tiistai 2. syyskuuta 2014

Siirtokuvia

Lahjoittiko kunta asunnottomille mökkejä tiettömien taipaleiden takana vuonna 1900? Isovanhempani saivät silloin kunnanmökin asunnokseen tällä rannalla. Muistikuvani oli savupirtin tilalle rakennettu lapsuuskoti. Kunta otti vuokran työpäivinä  mökkiläisiltä. Saunaniemen Ierikka talollisena jatkoi perinnettä. Hän otti häränhyyrin työpäivinä syksyisin ruispellolla. Tädin perheen mukana olin 10 -kesäisenä leikkaamassa ruista. Loppujen lopuksi terävä sirppi osui pikkurilliin. Siitä muistutti arpi nivelen päällä pitkään.

Kouluasioissa Saunaniemen kansakoulu elää. Ierikka lupasi hyvästä koulusuorituksesta vastikkeellisen stipendin.
- Varpuluudalla on käytävä keväisin hautaa lakaisemassa.
Käydessäni syntymäkuntani hautausmaalla kuljen Ierikan sukuhaudan kautta, mutta koskaan kukaan stipendiaatti ei ole varpuluutineen hautaa hoskannut. Liisasta tuli opettaja, mutta poistui oman käden kautta kesken ikänsä. Ierikka ja Iita jäivät kahdestaan vahoina ja sairaina. Ierikka kuoli kunnalliskodilla Pahkasalossa.  Saunaniemen talo on joutunut vieraalle.

Lähellä Ierikan hautaa on isovanhempieni hautakivi. Hankin siihen nimellisen muistolaatan sedälleni, kun hänet haudattiin joukkohautaan torpparin poikana. Vankeus, kidutus, nälkä ja sairaus veivät hänet hautaan 29 -vuotiaana.

Kummasti tämä aika muistuttaa viime vuosisataa alusta loppuun. Kunnnasta on tullut alkuperäisten asukkaiden jälkeläisten rahastaja. Mistähän hyvästä? Valtio on antanut siihen oikeuden jakamalla rahaa kunnille hoitaa velvollisuutensa. Mutta mitä tekee kunta? Kääntääkin maksamansa rahat kierrätykseen, minulle maksettiin verot vähennettynä ja isältä perittiin palvelumaksuna takaisin kunnalle minun tekemästä työstä. 
Sehän sopii Laura Rädylle ja sitä ennen monelle muulle ministerille. Päivi Räsänen kutsuttuna puhumaan omaishoitajille muutoksesta, minkä EU vaatii jäseneksi liittymisen jälkeen. Omaishoidon kustannuksella tämä on mahdollista kupata sosiaalinen pääoma sodan uhkaan amerikkalaisena unelmana.

Savusauna korvattiin rantasaunalla vedenkantosyistä. Kunta on vaatinut  jätevesijärjestelmän rakentamisen kerran kymmenessä vuodessa uimakoppina käyttämääni rantasaunaan. 
- Jos sitä ei rakenneta, puretaan sauna pois, jyrisee joku pikkunilkki Varastotalolla virkansa puolesta.



Virolainen asiantuntija: Suomen julkinen terveydenhuolto on unohtanut asiakkaan 

"Suomen kokoisessa maassa olisi helppo järjestää tehokas ja toimiva terveydenhoitojärjestelmä. Mutta nyt kukaan ei kanna kokonaisvastuuta, koska päätöksenteko on hajallaan kunnissa", Sitrassa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Madis Tiik kiteyttää.

Vuodesta vuoteen uusin kunnan kanssa sopimuksen hoitaa isää vielä kotona äidin kuoleman jälkeen.  Tuli asetus omaishoidontuesta 1993. Silloin purettiin laitospaikat ja hoidettavat joutuivat heitteille. Oman alansa johtajien isät eivät tarvinneet vielä hoitoa, kun eivät olleet 90 -vuotiaita. Sitten tapahtuu käänne.
- Nyt minunkin isä tarvitsee hoitajan ja me lapset sen maksamme (1990 -luvulla).
Samaan lopputulemaan päättyi professori Urpo vuosi sitten. On kirjattava lakiin lasten velvollisuus maksaa vanhempiensa tarvitsemasta hoidosta. Näin tekevät johtajat, pitävät paikkansa ja johtajan palkkansa. Saavat kotitalousvähennyksen vanhempiensa hoidon kustannuksista. 
Lapsilisäleikkauksen kompensaatio tehdään verotuksessa. Niitä pienituloisia, jotka eivät maksa veroja,  leikkaus koskee täysimääräisenä.

On verrattavissa Laura Rädyn verokikkailuun täysin laillisena. Palkan, palkintojen, osinkojen saajista on näin tullut pöhöttyneen valtion elättejä täysin laillisesti.  
Oman omaishoitoajan rahoittivat sijoittajat ahneuttaan. Bisnesenkelinä sijoitin kaikki rahat isän hoitoon. Hän vei hoidonhinnan hautaan. Kaikki yhtymäosakkaat ovat saaneet velattomat osuutensa ja vanhempien osake on vanhimman veljen koti. 

Kunnanlääkäri ½-jumalana järjesteli omia naisasioitaan, mutta samalla halvensi vanhat omillaan toimeentulleet asukkaat. Isäni ymmärsi yskän syöpätarkastuksessa käydessään. Oli vihainen palattuaan, ettei saanut sanaa suustaan. Kysyin aina uudelleen, mitä lääkäri sanoi. Samaa kysyin isän kadottamasta Jumalasta. Sota-aika tuli mieleen ja siellä ihmeellinen pelastuminen. Nyt oli vain lääkärikäynnistä kyse.
- Mitä se vastanainut lääkäri välittää vanhan ukon syövästä, sai isä vihdoin sanotuksi.
- Lääkärin naimiset eivät kuulu lääkärin potilastyöhön. Seuraavan kerran tulen mukaan, kun tarvitaan lääkärin apua.

Tulihan se kerta, lääkäri myöhässä syytti ajanvarausta. Vihdoin tuli isän vuoro. 
- Mitenkäs se Arviitti on voinut? Isä hymähtää ja lääkäri sanelee satuja nauhalle.
- Me ei tultu kohteliaisuuksia eikä kuulumisia vaihtamaan. Vaikka isä ei koskaan enää tarvitsisi lääkärin apua, nyt meillä on asiaa, keskeytin lääkärin sanelun. 
- En minä sitä tarkoittanut, tuhahti lääkäri ja antoi lähetteen, jota oli tultu hakemaan.

Sanomiseni kääntyikin lääkärin kohtaloksi. Sai sydänkohtauksen, poika oli vuoden ja tyttö vielä kastamatta, kun lääkäri-isä kuoli. 
Isä olisi ollut valmis kuolemaan puolesta, olihan lääkärillä suunnitelmissa naisen tarpeen tyydyttäminen 75 -vuotiaaksi. 

Nämä tarinat jäävät elämään ja kertautuvat omassa elämässä. Mitään muutosta parempaan ei ole näköpiirissä. 

Ei kommentteja: