Ensimmäinen Mooseksen kirja
Raamatun ensimmäinen kirja, Genesis, tunnetaan meillä nimellä 1. Mooseksen kirja, vaikkei Mooses sen enempää kirjoittanut kuin koskaan lukenutkaan sitä. Kreikankielinen nimi Genesis merkitsee syntyä, hepreankielinen Berešit, ”alussa”, puolestaan tulee kirjan ensimmäisestä sanasta. Juuri synnystä ja alusta onkin kyse.
Alussa oli Jumala ja alussa syntyi maailma. Syntyi myös ihminen, syntyivät juutalaisen kansan kantaisät ja syntyi juutalaisten oikeus Israeliin, lupaus maasta, jonka vuoksi soditaan vielä tuhansia vuosia myöhemmin.
Alussa syntyy myös ihmisyys, pahuus, kateus ja himo, orjuus ja väkivalta. Genesis on kertomus syntiinlangenneesta ihmiskunnasta paljaimmillaan, vailla lakia, moraalin ja oikeuksien vasta ollessa muovautumassa.
Genesiksen kirjoittajista ei juuri tiedetä mitään, mutta nykyisen muotonsa Toora eli viisi Mooseksen kirjaa saivat viimeistään 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kirjojen kertomukset ja legendat ovat ihmiskunnan muinaista kulttuuriperintöä, samanaikaisesti esihistoriallisia ja julman ajankohtaista. Ne eivät kerro historiallisia totuuksia vaan jotakin syvempää ja julmempaa, totuuksia meistä itsestämme.
Näyttelijä Satu Silvo lukee valittuja osia 1. Mooseksen kirjasta.
Alussa oli Jumala ja alussa syntyi maailma. Syntyi myös ihminen, syntyivät juutalaisen kansan kantaisät ja syntyi juutalaisten oikeus Israeliin, lupaus maasta, jonka vuoksi soditaan vielä tuhansia vuosia myöhemmin.
Alussa syntyy myös ihmisyys, pahuus, kateus ja himo, orjuus ja väkivalta. Genesis on kertomus syntiinlangenneesta ihmiskunnasta paljaimmillaan, vailla lakia, moraalin ja oikeuksien vasta ollessa muovautumassa.
Genesiksen kirjoittajista ei juuri tiedetä mitään, mutta nykyisen muotonsa Toora eli viisi Mooseksen kirjaa saivat viimeistään 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kirjojen kertomukset ja legendat ovat ihmiskunnan muinaista kulttuuriperintöä, samanaikaisesti esihistoriallisia ja julman ajankohtaista. Ne eivät kerro historiallisia totuuksia vaan jotakin syvempää ja julmempaa, totuuksia meistä itsestämme.
Näyttelijä Satu Silvo lukee valittuja osia 1. Mooseksen kirjasta.
Jumala luo maailman, ja ihmisen omaksi kuvakseen. Mies ja nainen elävät paratiisissa, eivätkä tunne häpeää. (Moos.1:1-2:25)
Jakso 17: Jaakobin poikien kateus
Jaakob palaa perheineen Beteliin. Hänellä on kaksitoista poikaa. Veljet kadehtivat Joosefia, sillä tämä on nähnyt unen. (1. Moos. 35:1-29, 37:1-28)
(Jaksot 1 - 17 ovat kuunneltavissa toistaiseksi)
Jakso 18: Kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan
Joosef on orjaksi ylipätevä ja taloudenhoitajana taitava. Hän jopa kieltäytyy emännän lähentelystä, mutta heitetään siksi seksuaalirikollisena vankilaan. (1. Moos. 37:29-36, 39:1-40:23)
Jakso 19: Unenselittäjän talousviisaudet
Farao on nähnyt unta seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta lehmästä. Joosef tekee unesta talouspoliittisen analyysin. (1. Moos. 41:1-57)
Jakso 21: Oikeusmurha
Joosefin lavastaa nuorimman veljensä varkaaksi, jotta voi vangita tämän. (1. Moos. 43:15-44:34)
Jakso 22: Oikeusmurha
Joosef paljastaa veljilleen, kuka on. Hän kertoo menestyksestään ja innostaa koko suvun muuttamaan Egyptiin. (1. Moos. 45:1-46:7, 46:26-34)
Jakso 23: Orjakauppias ja kansan velkavankeus
Joosef, taitava talousmies, käyttää egyptiläisten nälkää hyväkseen ja ostaa koko kansan faraolle orjiksi. (1. Moos. 47:1-48:7)
Laki vielä voimassa; Faaraolle viidesosa sadosta. Vain pappien pellot eivät kuuluneet faaraolle.
Jakso 24: Siunatut Jaakobin pojat
Jaakob siunaa kaksitoista poikaansa, Israelin heimojen kantaisät. Kaikille se ei ole siunaukseksi. (1. Moos. 48:8-49:28)
Jakso 25: Kantaisien kuolema
Jaakob ja Joosef kuolevat Egyptissä, mutta heidän jälkeäisilleen on luvattu paluu – ja Israelin maa. (1. Moos. 49:29 - 50:26)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti