"Juo järvi", on vaativa kehoitus. Juosee löytyy google mapista niemineen, notkoineen, saarelmineen. Räikkö räähkät ovat näyttäneet tien viholliselle, jotka eksytyksessä ovat käyneet maata voimalla valloittamaan. Juojärvi on ollut puhtaimpia vesiä. Roope Ankka ostaessaan rappiokartanon pienen saastuneen lätäkön rannalta vesi kirkastui hetkessä puhtaaksi. Sanoisin sitä valkaisuksi kloorilla tai ilman. Tässä tapauksessa raha ja maailman huippujohtajuus auttoivat kaulan valkaisussa. Jos kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi... Juhannus ainakin verottaa osansa juopuneista hukkuneista. Kunta naapurina on ryhtynyt väljvouhkaksi markkinoidessaan Juojärven luontoarvoja. Korkealta katsottuna luen vain vuosia sitten Juojärveen hukkuneista. Jo Suomen ainoa asbestikaivos levitti syöpää aiheuttavaa pölyä rantavesiin, ettei sitä suositeltu käytettäväksi edes löylyvetenä.
Kaikki ikänsä rannoilla asuneet miehet lääkäri totesi mustakeuhkoiksi, vaikka eivät olleet koskaan työskennelleet kaivoksessa. Elämäni 12 ensimmäistä vuotta join Juojärven vettä. Oli kirkasta ja makeaa kuin vuoripurojen vesi. 5-kymppisenä katsoin kirkonkylän rannasta virtuaalisesti sinne, missä pesäpuu itkee. 90- vuotiaalle isälle annoin runon "Siell on kauan jo kukkineet omenapuut" menneiden muistoksi ja toiveeksi rauhan palaamisesta.
"Ja mun huoneeni käynyt on ahtahaks
ja sen ilma niin kumman painavaks
ja ma syömmessä toivon jo salaa:
tulis syksy ja metsät ne vihreät veis,
tulis talvi ja lumin ne peitteleis
kai silloin mun rauhani palaa."
Näistä muistoista maksan metsäveroa ja tieyksikkömaksua olemattomasta lomakiinteistöstä. Hyökkäys on paras puolustus ja lahjotut virkamiehet antavat sivusta tukea. Odotan kärsivällisesti ahneille loppua. Onko saastaisia henkiä ajettu kalliolta alas kuin sikalauma, kun löytyy niin paljon hukkuneita. Juojärven veden analysointi paljastaa sen olevan hukkuneiden huuhdevettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti