sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Kirjoitustaito kuuluu kaikille

"Mauno Koivisto Kirjoittamisen tärkeydestä, jos on kirjoitettavaa"

Sukututkimuksen käytännesäännöt 

Seuraavat henkilötiedot ovat arkaluontoisia.

- rotu tai etninen alkuperä

- yhteiskunnallinen, poliittinen tai uskonnollinen vakaumus ja ammattiliittoon kuuluminen: näitä tietoja voidaan kerätä, jos rekisteröity on itse saattanut ne julkisiksi

- rikollinen teko, rangaistus tai muu rikoksen seuraumus

- terveydentila, sairaus tai vammaisuus, hoitotoimenpiteet tai niihin verrattavat toimet

- seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen

- sosiaalihuollon tarve tai saadut sosiaalihuollon palvelut, tukitoimet tai muut sosiaalietuudet 


Omaishoitoaika antoi näkökulman suvun vaiheisiin. Siihen liittyy kuntauudistus purkamalla laitospaikat eikä mitään avopalveluita kehitetty tilalle. Omaishoitajana tein omat ratkaisuni. Siihen asti kunnan anti oli 5 lukuvuotta kansakoulua epäpätevien opettajien puuhaillessa omiaan tunneilla. Välivuodet 12 -vuotiaasta 5 -kymppiseksi oli suuri mysteeri kuntalaisille. Olin tullut rikastumaan vanhempieni hoidolla. Kerrottuani tästä ajasta sukuseura kysyi.
- Mihinkä joutui isälle ostettu sukuviiri? Siitä päättelin suvun jäsenten eriarvoisuuden jäsenmaksun maksajana. Enempi huolta viireistä kuin ihmisistä samassa sukuseurassa. 


PS 6.1.2019
Lainaus blogista
ja Tellervo Koivisto 90 vuotta
 

Vuonna 2019 90-vuotishaastattelussaan Tellervo Koivisto puhuu elämästään ja ajatuksistaan naisen asemasta Suomessa. Jari Tervon haastattelussa hän tarttuu muistelun ohella myös ajankohtaisiin ilmiöihin kuten #metoo-keskusteluun. Tellervo Koivisto kiittää vaikeasta aiheesta puhuneita ja uskoo puheenvuorojen jo muuttaneen käyttäytymistä.
Naisten, lasten ja perheiden asema sekä kiusattujen ja masentuneiden kokeman häpeän hälventäminen ovat asioita, joihin Tellervo Koivisto on halunnut elämässään vaikuttaa.


Oma valokuva Kirjoitustaito kuuluu kaikille. Opittuani kirjoittamaan verkossa olen kirjoittanut unohtaakseni. Mitä enemmän kirjoitan sitä enemmän muistan. Kukaan ei voi kirjoittaa elämäni käsikirjoitusta. Minun on se tehtävä. 

Maamyyrä kolossaan kuuli leivon laulavan ja tuumasi:
- Kuinka mieletöntä on lentää ja laulaa.

Loppiainen Radio 1:ssä

Jouluisia säveliä Radio 1:stä: Kauneimmat joululaulut vielä kerran

Kotilainen: Varpunen jouluaamuna (Monica Groop, mezzosopraano, ja Tampere Filharmonia/Markus Lehtinen).
Maasalo: Joulun kellot (Helsingin kamarikuoro/Nils Schweckendiek ja Jan Lehtola, urut).
Madetoja: Arkihuolesi kaikki heitä (Martti Talvela, basso, ja Pentti Savolainen, urut).
Lauridsen: O magnum mysterium (Erik Westberg -kuoro/Erik Westberg).
Sibelius: En etsi valtaa, loistoa (Jorma Hynninen, baritoni, ja ork./Ilkka Kuusisto).
Nordqvist: Jul, jul, strålande jul (Erik Westberg -kuoro/Erik Westberg).
Collan (sov. Hjelt): Sylvian joululaulu (Karita Mattila, sopraano, ja Turun filharmoninen ork./Pertti Pekkanen)
Anonyymi (sov. Öhrwall): Maa on niin kaunis (RKK/Timo Nuoranne, ja Ville Urponen, urut).
P.J. Hannikainen: Tuikkikaa, oi joulun tähtöset (Soile Isokoski, sopraano, ja Finlandia Sinfonietta/Ilkka Kuusisto).
Ojanperä: Jumala kuiskaa joulun (Sibelius-lukion kamarikuoro/Marjukka Riihimäki).
Ranta: Taas kaikki kauniit muistot (Sulo Saarits, baritoni, ja Tauno Äikää, urut).

Tarinatarha: Tarinatarha: Adalminan helmi
Zacharias Topeliuksen sadun lukee Maaria Holma. Toimittajana Salla Matusiak. 

lauantai 5. tammikuuta 2019

Lapsuuden laulut



Lapsuuden laulut -ohjelmassa kuullaan toivemusiikkia sekä kuuntelijoiden omia muistikuvia ja tarinoita. Ohjelman musiikit:
1) Merrill: Hauva ikkunassa (Kipparikvartetti).
2) Robison: Vanha riimu (Metro-tytöt).

 
Lapsuuden laulut: Artikkelit
Musiikkimuistot elävät vahvoina läpi elämän - kerro meille lapsuutesi laulu

torstai 3. tammikuuta 2019

Ne perinteet

Työn ja rakkauden tähden 5.1.2019
Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 suuri joukko suomalaisia naisia lähti Pohjois-Suomesta vetäytyvän Saksan armeijan mukana Norjaan ja Saksaan. Mikä sai naiset jättämään kotimaansa ja lähtemään vieraan armeijan matkaan? Entä kuinka heille kävi sodan viimeisiä taisteluja käyvässä Saksan valtakunnassa?
Tohtori Anu Heiskanen on väitöskirjassaan etsinyt vastauksia näihin kysymyksiin. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

(”Tää on katastrofi”
Lontoon eläintarhan ”eläininventaario”)


Kino Klassikko: Viulunsoittaja katolla
(Fiddler on the Roof, USA 1971) Kolmen Oscarin musikaali pienen venäläiskylän sydämellisestä maitomiehestä, jonka arkeen luovat ongelmia kolmen tyttären naittaminen ja juutalaisperinteen ylläpito. Pääosassa Topol. Ohjaus Norman Jewison.



Omaishoitajasta närståendevårdareksi

Kokemuskertomuskoulutuksen tulos, kun opin uuden kirjoitustaidon, verkkokirjoitustaidon.

keskiviikko 31. lokakuuta 2007
Tauti tanssi talvitiellä

Pieni sininen kaveri, ainoa kaveri
Tauti tanssi talvitiellä, 
kysyi, toinko terveisiä. 
Mistäpä minä mutisin. 
Muistitko kotona käydä? 
Muistin kyllä, enpä käynyt. 
Siellä kuoltiin. Kuka kuoli? 
Kukin kuoli vuorollansa, 
sinä vain olet elossa.

Taidatpa tappaa jo minutkin? 
En minä sinua tapa; 
kuka sinua surisi! 
Kun tapan talon emännän, 
samalla isännän isken, 
kohta kaikkia komennan. 
Sinä palvelet paremmin, 
kun et kuole, vaan vikiset.  -Lauri Viita

Tällä runolla liityin omaishoitaja-yhdistykseen. Sain tietää siitä Kelan toimiston pöydältä löytämästäni Lähellä-lehdestä v.1993. Se oli käänteentekevä yhteydenotto järjestöön. Olin ollut vanhempieni kotona hoitaja saaden kunnalta etukäteen sovitun kotihoidontuen.

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Tellervo Koivisto 90 vuotta


Tellervo Koivisto 90 vuotta

Tellervo Koivisto kertoo elämästään. Jari Tervo haastattelee.

Tellervo Koiviston 90-vuotishaastattelu

-------

Puolison muistisairaus mullisti elämän. Geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä. (U)





Olen ikuisesti kiitollinen näistä kahdesta haastattelusta, jotka kuvaavat sitä aikaa, kun läheinen sairastuu ja vanhenee. 
Viimeinen omaishoitajaryhmä on syöpäsairaat lapset. Tehdään kaikki voitava heidän parantumisekseen. Omaishoitajastatuksessa on vielä aukkoja yhteiskunnassa.

tiistai 1. tammikuuta 2019

1.1.2019


https://is.mediadelivery.fi/img/658/1d6fc13421e54c499435fe76f4c8c608.jpg

Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma fiktiivinen hahmo, joka tarkkailee maailmaa varttuneen, elämää nähneen maalaismiehen silmälasien läpi. Hän pahoittaa mielensä milloin arjen tapahtumista kuin päivän uutisistakin. Tässä joulukalenterissa hän panee järjestykseen jouluun liittyvän odotuksen, valmistelun ja hössötyksenkin.

Mielensäpahoittajan joulukalenteri – luukku 24

"Kaikkia vuoden päiviä
on vain yksi
kerran vuodessa"

Vanhan vuoden päivät ovat loppuneet välipäivinä jouluaatosta uuden vuoden päivään. Näin yksinkertaista on edetä päivä kerrallaan elettäväksi annettua vuotta. 

Unelmat eivät ole kuolleet.

perjantai 12. lokakuuta 2012 
Luvatonta unelmointia

YHDEKSÄN ASKELTA KOHTI UNELMAA 

  1.  Luo niin suuri unelma kuin vain ikinä uskallat.
  2.  Kirjoita paperille tämän unelman yksityiskohdat.
  3.  Päätä päivämäärä, jolloin unelmasi toteutuu.
  4.  Rakenna välietappeja matkallesi päämäärään.
  5.  Tartu toimeen, vaikka matka näyttäisi kuinka pitkältä ja mahdottomalta.
  6.  Kysy itseltäsi toistuvasti: ”Viekö se, mitä olen juuri nyt tekemässä minut lähemmäksi unelmaani?”
  7.  Keskity pelkästään asioihin, jotka vievät sinua kohti päämäärääsi.
  8.  Vältä ihmisiä, jotka hidastavat matkaasi epäilemällä sinua ja unelmaasi.
  9.  Ole valppaana. Katsele ympärillesi ja ole valmiina tarttumaan tilaisuuteen, joka tiellesi ilmestyy. -Steve Veltkamp