75 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1939: Suomessa Cajanderin III hallitus erosi talvisodan alettua edellisenä päivänä, ja tilalle nimitettiin Rytin I hallitus.
"Cajanderin hallitus, joka nojasi eduskunnassa vahvempaan enemmistöön kuin yksikään sen edeltäjistä, osoitti kansalaissodan synnyttämän kahtiajaon valkoiseen ja punaiseen Suomeen olevan murenemassa.[1] Sen sijaan Isänmaallinen Kansanliike julisti Cajanderin hallituksen nimityksen "ovenavaukseksi bolševismille".
Olen äimänkäkenä Wikipedian lähdeaineistosta, kun talvisota syttyi. En vain tiedä, mihin vetäisin rajan erottamaan valkoisen ja punaisen Suomen. Se on henkinen raja Ich bin ja Ich habe, olemisen ja omistamisen välillä. Allekirjoituksilla vahvistetaan, kuka kuuluu ja kuka ei kuulu joukkoon. Koskaan en ole tuntenut eriarvoisuutta lapsena, nuorena, aikuisena toisia kohtaan.
"Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki."
Jokainen vastaa ymmärryksellään ymmärryksestään. Poliitikoilla on lupa olevinaan ymmärtää ja sitten ymmärtää toisin. Se on heidän vapautensa, mutta myös vastuu tehdyistä päätöksistä.
Menneet tapahtumat pysyvät, vaikka niillä on yritetty syyllistää sodan aikan syntyneet lapset. Minulla ei ole mitään hävettävää setäni vangitsemisesta ja kuolemasta. Hän kuoli, mutta ei turhaan. Siksi isovanhempien hautakivessä on nimellinen muistolaatta.
Toinen tunnustus on lapsuuskodin lipputangossa liehuva Tirkkosen sukuviiri ja Suomen lippu. Nämä ovat tunnustus isän sotaan osallistumisesta eläessä.
Minua on aina puhutellut muistomerkin teksti: "Vakaumuksensa puolesta kaatuneille Kunta ja Seurakunta" Lionsit kaiversivat nimensä patsaaseen joukkohautaan haudatuille, nälkään kuolleille ja punikeille. Tämä on vaikea tajuta köyhien kuolemisesta ja Lionsien muistamisesta.
75 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Dok: Sankarilapset
Sodissa kaatuneet suomalaiset on yhä vaiettu aihe. Sotalesket ja heidän lapsensa eivät ole saaneet koskaan virallista tunnustusta. Jo eläkeikään ehtineet lapset ovat nyt löytäneet toisensa. Toimittaja: Barbro Björkfelt.
Jumalanpalvelus 1. adventtisunnuntain (30.11.2014) perhejumalanpalvelus Rovaniemen kirkossa. Liturgi Ilari Kinnunen. Saarna Sanna Kerola. Lapsikuorot Liekki ja Valonlähde, joht. Ruusu Tervaskanto sekä soitinyhtye. Kanttori ja urkuri Sanna Peltola.
Jumalanpalvelus: (uusinta ma. 1.12.2014) 1. adventtisunnuntain perhejumalanpalvelus Rovaniemen kirkossa. Liturgi Ilari Kinnunen. Saarna Sanna Kerola. Lapsikuorot Liekki ja Valonlähde, joht. Ruusu Tervaskanto sekä soitinyhtye. Kanttori ja urkuri Sanna Peltola.
Jumalanpalveluslinkkien etsiminen tuotti ongelmia. Monen mutkan kautta eksyin 'sivuille' kuin geokätköilyn kätköpaikalle. Katsoin jumalanpalveluksen uusintana ja yllätyin yhteensattumista Suomen saksalaisen kirkon 150 -vuotisjuhlassa Suurlähetystön puutarhassa.
Kuuntelin musiikkiesitystä Ipaneman tyttö - The Girl From Ipanema keskittyneesti.
Nurmikolla konttasi pieni tyttö määrätietoisesti minua kohti. Hän halusi tulla syliin. Siinä sitten körötettiin kirkkoon kuin jumalanpalveluksen alussa pienet taaperot äitiensä sylissä lorun tahdissa.
Hoosianna kajahti samalla voimalla kuin suvivirsi keväällä. Tie tehkää suoraksi on ollut pyyntöni lapsuuden maisemissa. Kunta ei kuullut ehdotustani, vaan antoi sijoittajille rasitustien varjolla rahastaa omalla maalla kulkemisesta. Saarnan kivi oli kädessä, kun opetuslapset pyysivät Jeesusta hillitsemään kansan huutoa.
- Jos vaikenisin, kivet huutaisivat.
"Cajanderin hallitus, joka nojasi eduskunnassa vahvempaan enemmistöön kuin yksikään sen edeltäjistä, osoitti kansalaissodan synnyttämän kahtiajaon valkoiseen ja punaiseen Suomeen olevan murenemassa.[1] Sen sijaan Isänmaallinen Kansanliike julisti Cajanderin hallituksen nimityksen "ovenavaukseksi bolševismille".
Olen äimänkäkenä Wikipedian lähdeaineistosta, kun talvisota syttyi. En vain tiedä, mihin vetäisin rajan erottamaan valkoisen ja punaisen Suomen. Se on henkinen raja Ich bin ja Ich habe, olemisen ja omistamisen välillä. Allekirjoituksilla vahvistetaan, kuka kuuluu ja kuka ei kuulu joukkoon. Koskaan en ole tuntenut eriarvoisuutta lapsena, nuorena, aikuisena toisia kohtaan.
"Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki."
Jokainen vastaa ymmärryksellään ymmärryksestään. Poliitikoilla on lupa olevinaan ymmärtää ja sitten ymmärtää toisin. Se on heidän vapautensa, mutta myös vastuu tehdyistä päätöksistä.
Menneet tapahtumat pysyvät, vaikka niillä on yritetty syyllistää sodan aikan syntyneet lapset. Minulla ei ole mitään hävettävää setäni vangitsemisesta ja kuolemasta. Hän kuoli, mutta ei turhaan. Siksi isovanhempien hautakivessä on nimellinen muistolaatta. Toinen tunnustus on lapsuuskodin lipputangossa liehuva Tirkkosen sukuviiri ja Suomen lippu. Nämä ovat tunnustus isän sotaan osallistumisesta eläessä. Minua on aina puhutellut muistomerkin teksti: "Vakaumuksensa puolesta kaatuneille Kunta ja Seurakunta" Lionsit kaiversivat nimensä patsaaseen joukkohautaan haudatuille, nälkään kuolleille ja punikeille. Tämä on vaikea tajuta köyhien kuolemisesta ja Lionsien muistamisesta.
75 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1939: "Suomen kansanvaltainen tasavalta" perustettiin Terijoella.
Suomen kansantasavalta. Neuvostoliitolle luovutettavat alueet punaisella ja Suomeen liitettävät alueet vihreällä.
Terijoen hallituksen ja Neuvostoliiton temppu vieraannuutti Suomen kommunistit koska siltä puuttui kansan tuki.
Maarajojen siirtelemisellä ei ole mitään tekoa liputtaa 'omille menetyksille'. Suruliputus taloyhtiön lipputangossa kuvaa syyskuun 11. päivää. Se muistuttaa terrori-iskusta WTC:n kaksoistorneihin ja sijoittajien tulosta naapuriksi Vihtaniemellä.
Kunnan anti on ollut 12 -vuotiaaksi 5 lukuvuotta kansakoulua epäpätevien opettajien puuhaillessa omiaan tunneilla. Ulkokuntalaisena vieraalla paikkakunnalla oppikoulussa erotti sisarukset minusta. Palasin vanhempieni hoitajaksi 5 -kymppisenä tarkoituksella jäädä sinne pysyvästi. Mutta maailma vieroitti jälleen kerran, ettei ollut sopivaa tyttölapsen jatkaa sukupolvenvaihdoksen kautta vanhempien elämäntyötä. Saatiin aikaan sotatila Tiekarttana Länsirannalla.
Suomen kansantasavalta. Neuvostoliitolle luovutettavat alueet punaisella ja Suomeen liitettävät alueet vihreällä.
Terijoen hallituksen ja Neuvostoliiton temppu vieraannuutti Suomen kommunistit koska siltä puuttui kansan tuki.
 |
| Syyskuun 11. päivä. |
Kunnan anti on ollut 12 -vuotiaaksi 5 lukuvuotta kansakoulua epäpätevien opettajien puuhaillessa omiaan tunneilla. Ulkokuntalaisena vieraalla paikkakunnalla oppikoulussa erotti sisarukset minusta. Palasin vanhempieni hoitajaksi 5 -kymppisenä tarkoituksella jäädä sinne pysyvästi. Mutta maailma vieroitti jälleen kerran, ettei ollut sopivaa tyttölapsen jatkaa sukupolvenvaihdoksen kautta vanhempien elämäntyötä. Saatiin aikaan sotatila Tiekarttana Länsirannalla.
Dok: SankarilapsetSodissa kaatuneet suomalaiset on yhä vaiettu aihe. Sotalesket ja heidän lapsensa eivät ole saaneet koskaan virallista tunnustusta. Jo eläkeikään ehtineet lapset ovat nyt löytäneet toisensa. Toimittaja: Barbro Björkfelt.
Jumalanpalvelus 1. adventtisunnuntain (30.11.2014) perhejumalanpalvelus Rovaniemen kirkossa. Liturgi Ilari Kinnunen. Saarna Sanna Kerola. Lapsikuorot Liekki ja Valonlähde, joht. Ruusu Tervaskanto sekä soitinyhtye. Kanttori ja urkuri Sanna Peltola.
Jumalanpalvelus: (uusinta ma. 1.12.2014) 1. adventtisunnuntain perhejumalanpalvelus Rovaniemen kirkossa. Liturgi Ilari Kinnunen. Saarna Sanna Kerola. Lapsikuorot Liekki ja Valonlähde, joht. Ruusu Tervaskanto sekä soitinyhtye. Kanttori ja urkuri Sanna Peltola.
Jumalanpalveluslinkkien etsiminen tuotti ongelmia. Monen mutkan kautta eksyin 'sivuille' kuin geokätköilyn kätköpaikalle. Katsoin jumalanpalveluksen uusintana ja yllätyin yhteensattumista Suomen saksalaisen kirkon 150 -vuotisjuhlassa Suurlähetystön puutarhassa.
Kuuntelin musiikkiesitystä Ipaneman tyttö - The Girl From Ipanema keskittyneesti.
Nurmikolla konttasi pieni tyttö määrätietoisesti minua kohti. Hän halusi tulla syliin. Siinä sitten körötettiin kirkkoon kuin jumalanpalveluksen alussa pienet taaperot äitiensä sylissä lorun tahdissa.
Hoosianna kajahti samalla voimalla kuin suvivirsi keväällä. Tie tehkää suoraksi on ollut pyyntöni lapsuuden maisemissa. Kunta ei kuullut ehdotustani, vaan antoi sijoittajille rasitustien varjolla rahastaa omalla maalla kulkemisesta. Saarnan kivi oli kädessä, kun opetuslapset pyysivät Jeesusta hillitsemään kansan huutoa.
- Jos vaikenisin, kivet huutaisivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti