96 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1918:
Suomen sisällissodan päätyttyä Helsingissä järjestettiin paraati
suojeluskuntalaisten voiton kunniaksi. Tästä muodostui Puolustusvoimain
lippujuhlan päivä.
Vapautin Sylvian häkistä 2007. Se jäi sinisenä lasilintuna muistuttamaan häkkiajasta, jota olen viettänyt ennen syntymääni ja syntymän jälkeen 66 vuotta. Vuosi 1918 palauttaa mieleen, mistä lähtien suojeluskuntalaiset ovat juhlineet paraateissaan voittoaan sisällissodan hävinneistä.
Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.1992 liputettiin Tuuspellossa puolitangossa. Silloin ilmoitin äidin kuolleen. Isälle en pyytänyt liputusta suru- enkä juhlaliputuksena 19.2.2000. Syynä oli valkoisten veteraanien lupaus tuoda kuoltua haudalle havuseppele sotaan osallistumisesta. Heilläkö on oikeus olla voittajia ja muistaa hävinneitä syntyperän mukaan kuoltua?
Setäni oli haettu pyssyjen kanssa isovanhempien silmien edestä ja viety vankilaan. Kidutettuna, nälkiintyneenä ja sairaana vapautettiin. Syynä oli syntyperä, torpparin poika, vaatturinopin käynyt, Osallistui nuorten rientoihin työväentalolla. Talolliset olivat asialla silloin. Heistä vaiettiin peläten, ettei eloon jäänet olisi tullut tapetuksi kuin jo mestatut. Heidät haudattiin siunaamattomaan maahan ja setäni ei saanut nimellistä hautapaikkaa.
Tämän päivän valtaapitävät hankkivat voittajina muistopatsaita köyhille, joukkohautaan haudatuille signeeraten patsaan omalla leimalla hyvästä työstä. Kukapa sen kissanhännän nostaa, jos ei kissa itse.
Minua on vaivannut eriarvoisuus kunnassa lyötynä vasten kasvoja. Sanojat itse ovat voittajia verenperintönä. Koskaan en ole tuntenut eriarvoisuutta enkä syyllisyyttä ennen syntymääni enkä syntymäni jälkeen käytyihin kahinoihin. Olimmehan kaikki sodasta elävänä palanneiden isien lapsia. Takana hävitty sota ja maksettavana sotakorvaukset.
Kunta ahneuttaan on saanut aikaan Tiekartan Länsirannalla. Se alkoi suojeluskunnan voitonparaatista ja jatkuu Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Omille menetyksille liputan 11. syyskuuta, joka on muistutus, mihin valtaapitävät pystyvät kansoja sortaessaan. "Henkeen ja vereen" sanoi fransiskaani munkki osaltaan rauhasta Jerusalem 24h -dokumentissa.
Omaishoitoaika 1991 -2000 kokemuksena tuo tiedon tähän päivään. SUURIA SANOJA pieniä askelia -julkaisu sisältää kaiken omaishoidosta, särkymisestä ja kukkaronvartijoista. En tyytynyt kirjurien ja tulkkien apuun, vaan graafikon kanssa rakentelimme Verkkokirjoittajan talon. Hankin verkkokirjoitustaidon, mutta kotisivujen tekemiseen tarvitsen apua. Vanha Vista ei suostu näyttämään vielä tänään verkossa julkaisua eikä *Näytön paikkaa.
4.8.2014 vista on palannut huijarien kaappauskierrokselta. *Lukulehti ja SUURIA SANOJA pieniä askelia -julkaisu näkyvät minunkin koneella konstailematta. Ihme on tapahtunut eikä se ole ensimmäinen eikä viimeinen. Joskin viimeinen villitys on pahempi kuin ensimmäinen
Setäni sai nimellisen muistolaatan isovanhempien hautakiveen. Isä sai 90 -vuotispäivänään Tirkkosen sukuviirin ja Suomen lipun tunnustuksena isänmaan hyväksi tehdystä työstä. Sitä ei voi mitätöidä Monetan kullatut harkot sotahistoriasta eikä Ahtisaaren rauhantyöstä. Näitä kaupataan puhelinmyynnillä rahoittamaan julman jumalan työtä.
"Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.
Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo. Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä." Job 8:8-10
Euroopan kulttuurilla on monet kasvot, luki Ahtisaari paperista valmiiksi kirjoitetun puheen Pro Futura Europa Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osasto 40 vuotta -juhlassa. Olen elänyt tuon ajan, sitä ennen ja sen jälkeen. Franciscus Assisilaisen rukous saa toisenlaisen merkityksen rauhan välikappaleesta. S -ryhmä ilmoitti sponrosoivansa CMI:n kautta maailman rauhan hyväksi tehtävää työtä. Olemme maksaneet moneen kertaan kaikki kauppojen tarjomat boonukset ja pinssit aina vain kalliimman ruokakassin hinnassa, kun käydään taistelua maasta.
Mitä opimme Berlin 24h ja Jerusalem 24h -dokumenteista. Berliinissä muuri kesti aikansa, Jerusalemissa se on pystytetty pitämään Pyhän maan kansat erossa toisistaan.
Ahtisaari ei suostunut rauhanneuvottelijaksi pätevyyden puutteessa. Presidenttinä hänellä oli lain allekirjoitusoikeus. Siihen hän oli kykenevä koulutusrahastoa koskevassa laissa. Ikä 61/64 vuotta ehdoton, työhistoriaa ei kerry yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana eikä omaishoitajana.
Ollaan alkutekijöissä tai ajassa ennen 1918 suojeluskuntalaisten voittamaa sisällissotaa. Kielisukulaiset ovat jääneet vähemmistöksi suuren ja mahtavan naapurin rajojen sisäpuolella. Naapuri on sanonut puolustavansa omiaan kaikkialla ja tämämä valtaus on käynnissä Ukrainassa. Show must go!
niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.
Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,
sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
(*viimeinen villitys haudan vartioimisesta huolimatta. Tässä villityksessä elämme yrittäessämme muuttaa tapahtuneet tapahtumattomiksi.)
Tänään alkaa Nuorgamissa yöttömän yön päivä. Sain katsottua loppuun Jerusalem 24h kahden tunnin jaksoissa. Vuorokauden mittainen dokumentti Jerusalemista, sen asukkaista ja heidän elämästään. Seuraamme tämän maagisen kaupungin elämää 24 tunnin ajan. Tähän liittyy myös Sodan vangit terrorin seurauksista molemmin puolin. Uusi jakso alkoi aina samasta näkymästä ikkunassa. Mustat puunoksat piirtyvät valoa vasten. Kaksi lintua istuu oksalla, toinen lentää pois.
Sulo Saarits- Sylvian joululaulu (Sanat)
Mustapääkerttu
on pieni muuttolintu. Sakari Topeliuksen Sylvian joululaulu ja muut
hänen Sylvian laulut -sarjansa runot kertovat Italiassa talvehtivasta
kertusta, mahdollisesti juuri mustapääkertusta. Wikipedia
Vapautin Sylvian häkistä 2007. Se jäi sinisenä lasilintuna muistuttamaan häkkiajasta, jota olen viettänyt ennen syntymääni ja syntymän jälkeen 66 vuotta. Vuosi 1918 palauttaa mieleen, mistä lähtien suojeluskuntalaiset ovat juhlineet paraateissaan voittoaan sisällissodan hävinneistä.Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.1992 liputettiin Tuuspellossa puolitangossa. Silloin ilmoitin äidin kuolleen. Isälle en pyytänyt liputusta suru- enkä juhlaliputuksena 19.2.2000. Syynä oli valkoisten veteraanien lupaus tuoda kuoltua haudalle havuseppele sotaan osallistumisesta. Heilläkö on oikeus olla voittajia ja muistaa hävinneitä syntyperän mukaan kuoltua?
Setäni oli haettu pyssyjen kanssa isovanhempien silmien edestä ja viety vankilaan. Kidutettuna, nälkiintyneenä ja sairaana vapautettiin. Syynä oli syntyperä, torpparin poika, vaatturinopin käynyt, Osallistui nuorten rientoihin työväentalolla. Talolliset olivat asialla silloin. Heistä vaiettiin peläten, ettei eloon jäänet olisi tullut tapetuksi kuin jo mestatut. Heidät haudattiin siunaamattomaan maahan ja setäni ei saanut nimellistä hautapaikkaa. Tämän päivän valtaapitävät hankkivat voittajina muistopatsaita köyhille, joukkohautaan haudatuille signeeraten patsaan omalla leimalla hyvästä työstä. Kukapa sen kissanhännän nostaa, jos ei kissa itse.
Minua on vaivannut eriarvoisuus kunnassa lyötynä vasten kasvoja. Sanojat itse ovat voittajia verenperintönä. Koskaan en ole tuntenut eriarvoisuutta enkä syyllisyyttä ennen syntymääni enkä syntymäni jälkeen käytyihin kahinoihin. Olimmehan kaikki sodasta elävänä palanneiden isien lapsia. Takana hävitty sota ja maksettavana sotakorvaukset.
Kunta ahneuttaan on saanut aikaan Tiekartan Länsirannalla. Se alkoi suojeluskunnan voitonparaatista ja jatkuu Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Omille menetyksille liputan 11. syyskuuta, joka on muistutus, mihin valtaapitävät pystyvät kansoja sortaessaan. "Henkeen ja vereen" sanoi fransiskaani munkki osaltaan rauhasta Jerusalem 24h -dokumentissa.
4.8.2014 vista on palannut huijarien kaappauskierrokselta. *Lukulehti ja SUURIA SANOJA pieniä askelia -julkaisu näkyvät minunkin koneella konstailematta. Ihme on tapahtunut eikä se ole ensimmäinen eikä viimeinen. Joskin viimeinen villitys on pahempi kuin ensimmäinen
"Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.
Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo. Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä." Job 8:8-10
Euroopan kulttuurilla on monet kasvot, luki Ahtisaari paperista valmiiksi kirjoitetun puheen Pro Futura Europa Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osasto 40 vuotta -juhlassa. Olen elänyt tuon ajan, sitä ennen ja sen jälkeen. Franciscus Assisilaisen rukous saa toisenlaisen merkityksen rauhan välikappaleesta. S -ryhmä ilmoitti sponrosoivansa CMI:n kautta maailman rauhan hyväksi tehtävää työtä. Olemme maksaneet moneen kertaan kaikki kauppojen tarjomat boonukset ja pinssit aina vain kalliimman ruokakassin hinnassa, kun käydään taistelua maasta.
Mitä opimme Berlin 24h ja Jerusalem 24h -dokumenteista. Berliinissä muuri kesti aikansa, Jerusalemissa se on pystytetty pitämään Pyhän maan kansat erossa toisistaan.
Ahtisaari ei suostunut rauhanneuvottelijaksi pätevyyden puutteessa. Presidenttinä hänellä oli lain allekirjoitusoikeus. Siihen hän oli kykenevä koulutusrahastoa koskevassa laissa. Ikä 61/64 vuotta ehdoton, työhistoriaa ei kerry yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana eikä omaishoitajana.
Ollaan alkutekijöissä tai ajassa ennen 1918 suojeluskuntalaisten voittamaa sisällissotaa. Kielisukulaiset ovat jääneet vähemmistöksi suuren ja mahtavan naapurin rajojen sisäpuolella. Naapuri on sanonut puolustavansa omiaan kaikkialla ja tämämä valtaus on käynnissä Ukrainassa. Show must go!
Franciscus Assisilaisen rukous
Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.
Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,
sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
(*viimeinen villitys haudan vartioimisesta huolimatta. Tässä villityksessä elämme yrittäessämme muuttaa tapahtuneet tapahtumattomiksi.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti