sunnuntaina 28. maaliskuuta 2010
Vergissmeinnicht
Kukkakielellä lemmikki kuiskaa: Älä unohda minua! Kuinka voisin mitään unohtaa ja varsinkaan, kun olen saanut muistamisestani muistutuksen elämän ehtoopuolella.Tuusniemen kunta
Sosiaalilautakunta
9.12.1993
*Tirkkonen, Arvid, Ht. 1906 Tuusniemi
Sos.ltk. § 60 Arvid Tirkkosen omaishoitajana toimiva Maire Tirkkonen on vaatinut sosiaalijohtajan omaishoidon tuesta 20.11.1993 § 39 tekemän päätöksen sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi ja pyytää omaishoidon tuen määrän korottamista entisen suuruiseksi eli 1.700 mk kuukautta kohti. Lisäksi asianomainen ilmoittaa, ettei hän hyväksy Arvid Tirkkoselta omaishoidon tuesta määrätyn korvauksen 333 mk/kk perintää.
Maire Tirkkonen tuo esille muutosvaatimuksen tueksi mm. hoitopalkkion alenemisen 1.700 markasta 1.070 markkaan kuukautta kohti. Hoitopalkkion ollessa vielä verollinen, jää siitä käteen hänelle vain 899 mk/kk. Tätä hoitopalkkiota asianomainen pitää liian pienenä isänsä hoitotyön vaativuuteen nähden. Edelleen Maire Tirkkonen tuo kirjelmässään esille oman taloudellisen aseman vaikeutumisen joutuessaan vuokraamaan Tuusniemeltä vuokra-asunnon ja samanaikaisesti ylläpitämään Lahdessa työhuonetta, mihin ei ole saanut vuokralaista. Työhuoneen Maire Tirkkonen on hankkinut Lahdessa harjoittaessaan hierojan ammattia. Samaa työtä hän on jatkanut myös Tuusniemellä isänsä hoitotyön ohessa.
Maire Tirkkonen on tuonut kirjelmässään esille myös sen, että hän pitää isänsä saamaa eläkettä tälle kuuluvana etuutena, josta ei tule periä korvausta tai suorittaa muita maksuja. Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan *henkilö on oikeutettu saamaan apua vasta sen jälkeen, mikäli hän ei saa toimeentuloaan ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Tämän perusteella henkilön saamia eläketuloja ei voida pitää sellaisena etuutena, joista ei voida periä periä korvausta annetusta sosiaalipalvelusta. Tässä tapauksessa Arvid Tirkkosen tulee suorittaa korvausta saamastaan omaishoidosta sosiaalilautakunnalle ja erityisesti korvaus saamastaan hoidosta tyttärelleen. Kansaneläkelaitos suorittaa huonokuntoisille eläkkeensaajille hoitotukea, korotettua hoitotukea tai erityshoitotukea, jotka tarvitsevat henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisestti toistuvaa henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa tai jolle aiheutuu sairaudesta tai vammaisuudesta erityiskustannuksia. Tämä osa eläkkeestä on tarkoitettu nimenomaan korvaamaan huonokuntoisuudesta johtuvia erityismenoja. Eläke muilta osin on tarkoitettu käytettäväksi jokapäiväseen toimeentuloon.
Sosiaalilautakunta käsitteli kokouksessaan 28.9.1993 omaishoidon tuen perusteita ja tällöin hoitopalkkio määriteltiin 1.070 mk:n suuruiseksi kuukautta kohti.
Lisäksi tuolloin päätettiin, että omaishoidontuesta peritään korvausta saajan tuloista ja varallisuudesta riippuen kulloinkin voimassa olevan kotipalvelutaksan maksutaulukon kuukausimaksun mukaisesti.
Arvid Tirkkosen osalta päätös nojautuu edellä mainittuun sosiaalilautakunnan omaishoidon tuen tason määrittelyyn.
Omaishoidon tuen alentamisen vastikkeeksi hoitajille on tullut yksi vapaapäivä kuukautta kohti. Lisäksi alle 65-vuotiaat hoitajat ovat tulleet eläkejärjestelyjen piiriin.
Omaishoidon tuen perusteet tarkistetaa vuosittain.
Maire Tirkkosen valituskirjelmä esitellään tarkemmin kokouksessa.
Sosiaalitarkkaajan esitys:
Sosiaalilautakunta päättää hylätä Maire Tirkkosen tekemän muutosvaatimuksen isänsä Arvid Tirkkosen omaishoidon tuen korottamisesta, koska omaishoidon tuen suuruus on voimassa olevien lakien ja säännösten mukainen. Korvauksen perinnän osalta päätöksen muuttaminen ei ole myöskään aiheellinen, koska se on määritellyn taksan mukainen.
Päätös:
Sosiaalilautakunta päätti hyväksyä esityksen.
Pöytäkirjaan merkitään, että sosiaalijohtaja Jarmo Nuorento ilmoitti olevansa esteellinen ratkaistuaan asian ja hän poistui kokouksesta ottamatta osaa asian käsittelemiseen ja päätöksentekoon.
Asiaa esittelemässä ja pöytäkirjanpitäjänä tässä asiassa toimi Jarmo Nuorennon sijaisena sosiaalitarkkaaja Tuula Puustinen.
Tuusniemi 21/12 1993
Pöytäkirjanpitäjä
6.8.2014 PS
Päivän Heinonen julkaisi; "eduskunnan pankkivaltuusto aikoo tulevaisuudessa estää Sirkka Hämäläisen eläkeratkaisun kaltaiset järjestelyt." Mihin perustunee Valion pääjohtajan jääminen eläkkelle 58 v?Tämä tapahtui samoihin aikoihin kun eduskunta antoi asetuksen omaishoidontuesta (1070 mk). Se oli kahden laitospaikan hinta kunnalle, kun hoidin vanhempani kotona. Nousi hirveä älämölö kun uskalsin vastustaa Nuorennon päätöstä. Hehän tekevät, mitä tahtovat pitäessään virkansa ja maksaessaan hoitajan kotiin ulkokuntalaiselle isälle, jonka oma eläke kansakoulunopettajan virasta ei riittänyt jokapäiväiseen elämään ja hoitoon.
- Mene pois, minunkaan isä ei tarvitse hoitajaa.
- Sinun isän ja minun isän hoidolla ei ole mitään tekoa keskenään.
- Nyt minunkin isä tarvitsee hoitajan ja me lapset sen hänelle maksamme.
Tämä on professori Urpon vuosien tutkimustyön tulos varteenotettavaksi malliksi omaishoitoasiassa 2014. Olen elänyt ajan 1991 - 2000 Tuusniemellä ja sen jälkeen 14 vuotta Lahdessa. Kunta on saanut aikaan Tiekartan Länsirannalla lapsuuskodin uimarannassa. Minulla on siellä varattuna kaukaa haalituille sijoittajille muukalaisten hautausmaa. Eihän niillä verirahoilla (30 hopearahaa) kavaltamisesta saatu muuta aikaan 2000 vuotta sitten.
Kummalle tekijänoikeudet tai patentti omaishoidosta kuulunee, sosiaalijohtaja Nuorennolle vai samaa mallia esittäneelle professori Urpolle, yhtä Orpoja kumpikin. Virkkunen ja Katainen jättivät hukkuvan laivan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti