurkuluttaja, joka matkoillaankin etsiytyy välittömästi konserttiin, keikalle, kirkkoon tai jazzklubille. Elämykset ovat voimakkaita ja suosikit kestäviä, vaikka maku vaihteleekin elämäntilanteen mukaan. Mutta intohimo musiikkiin on syvä, eikä musiikin parantavasta ja eheyttävästä vaikutuksesta ole epäilystäkään. Siionin virsistä se alkoi, ja lapsuudenkodin musiikilliset eväät ovat kantaneet katedraalien holvistoissa soivaan Bachiin - ja kaikkeen siltä väliltä. Seuraava työmatka vasikka-aiheisia veistoksia tekemään suuntautuu Kuubaan, ja paikallisten hitsaajien ohella Äkkijyrkkä aikoo tutustua myös saaren värikkääseen musiikilliseen maailmaan.
Ohjelmassa kuultu musiikki:
Kansansävelmä, sanat Väinö Malmivaara: Kun synnyin armon aikahan (Siionin virsi 192)
Es. Herännäisylioppilaiden kuoro, joht. Markku Kilpiö
Jean Sibelius: Viulukonsertto d-molli op. 47, katkelma 2. osasta Adagio di molto
Es. Viktoria Mullova, viulu, ja Bostonin sinfoniaorkesteri, joht. Seiji Osawa
Pjotr Tshaikovski: Juhla-alkusoitto op. 49 "1812"
Es. Minneapolisin sinfoniaorkesteri, joht. Antal Dorati
Mark Knopfler: Love Over Gold
Es. Dire Straits
Jack Lawrence/Arthur Altman: All or Nothing at All
Es. Billie Holiday, laulu, sekä yhtyeessä Harry "Sweets" Edison, trumpetti, Ben Webster, tenorisaksofoni, Jimmy Rowles, piano, Barney Kessel, kitara, Red Mitchell, kontrabasso, ja Alvin Stoller, rummut.
Dietrich Buxtehude: Fuuga fis-molli BuxWV146
Es. Kari Vuola, Naantalin luostarikirkon urut
W.A. Mozart: Pianokonsertto nro 21 C-duuri KV 467
Es. Maurizio Pollini, piano, ja Wienin filharmonikot, joht. Maurizio Pollini
Leonard Cohen: Famous Blue Raincoat
Es. Leonard Cohen, laulu ja kitara sekä yhtye
Mikael Nyberg, sanat Immi Hellén, sov. Esa Helasvuo: Paimenpoika
Es. Vesa-Matti Loiri ja yhtye
J.S. Bach, suom. Ilta Koskimies: Rakkahin Jeesus
Es. Petteri Salomaa, baritoni, ja Anssi Mattila, urut



Jarkko Martikaisen sanoittama laulu Toivon kappaleita, Levy-yhtiö 2009. Lukijana kuuluttaja Charlotta Hagfors.