maanantai 15. joulukuuta 2014

Sotaorvot

Aamun ajatus
Minut kasvatettiin vaistoamaan,
mitä minulta odotettiin ja olemaan
odotusten mukainen. Meni kauan
ennen kuin opin olemaan arvioimatta
itseäni jonkun toisen silmin.
-Sally Field

Dok: Sankarilapset
Sodissa kaatuneet suomalaiset on yhä vaiettu aihe. Sotalesket ja heidän lapsensa eivät ole saaneet koskaan virallista tunnustusta. Jo eläkeikään ehtineet lapset ovat nyt löytäneet toisensa. Toimittaja: Barbro Björkfelt. 


Hösten 2014 börjar ett hedersmärke skickades ut till krigsänkebarnen.
Syksyllä 2014 sotaorvot saavat virallisen tunnuksen.
Saatekirjeen ovat allekirjoittaneet 2013 pääministeri Jyrki Katainen ja ministeri Paula Risikko.

Tämän dokumentin katsominen avasi monta puhumattomuuden aihetta sota-aikana syntyneelle, vaikka isä palasi elävänä kotiin. Tunnetasolla on kaikki tallessa. Törmäsin näihin tunteisiin omaishoitoaikana ja sen jälkeen osoitteen muuttuessa. Löysin itseni vastaperustetusta omaishoitoyhdistyksestä. Kaikki alkoi mennä pieleen. Kaksi vuotta omaishoidon loppumisesta kelpaisin yhdistyksen johtokuntaan. Sen jälkeen olisin vain jäsenmaksun maksaja. 

Samaa periaatetta noudatti kaupunki sanonnallaan.
- Älä puhu omaishoitamisesta mitään, kun et enää ole omaishoitaja etkä ole ollutkaan tällä rahoitusalueella. Kaikkien omaishoitajien ei tarvitse tietää olevansa omaishoitajia, kun kaikille ei ole rahaa jakaa.

Kristitty lähetti yhdistykselle yhtesvastuukeräysrahojen luovutustilaisuudessa minut potilasjärjestöön saamaan tukea. Menin ja löysin Lahden savolaiset. Se on minun syntymävammayhdistykseni, johon en ole liittynyt.
Kirkko ei huolinut toimintaan mukaan vertaistukiryhmän perustamisessa. Pahoitteli osoitteen muutosta pysyvään seurakuntaan. Vastasin kirjeeseen.
- Minua loukkaa pahoittelunne, kun en luopunut lapsen uskosta, vaihdoin vain osoitetta. Maistraatti siirsi minut "muuhun uskonnolliseen yhteisöön", kun Seurakunta  ei ole allekirjoittanut Porvoon sopimusta. 

Jotakin oli sotaleskillä tekemistä Porvoon kanssa. Sotalesket eivät saaneet laskea kukkia kaatuneiden muistopäivänä muistomerkille, kun tilaisuus on niin arvokas. 
De Stupades dag, Kaatuneiden muistopäivä nimenä on minua puhutellut aiemminkin. Tuuppijoita löytyi silloin ja tänä päivänä. Arvot ja asenteet ovat sekaisin ja siitä tämä kirkon alennustila johtuu ja johtaa pappien pelkoon kirkon jakautumiseen useampaa leiriin. Jokaiselle omansa kun yhteisöllisyys puuttuu.

- Kyllä ne ovat viisaita, kuulen isän sanovan oman tärkeytensä korostajista. (Lesken eläke oli sitä suurempi, mitä korkeampi sotilasarvo oli kaatuneella.)
- Tyhmiä ne ovat, on kestovastaukseni omaneduntavoittelijoista. 

Kissan kuolema aiheutti kolmen päivän itkun. Siinä samalla tuli itketyksi koko eletyn elämän edestä. 

Sydäntäni särkee tämän järjettömän terroriteon takia ... siellä tapetaan, meillä käytetään henkistä väkivaltaa. Kiusaajat kilpailevat ja kehuvat teoillaan.

- Kyllä minäkin osaan tilaisuuden tullen ja hän oli jo toteuttanut uhkauksensa. Porkkanasipendi muuttui keppikeitoksi n. 300 €uron säästämiseksi. Raja vedettiin verkkokirjoitustaidon hankkineelle sukupolvenvaihtajalle. Ikä 61/64 vuotta ehdoton. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa."
Tyhmät eivät huomaa eikä viisaat virka mittää, kun on oma lehmä ojassa! Sinun Joulusi on jo ovella.
 

Ei kommentteja: