torstai 24. heinäkuuta 2008

Luurankokeittoa ja setän tekemiä piirakoita

Omista ja toisten kokemuksista tiedän, mitä on olla 90-vuotias Suomessa. Hän kutsui minut kotiinsa ja myöhemmin syntymäpäivilleen. Viiteryhmäni koostui 6-kymppisistä eläkkeelle jääneistä opettajista ja leskistä. Rouvan elämästä tiesin, että hän oli ollut 40 vuotta yksin, mutta ei yksinäinen. Hänen poikansa työssä ulkomailla ja pojalla yksi poika. Hän muodisti vaatteensa keväisin, leipoi pullapitkon ja hiivaleivän perjantaisin. Kela kutsui käymään toimistossa. Sieltä hän tuli vihaisena takaisin. Kelakortti oli uusittu, mutta eläkkeeseen ei tullut mitään lisää. Kaikki ikälisät on poistettu, kun ihmiset alkoivat täyttää virkeinä jo 9-kymppisiään. 

Apteekkari luopui apteekkioikeuksista 79-vuotiaana. Jatkaja meni kaupankellariin jakamaan lääkkeitä. Liikehuoneisto asuntoineen jäi apteekkarille käteen. Kukaan ei halunnut sitä ostaa. Varastonmyyntitulo oli hänen eläkkeensä. Apteekkimaksu ei kartuttanut eläkeoikeutta. Oli vain 220 mummonmarkkaa kansaneläkkeen pohjaosaa. Kiitos soitosta, kuulemiin. Oli hänen puhelinkäyttäytymisensä. Siinä ei turhia kälätetty. Jälkiviisaana verotuskäytännöstä hän pahoitteli luopumistaan apteekkioikeuksista, ettei se ollut millään tavalla kannattavaa. Nälkään hän kuoli, kun muisti vasta illansuussa, ettei ollut syönyt sinä päivänä. 

Eläkkeelle jääminen on sekava juttu selvittää, mikä on sosiaaliturva ansiotyön loputtua. Ei muista syödä, kun päässä keittää sekametelisoppa, lakipykälien tulkinnalla suurustettuna. Tämä on rankempaa kuin lähteä omaishoitajaksi. Jättää lapset selviämään omillaan. Menetinkö perheeni, joka oli ollut ympärillä 22 vuotta. Se on enemmän kuin tatuoinninpoisto, kun avioero sai lainvoiman. Se on amputaatio, tilalle oranssi tähti otsaan ja Varhennetun vanhuksen tatuointitunniste käsivarteen. 

Lapsenlapsi kysyi: Etkö sinä päästänyt häntä enää sisälle. Hän ei koskaan viihtynyt kanssamme. Ne olivat vain kuliisit ja vaihtuvat mööpelit. Muodostiko vanhemmat ja veli perheeni omaishoitajana. Sitä en tiedä tänä päivänä enkä tiennyt 18 vuotta sitten, keitä he olivat ja kuinka olin heihin sitoutunut. Kuolema kertoo, kuka on sinun lähin omaisesi. Siitä luen Kirjavarkaan kanssa kuin omaa elämäntarinaani. Jos minulle vielä tarjotaan nimekkäiden ihmisten askelia, sanon: 
- Ei kiitos, minulla on omat askeleet ja Kela pitää lopusta huolen kuin kuolema. Mitä haavoittunut huusi Tuntemattomassa (tulis ryssä ja ampuis). Hehän tulevat pyytämättäkin, mutta tulkoot tänä kansainvaelluksen aikana. Poliitikoista on tullut Rafaelin enkeleitä yläviistoon suunnattuine katseineen ja konekielistä tekstiä ulkolukuna paukuttaen kuin ta-ta-ta-ta-ta. En tule hullua hurskaammaksi. 

Luurankokeitto on perinneruokaa ja setän tekemät piirakat saivat anelemaan. Älä enää osta kirkonmyyjäisistä niitä setän tekemiä piirakoita. Velkasaneerausta ei ole, kun selvisin menoilla tulojen mukaan. En peitä lakanoilla huonekaluja enkä lähde kolkuttelemaan tuttujen ovia kestityksen toivossa. Näin teki Komukki, maataviistävässä, mustassa hameessa muistaen opettamansa lapset. Aluksi oltiin opettajan vierailuista otettuja, mutta sitten paljastui tosiasia, josta ei vielä käytetty nimeä dementia. Komukin kotona kaikki pysyi uutena lakanoilla verhottuna. Kestityksen hän sai opettamiensa lasten vanhemmilta. Kuka siihen puuttuu ja kieltää enää tulemasta. Jalat vievät tuttuihin perheisiin, mutta pää ei enää sano, että Komukki on tullut vanhaksi eikä pysty huolehtimaan itsestään. 

Minusta tuli valtakirjalla veljeni kirjuri, kun ei osannut täyttää Kelan kaavaketta, jonka pohjaa käytetään kaikille tapauksille maan ja taivaan välillä. Ukkaasi kilteimmistä kilteimmillekin on takaisinperintä ja maksun lakkauttaminen, jos Kela on ymmärtänyt tahallaan antamani tiedot väärin. Jos kysyt, joudut mustalle listalle odottamaan päätöstä Komukkien pitäessä koko ikänsä yhteiskunnan ylläpitämiä virkoja. Ollaan jo lopputekijöissä tohtorien pimentyessä ja elävältä haudattuna kukkapenkkiin. Alussahan oli vain Sana, joka meillekin on kantautunut meidän omalla kielellä, mutta koodi ei kaikille aukea. Siitä tulee draamaa.

1. - Kuinka kasvissyöjä virtahevosta tulee

Jokainen omassa olotilassaan on omalla reviirillään. Kaikille tilaa riittää, kaikkille paikkansa on. Joillekin vain tulee halu kokeilla toisten osaa. Saarikoski asettui julisteessa keittiön ja eteisen seinälle omaan rooliinsa. Keittiössä vietämme yhteistä ruokatuntia silloin tällöin. Eteisessä hän vielä peruu päätöstään lopettaa runojen kirjoittamisen. Pitää auki pientä takaovea. Jos joku eksyy sisälle, hän päästää sen ulos. Sen runoilija kokee runona. Runon synnystä olen kuullut kaksi versiota. 

Omaishoidon kautta sukupolvenvaihdoksesta on runo, punainen lanka, ollut hakusessa. Kuvakollaasina se on järjestyksessä. Virkamiespäätökset ovat saaneet lainvoiman. Voin yhtyä Erkki Vasaman lausuntoon keskustelukumppanin puutteesta. On vain puolustettavia, vääryydellä nöyryytettyjä asianomaisia. Nuijankopautus vahvistaa päätöksen. Alkaa valituskierre. Lahjottu vastapuoli johdattaa ansaan saadakseen asian vireille. Käyttää tuomarinvaltaa lahjojien hyväksi. Keskustelu muuttuu suunsoitoksi. Esitän kysymyksen: Mitä perkeleitä te luulette olevanne? Siihen loppuu sanktioiden luettelu ja yksi uskottumies alkaa tärisemään. Siitä on kulunut ainakin viisi vuotta. Nyt näen saman tärinän haastateltavien molemmissa käsissä, kun signaalikatkos yllättää. Kenraaliharjoituksesta on tullut totta tärinöineen. Kuinka pitkäksi aikaa. Se on hämärän peitossa.

2. - krokotiilin kitaan joutuvan

Kuvakollaasin toinen osa tulee kotiin kiitokseksi yhteistyöstä. Olen omassa ympäristössä. Tiettömän taipaleen taakse on tungosta. Meitä alkuperäisiä asukkaita ruvetaan häätämään pois. Mitä vanha ja sairas Arviitti enää tekee maillansa ja rannoillansa. Onhan hän muuttanut jo kirkonkylään. Viedään tie niemen päähän kunnan puolelle karjapolkua seuraten. Vedetään sähkölinja ja parturoidaan puut tieltä pois. Sen toteuttaa MHY UPM:n kanssa. On ollut osanottajia. 

Käki ja Kehrääjä ovat muodostaneet toisen sukupolven perheen. Minun pesässä ei käki kuku eikä muni. On löytänyt paikkansa kesynä kurkena uuden elättäjän luona. Kehrääjä toteaa luvan kysyjille. Tehkää omalla luvalla, kun kuitenkin teette. Minun pitää vain allekirjoittaa paperit. Meistä on tullut reviirillämme käyskenteleviä virtahepoja. Omistajana olemme vahvoja, vaikkka samaa reviiriä hyödyntävät krokotiiliksi osoittautuneet seitsämät veljekset. Ylityspaikalla vallitsee näennäinen rauha. Vielä viimeinen rohkea yritys muuttaa rantamme kunnan yleiseksi vesillemeno ja maihinnousupaikaksi vedoten EU:n rahoitukseen. UPM sai mesäkoneilleen varastointipaikan ja Länsiranta pelastuslaitoksen harjoittelupaikan. Tiekartta Länsirannalla jatkuu.

Metsiemme linnut ovat julisteessa järjestyksessä. Runoilija päästää eksyneen linnun ulos. Tulee eläkeuudistus. Istumme infossa kutsuttuina kuulemaan, mitä se pitää sisällään. Salin täysi mykkiä kuuntelijoita. Luulin lain koskevan joiltakin osin minua. Puhuin kahden kesken nuorten asiantuntijoiden kanssa. He puhuivat yhtä ja tarkoittivat toista. Venäjällä samaan aikaan olivat mummot ryhtyneet kalistelemaan kanttilankansia eläke-etujen leikkaamisten tähden. 

Suomen eläkeläinen istuu tuppisuuna. Ei esitä kysymyksiä. Siitä on kulunut kolme vuotta ja virkakoneisto jauhaa asioita valituskierroksella. Sainhan kuitenkin arvonimen "Varhennettu Vanhus" osamaksulla neljännen ukkaasin noudattamisesta. Se on yhtä suuri tunnustus minulle kuin poissaolevalle nobelistille arvokkaasta tilaisuudesta lähetetty tervehdys. Toisinajattelija vangittiin, karkotettiin maasta, palkittiin ja otti palkinnon vastaan neljän vuoden kuluttua sen myöntämisestä. 

Metsiemme linnut ovat muistutus tämän päivän tilanteesta, että metsänomistajia huudetaan apuun kansallisen katastrofin estämiseksi. Lainsäädännöllä on soppa saatu aikaan oman edun tavoittelussa. Lainsäädännöllä sitä parannetaan. Se on homeopatiaa, samankaltainen parantaa samankaltaisen. Pullonhenki on puhunut. Vaihtoehtoisista hoitomuodoista puhuu koululääketiede poliitikon antamalla mandaatilla. Heidän on se tehtävä tyhjäksi, että hoitaminen pysyy joidenkin kannattavana bisneksenä. Toiset ihmiset ovat jo toisten varaosia köyhinä eläessään. 

Isäni ei kuollut vastanaineen lääkäärin puolesta edes tilatulla kuolintodistuksella. Hän kuoli vallanvaihtuessa. Siihen loppui elämässäni neljännen ukkaasin vanhempien kunnioittamisen tärkeys ja siirsi sen piäsnuatikoihen edessä raippojen uhalla tottelemiseksi. Muistuttaa kissanpojan sisäsiistiksi opettamista. Älä koskaan aliarvioi naisen kykyjä!

3. - kuolleen seepran raadonsyöjä

Kuvakollaasini on tehnyt tehtävänsä. Enkeli kulki edelläni valaisten tietä tähdellä. Runoilija on pitänyt ikkunaa auki ja ohjannut kaikki eksyneet ulos. Itseasiassa enkeli on hätistellyt viimeisiä eksyneitä huithittoon. Etteivät enää eksy minun osoitteeseen. Poistuin Tuusniemeltä ilmoittaen osoitteenmuutoksen. Postiluukusta kolahteli nimelläni ihmisten veroilmoituksia, - muistutuksia maksamattomista arvonlisäveroista ja kaikesta huolimattomuudesta veroasioissa. Vastuuhenkilöksi oli minut nimetty.

Kysyin syytä vastuun lisääntymiseen. Kun hoidat kuolinpesän, yhtymän ja oman verotuksesi, kone postitti seuraavien verotiedot edellisten mukaan. Siksi enkelini eteisessä ei valaise tähdellä tietä kutsuvasti: Tulkaa tänne kaikki syyt, täällä on niitä jo ennestään. Enkeli hätistää viimeistä eksynyttä avoimesta ikkunasta. 
Huone on tyhjä. En tilaa lehteä, että joku kävisi ovellani. Heräsin alkuun aamuyöllä ääneen, että postinjakaja tuli sisälle parvekkeelta, juoksi huoneen läpi käytävään. Katsoin paikallista tarjoilijaa vihreällä nurmikentällä. Lähestyi tarjottimineen meitä ja totesi: 
- Vietättekö ramadania? Siitä lähtien ramadan on jatkunut estäen joutumasta kiusauksiin erämaassa, joihin minut olisi houkuteltu. Siinä on kasvissyöjä virtahevon osuus pelastaa kuoltuaan toisen kasvissyöjän, seepran, joutumasta lihansyöjän kitaan. Siitä kertoo pelastettujen nimet hautausmaalla 1918 ja 1997. Historia toistuu henkilöhistoriassa jokaisessa suvussa.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

Rakentajan sukua

Öllin isän öppivyödet öpettivat: Sinä kun olet niin suureen tottunut mualimassa. Sinulle ei kelpaa ostaa 60-luvulla rakennettua rivitalo-osaketta. (Kaikki vokaalit a-umlaut-merkillä äännettynä.) Yksi enoistani oli Rakentaja (äitini nuorin veli). Kirjoitin hänelle Arvo Turtiaisen runon, kun tiesin enoni sairastuneen. Kiitokseksi siitä, minkä kasvukäyrän hän jätti jälkeensä sukulaisten mielessä. Jätin pois runon viimeiset rivit, jotka toteutuivat:


Koko ikänsä hän rakensi.
Mutta yksikään talo ei saanut nousta
josta hän olisi voinut sanoa tämä on minun,
yhtäkään päivää ei kulunut
jolloin hän ei olisi tehnyt työtä toisten hyväksi,
ja hänelle, rakentajalle,
rakensi tyly käsi viimein arkun viidestä laudasta,
hänet, rakentajan, siunasi multaan ääni
joka ei rakentajia tuntenut.
Hän teki työnsä ja lähti.
-
Kukaan ei häntä muista, kukaan ei kysy.
Kanervien kalpea punerrus
on ainoa loisto rakentajan haudan yllä.


Kaikki on käynyt toteen. Sain kiittää enoa eläessä. Sukua ei kutsuttu hautajaisiin. Näin jälkikäteen olen kiitollinen, ettei minulle myyty enon rakentamaa taloa. Mitäpä minä sellaisella suurella linnalla tekisin kylässä, jossa oekeet immeiset ovat kuolleet sukupuuttoon. Kaupat vaihtuneet rihkama-, romu- ja rättivalikoimiksi. Sänkyni oli viimeiset vuodet kirkonkammarissa. Edellisten emäntien aikana isännät sanoivat kylpeneensä yhtenään saunassa, joka kuului asuntoon. Minusta tuntuikin, että se oli ollut yleinen sauna ja siellä aina miestenvuoro. 

Puheenaiheet aina naisista Junnu Vainion muistellessa saunareissuja. Puhuin ääneen visioitani, ja minua kiirehdittiin pois, että kirkko sen toteuttaisi Lähimmäisen kammarina. Isäni tarvitsi yölläkin nostamista ja siksi valvoin hänen yöhoitajana. Kolme kuukautta kesti saattohoitoa vuodeosastolla. Minulle oli se aika järjestellä muuttoa pois, - väliaikaisestiko. 8 vuotta enteilee jo lopullista poissaoloa.

Lukkarinrakkauden loppu

Talkoopäivän kahvitauko pysäyttää heinäntekotohinat naapurin pellolla. Eno on mennyt naimisiin ja ehtoinen emäntä tulee valkoinen esiliina edessä, yhtä valkoinen liina päässä ja kori käsivarrella. Tuo kahvia ja pullaa talkooväelle kesällä 1953. Se oli toivottu lepohetki, kun aurinko porotti aamusta iltaan heinäpoutapäivänä. Syksyllä lähtisin oppikouluun. Kevättalvella tulee tieto. Eno on kuollut. Sairauskohtaus oli yllättänyt ja Kerttuli tuli yöllä pyytämään isää viemään enoa lääkärin luokse. Sitä isäni vakersi, kun apua ei saatu ajoissa. 

Silloin ei vielä ollut 112 - hätänumeroa. 7 km umpihankea kirkolle hevosenreessä ja siitä 60 km kaupunkiin pirssillä. Matkalla eno kuoli. Jäi nuori leski ja pieni tytär. Minun äidin lapsuuskodilla on oma tarinansa. Äiti sai aivoinfarktin yöllä. Lääkäri hälyytettiin kotiin. Mihinkään ei lähdetty siirtämään. Äiti selvisi siitä. Nyt ollaan lankapuhelinyhteyttä kerimässä kaapelikerälle. Kaikki on samassa juonessa autioittamassa maata, että julman jumalan kätyrit voivat kertoa löydöstään. Maa on autio ja tyhjä. Ei löytynyt yhtään elossaolijaa. 

MediHelit ja yöpäivystyksen miehitys odottaa, että edes joku yökulkija tulisi ammutuksi tai saisi turpiin, että kalliille hätävarjelunliioittelulle olisi käyttöä. Mua kuunnellaan, sillä seinilläkin korvat on. Odotan lopullista päätöstä, missä mennään. Odotan sitä ainakin kaksi vuotta, sainhan muistutuksen, kun kysyin valituksen ristiriitaisista sanoista. Asiat eivät ole ristiriidassa, vaan tulkinta. Mikä on minun perheeni? 

Olen ottanut Saulilta sivilisäädyn. Olen sinkku. Vai olenko, enhän ole puhemies. Olinko perheessäni, kun hoidin vanhempiani muuttamalla heidän kotiinsa. Kuuluuko veljeni perheeseeni asuessaan asumisoikeustestamentillä kuin kotonaan minun puoliksi omistamassa osakkeessa. Toinen puoli on äidinkuolinpesä, josta 7/8 osaa on meidän elossa olevien omaisuutta ja 1/8 osaa kuolleen sisaren kuolinpesänä. Minun omistusta arvottaa Kela eikä ymmärrä lukemaansa tosiasioiden mukaan, vaan lähettää tulkinnan valituskierroksen jälkeen uudelle valituskierrokselle. Ei voida päättää hakemusta, kun olen antanut vastineeni. 

Mikä tässä mättää, perheministerikö? Politiikassa minut palautettiin maan pinnalle. Tiedän ehdokkaani ja yhden ilmaisen ääneni. Olisin halunnut kerätä ehdokkaani taakse äänestäjiä antamalla heille ilmaisen hierontasetelin. Haudan takaa kuuluu kolkko ääni isänmaiden heinäkuussa. Oi, maamme Suomi. Diiva viheltää pelin poikki. Kunhan ensiksi minut hierot terveeksi, sitten voit puhua 4 000:sta ilmaisesta hieronnasta. 

Tarvitaan vaalirahaa, äänestäjistä ei ole väliä. Blogini kävijämäärä riittäisi viemään ehdokkaan läpi. Se ei tapahdu kuitenkaan äänillä vaan Mopen hyväksi SAK:n vaalirahoituksella. Olen saanut tulevaisuuden ja toivon 30:ksi vuodeksi eteenpäin. Ei pöllömpi juttu. Saan eläkkeen kattamaan asumis- ja elantokustannukset. Käsityötaito on hyppysissäni. Kenenkä hyväksi sitä voin käyttää. Sekin on selvinnyt. Nelikulmainen amerikkalainen unelmahattu päähän ja työpöytä uuteen osoitteeseen käyttöä varten. Siinä on projektia loppuelämäksi. 

Kiinasta kuuluu kummia geenihoidosta syövän nujertamisessa. Syöpäsoluja voi tappaa. Milloin EU:n rahoitusseula läpäisee halvan hoidon KympinLasten hyväksi. Onhan hoidosta tullut bisnestä ja sairaista uhreja julmalle jumalalle, joka ahmii omat lapsensa. Inka-kulttuurissa uhrattiin eläviä ihmisiä jumalille, että voima palautuisi takaisin maan päälle. Perheen tilalle tulee sukulaissieluisten yhteisö. Onko siellä isinä pyhät isät, ovathan isät viikonloppuisinä pois perheistä. Minusta ei tule pyhää äitiä, mutta Munkkiklubin äiti kumminkin, sillä heidän yhteisössä nainen on äiti ja pojat (miehet) ovat lapsia. Toimintatapa kuitenkin kuin Äiti Teresalla ilman budjetoituja rahoja.

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Paljon porua, vähän villoja

Pysyäkseni kehityksen kelkassa olen 8 vuotta ottanut talteen lehtileikkeitä. Laatikot tyhjiksi kaikesta roinasta, enhän loppuelämää varten tarvitse näitä evästeitä. Otsikoista poimin koneelle totisinta totta. Siitä jatketaan.

  • 2000/ kesäkuu Senhän sanoo lakikin
  • 2000/kesäkuu: Dementiakoti ei lyö leiville, hoidettavia vähän mutta liikaa.
  • 2000/lokakuu: Kuuma lintusyksy. Eilen kuulin siipienhavinaa. Valtava lintuparvi mustia lintuja etsi laskeumispaikkaa vastapäiseltä katolta ja lensi useita kertoja talojen välistä. Hitchcock'imaista Lintushowta.
  • Kohti vähempää kulutusta - reilu kauppa
  • 2000/marraskuu "Erotiikan vapautuminen osa kansainvälistymistä" Kysyntää palveluilla on, tarjontakin alkaa näkyä. Aloitan keskeytyneenä olleen työni vuokrahuoneessa. Luin lehdestä ilmoituksen. "Uusi johtaja, uusi hieroja. Aasialainen tyttö hieroo alasti." Itse jatkoin sosiaalisena, halpana laillistetun hierojan periaatteella suorittamani ammattitutkinnon mukaa.
  • 2007/kesäkuu Veteraaneille luvattu kuntoutusohjelma ei ole toteutunut
  • 2007/heinäkuu Risikko: Kansalaisjärjestöt politiikkaohjelmiin
  • 2007/joulukuu Digi-Tv "Vuosikymmenen munaus"
  • 2008/tammikuu Lahti ajanut omaishoitajat tiukille. Haluaako Lahti ajaa omaishoidon alas?


Nämä otsikot ovat olleet painimaaottelussa liikkeellepanevia ja liikkeessäpitäviä voimia. En ole jäänyt tuleen makaamaan "yläkerran ukon ja yhdistysten ampuessa kovilla" minua unenpuutteesta toipujaa. Toipuminen elämästä hengissä on useimman ihmisen elämäntapa jonottaessaan lakisääteisiä etuuksia. Lopullinen päätös vapauttaisi viiden (5) euron eläkkeen korotuksella mummon ostamaan Lamborgiinin. Hän ostaa sen kuitenkin, vaikka korotus kompensoituna veroprosentin korotuksella ei tuo lisää tilille. Päinvastoin eläke on pienempi veivausten jälkeen kuin ennen korotusta. Jos uskallat kysyä, joudut valituskierteeseen. 

Kotona kuollutkaan ei välttyisi hautautumasta roskapostin alle. Hän ei kuitenkaan lankea heräteostoihin. Muovipussin herääminen henkiin kiirehtii roinan poisheittämistä, että tulee tilaa uudelle uudessa vaiheessa. Muovipussi hengitti, katsoin sitä liikahtamatta. Ei ollut läpivetoa, mikä pussia olisi täyttänyt. Mutta se hengitti luonnollista hengitystä. Samoin raotti Saarikoski silmiään, kun kiinnitin julisteen seinälle. Sieltä on tiiraillut tekemisiäni luomien välistä. "Isä Camillo on sairastunut"- tieto sai minut ottamaan esille valokuvan. Kaulan väri punastui verenkierron vilkastuessa. Samaa en näe enää. Kolme vuotta kesti kuolleesta isästä otetun valokuvan isän kuolema. Olenko tullut hulluksi. En, olen tullut luovaksi hulluksi. Sillä ei ole mitään tekoa sairauden kanssa. Kun vielä selvitän positiiviset lehtiotsikot, olen selvillä vesillä.

2007/elokuu Rakkauskirjeistä tulossa katoavaa kansanperinnettä. Siitä kertoo v.1958 alkanut kirjeenvaihto saksaksi. Se on johtanut "Liebe Mairen" uuteen seurakuntaan, kun entisessä pahoiteltiin osoittenmuutosta ja samalla menetettyjä kirkollisveroja. Hömppä-Mairelle omaishoitajana kristityn antama osoite oli Inva-keskuksen potilasjärjestöt. Löytyi Lahden savolaiset, jotka ovat yksi kielipuolten vammaisjärjestö monien murteiden joukossa.

2008/tammikuu Lahti ajanut omaishoitajat tiukille. Haluaako Lahti ajaa omaishoidon alas? Närståendevårdaren työ on "zu Hause Pflegen" hoidettavaa kunnioittaen ja samalla "Hilfe für die Helfer" arvostaen hoitajan tekemää työtä. Sitä ei lakipykälillä varmisteta.

Blogini on ajantasalla. Taivaanmerkki konekielisen tulkin suomentamana oli syöpä. Olin aikani vaa'ankielen varassa, mutta ilokseni totesin saksiniekan ravun täyttäneen juuri 67 vuotta. PC päivittää rekisteritietoni ohjelmansa mukaan. Uusi leiri johtaa jonnekin Asterixin ja Obelixin itäkulttuurin perinnemaisemaan.

2007/marraskuu Kukaan ei osta asuntoasi, jos sitä et myy. Tähän ei ole luottamista. On laadittu laki, että pankin nuijankopautuksella se on vähimmän tarjoavan omaisuutta tai otettu ilmaiseksi kuin sotasaalis sotaretkellä. Voittajat piirtävät rajoja aikansa, minä istun käräjäkivillä ja kohentelen seteleihin käärittyjä kypsennettäviä nyyttejä. Rosvopaisti kypsyy kuummennetussa kuopassa maan uumenissa. Visan pitää vinkua, kun kulutetaan rahaa. Raha palaa yhtä huonosti tulessa kuin totuus. Kuuntelen sivarin kertomusta keskitysleiriin tutustumismatkan oppaana; ettei sellaista enää koskaan tapahtuisi.