Syyskuun 11. päivä

16 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)

2001: Syyskuun 11. päivän iskut.

Aamuhartaus

11.09.2017

Risto Kormilainen

TOIVON SILLALLA

                             Jumala vaikuttaa poissaolevalta,
                                                          esiripun taakse kätkeytyvältä,
                             kasvoja paljastamatta katsomattako meihin.
                             Usko on uskossa, läsnäolossa
                                                          ei vielä näkemisessä
                                                          kaiken selittämisessä.
                             Me ihmiset vaadimme näyttöjä:
                             astu esiin, näytä voimasi meille voimattomille.
                             Suru on rotko,
                             yksityinen ja yhteinen;
                             rotko jonka terävät kivet viiltävät
                                                          jalkapohjat haavoille,
                             jonka piikkipensaat tekevät
käsivartesi aristavia naarmuja täyteen.
                             On tartuttava turranakin toisen käteen,
                             on vain luotettava lupaukseen:
                             "En minä jätä teitä."
                            
Muistatko missä olit syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 ? Mitä olit tekemässä iltapuolella ? Kuuntelitko uutisia missä vaiheessa ? Mitkä olivat reaktiosi ? Tasan 16 vuotta tapahtui Yhdysvalloissa liki 3000 ihmishenkeä vaatinut terroritekojen aalto. Iskut WTC-torneihin ja Pentagoniin sekä muihin kohteisiin ovat piirtyneet mustana päivänä historian lehdille. Tuo päivä on jäänyt yhteisen syvän surun päivänä ihmiskunnan muistiin.
Olin vapaapäivää viettämässä vaimoni kanssa puolukkametsässä kaikkien tiedotusvälineiden ulottumattomissa. Kaunis ja aurinkoinen päivä sai mielen hyvälle tuulelle eikä muutaman sangollisen saaliissakaan ollut valittamista. Tultuamme kotiin emme avanneet sen enempi televisiota kuin radiotakaan. Poikamme soitti ja kysyi olimmeko katsoneet järkyttäviä uutisia Yhdysvalloista. Kerroimme juuri tulleemme puolukkametsästä ja vasta silloin television avattuamme koko kauheus tulvi eteemme. Syksyisen luonnon auvoinen oli samantien poissa.
Maailma ei ole ollut entisensä tuon päivän jälkeen. Kysymyksiä on ollut paljon enemmän kuin vastauksia. Pelko ja epävarmuus ovat jokapäiväisenä vieraanamme liikkuessamme lähellä tai kauempana. Terrori-iskuja on tuon jälkeen tapahtunut lukuisia eri puolilla maailmaa. Koskaan ei voi tietää, missä kohtaa elämänsä määränpään aivan yllättäen. Elämisestä on tullut entistä epävarmempaa ja hauraampaa. Tulevaisuus kysymyksineen askarruttaa.
Väkivallalle, vihalle ja terrorismille emme saa antaa valtaa emmekä periksi. Jumala on kutsunut meidät sovinnon ja rauhan edistäjiksi. Se tehtävä lähtee aina hyvin läheltä, meistä jokaisesta, meidän jokaisen sydämestä, meidän kotioviltamme lähtiessämme kotikadulle tai maailman ääriin.
Jeesuksen Vuorisaarnan yksi onnellisuusjulistus kuuluu rauhantekijöille: "Autuaita ovat rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen." Tuo Jeesuksen julistus on myös tehtävänkuvaus, joka kuuluu meille jokaiselle. Se ei ole siis vain niiden ohjenuora, jotka neuvottelevat erilaisilla foorumeilla rauhanehdoista ihmisten, kansojen ja valtioiden välillä.
Usein ajattelemme omaa rooliamme maailman miljardien ihmisten meressä mitättömäksi, mutta jos käännämmekin sen toisinpäin, niin pienistä teoista kasvaa yhteyden ja rakkauden virta. Jumala on toivon lähde ja tukemme taistelussa kaikkea pahan valtaa vastaan. Yksin olemme heikkoja, mutta hän vahvistaa ja antaa meille voimia olla edistämässä yhtenäistä maailmaa. Rukous maailmanrauhan puolesta on tässä epäsopua tulvillaan olevassa maailmassa entistä tärkeämpi. Siksi kirkoissa rukoillaan yhteisessä jumalanpalveluksessa kansojen johtajille viisautta etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka takaisivat tasa-arvon, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden kaikille ihmisille. Jumala antaa aina meille tulevaisuuden toivon.

Me rukoilemme:
Kaikkivaltias Jumala, luomakunnan Kaitsija! Sinä näet millaisessa tilassa maailma on tällä hetkellä. Sinä tiedät sen epävarmuuden, joka vaivaa ihmisiä. Maailmamme janoaa rauhaa ja levollisuutta. Sinä näet, kuinka terroriteot, kriisit ja sodat riepottelevat ihmisten elämää ja syöksevät turvattomuuden kuiluun. Sinä kuulet luomakunnan syvän huokauksen ja kärsivien kuiskaukset. Auta meitä, rohkaise meitä ja luo meissä voimavaroja tukemaan hyvyyden voimia kaikin keinoin. Taivuta kansat sovintoon ja luopumaan itsekkyydestä. Kiitos, että Pojassasi, Rauhanruhtinaassa ilmaiset tahtosi meitä kohtaan. Jätämme itsemme, elämämme ja koko maailman sinun kaikkivaltiutesi varaan. Amen.

Aamuhartaus 11.9.2017 lääninrovasti Risto Kormilainen, Suomussalmi
Virsi 601 alkaa sanoin: "Maailmaa, Herra, armahda", Radion kamarikuoro, Timo Nuoranne (joht.), Harri Viitanen (urut).